On tossa tullu ajankuluksi mietittyä että nykyinen navetta ei välttämättä tuo eläkepäiviä joten kyselenkin että kummonen kannattaa rakennella. Kovin kovaa kiirusta ei ole mutta voihan sitä ruveta miettimään. Omaa työuraa on viellä noin 30 vuotta ja useampia kuin yksi en viittisi rakennella eli millä kokoluokalla selviäisi sen kolkytä vuotta eli itte 20 ja jälkikasvu 10 jos haluaa jatkaa ennen kuin saa sitten omanlaistansa pykätä. Olisi mielekkäämpää mielestäni rakennella nelikymppisenä kuin 55 jolloin itte ei saa nauttia tuloista lainkaan. Tällähetkellä pitelen kylmäpihattoa robolla enkä näe suurta ongelmaa vaikka tuleva olisi samansuuntainen. Eli mimmosta ei kannata tehdä ja mikä olisi hyvä. Sitten kun peltoa ei ole kuin tälle karjalle niin kannattaako sitä yrittää hankkia omilla ja pankinjohtajan rahoilla vai voiko navettaa perustaa esimerkiksi sopimusten varaan jolloin säästyis omia rahoja siihen rakentamiseen. Työtä ja korjausta vieroksun joten ei kovin monimutkaisia ratkaisuja. Sitten olen ajatellut että en ehkä halua olla jatkuvasti navetassa joten ulkopuoliselle on riitettävä tuloa mikä vaikuttaa kokoluokkaan. Hankkeen järkeä ja taloudellisuutta ei tartte pohtia koska ne mietitään eri kuppikunnissa eli tärkein olisi saada se järkevin ratkaisu jos rakennetaan. Tukialue on b

Kaikki muu on tois' arvoista, mutta tee isompi kuin naapurilla ja osta sitten se ventti kans.. 

"itte ei saa nauttia tuloista lainkaan."

Alkiolaisuuteen kuuluu ettei maajussi saakkaan saada mitään ylimääräisiä huolia ylimääräisestä pääomasta.Tämä kannattaa muistaa siellä äänestyskopissa.

Suomessa nauttiminen pääasiassa edustuksellista > edustajat nauttivat muiden töiden hedelmistä.Toiset nauttii pelkästä työnteosta,mutta vieraalle(jota teurastamot ja meijerit mielestäni edustaa) ilmaiseksi tekeminen kuulostaa jotenkin perverssiltä.

Mitään sitku-investointeja ei kannata miettiä vaan rahaa pitää ruveta tulemaan ihan oikeasti siedettävän ajan kuluessa.

Samoja ajatuksia on ollut itselläkin, kun nykyinen navetta on 11 vuotta vanha ja puurakenteinen, joten 10 vuoden sisällä joutuu ratkaisuja tekemään. Reilussa 10 vuodessa on parsikalusteet alkaneet hajoamaan, vesiputket pitäisi vaihtaa, betoni alkaa hajoamaan sieltä täältä yms. Parsimatot on vaihdettu parsipeteihin jo muutama vuosi sitten, ritilän päälle on laitettu raappa, asemaa on laajennettu ja rakennettu uusi maitohuone ja toimistotilat.

Nykyinen tontti on jo täyteen rakennettu ja mahdollinen laajennus pitää tehdä 200-300 metrin päähän. Peltopinta-ala pitäisi vähintään tuplaantua nykyisestä, mikäli isompaa navettaa alkaisi haaveilla. Lisäksi pellolle rakentaminen kauas nykyisestä aiheuttaa lisäkustannuksia, joten monta on muttaa vielä edessä.

On tossa tullu ajankuluksi mietittyä että nykyinen navetta ei välttämättä tuo eläkepäiviä joten kyselenkin että kummonen kannattaa rakennella. Kovin kovaa kiirusta ei ole mutta voihan sitä ruveta miettimään. Omaa työuraa on viellä noin 30 vuotta ja useampia kuin yksi en viittisi rakennella eli millä kokoluokalla selviäisi sen kolkytä vuotta eli itte 20 ja jälkikasvu 10 jos haluaa jatkaa ennen kuin saa sitten omanlaistansa pykätä. Olisi mielekkäämpää mielestäni rakennella nelikymppisenä kuin 55 jolloin itte ei saa nauttia tuloista lainkaan. Tällähetkellä pitelen kylmäpihattoa robolla enkä näe suurta ongelmaa vaikka tuleva olisi samansuuntainen. Eli mimmosta ei kannata tehdä ja mikä olisi hyvä. Sitten kun peltoa ei ole kuin tälle karjalle niin kannattaako sitä yrittää hankkia omilla ja pankinjohtajan rahoilla vai voiko navettaa perustaa esimerkiksi sopimusten varaan jolloin säästyis omia rahoja siihen rakentamiseen. Työtä ja korjausta vieroksun joten ei kovin monimutkaisia ratkaisuja. Sitten olen ajatellut että en ehkä halua olla jatkuvasti navetassa joten ulkopuoliselle on riitettävä tuloa mikä vaikuttaa kokoluokkaan. Hankkeen järkeä ja taloudellisuutta ei tartte pohtia koska ne mietitään eri kuppikunnissa eli tärkein olisi saada se järkevin ratkaisu jos rakennetaan. Tukialue on b

Vanha hiehoille ja umppareille, uus 2x robo tekeille heti 

Fendtistä ei parane sanoa mitään kun useimmista tuotteista mistä olen todennu että liian kalliita on nyt pihalla. (robo, paalainkäärijä jne eli kattellaan). Toi kahden robon systeemi on huono kun tekis mieli pitää vähintään kolmea jossa yks lypsäis yhtä ryhmää missä pyöris sonni eli ei helposti kantavaksi tulevat ja muut joilla olisi jotain huolia. Sitten yks ryhmä missä olisi jotain 130 elukkaa missä robot olis molemmissa päissä ja lypselis molemmat samaa ryhmää. Saako 130 osaston poikittain navettaan ilman että talosta tulee järkyttävän leveä jos teekee vaikka nelirivisenä. Entä voiko lattia olla harjalla keskeltä jos sonnan työntää pienkuormaajalla sivuille niin että nesteet valuu ittekseen. Niin ja kuten kuulee niin roboista ei kovin helpolla luovuta mutta saahan sitä koittaa muitakin tapoja kaupitella. Niin ja jos on ylivoimaisia syitä miksi kannattaa tehdä ritilää ja raappaa navetta täyteen niin ei kun näppis huutamaan. Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.

Fendtistä ei parane sanoa mitään kun useimmista tuotteista mistä olen todennu että liian kalliita on nyt pihalla. (robo, paalainkäärijä jne eli kattellaan). Toi kahden robon systeemi on huono kun tekis mieli pitää vähintään kolmea jossa yks lypsäis yhtä ryhmää missä pyöris sonni eli ei helposti kantavaksi tulevat ja muut joilla olisi jotain huolia. Sitten yks ryhmä missä olisi jotain 130 elukkaa missä robot olis molemmissa päissä ja lypselis molemmat samaa ryhmää. Saako 130 osaston poikittain navettaan ilman että talosta tulee järkyttävän leveä jos teekee vaikka nelirivisenä. Entä voiko lattia olla harjalla keskeltä jos sonnan työntää pienkuormaajalla sivuille niin että nesteet valuu ittekseen. Niin ja kuten kuulee niin roboista ei kovin helpolla luovuta mutta saahan sitä koittaa muitakin tapoja kaupitella. Niin ja jos on ylivoimaisia syitä miksi kannattaa tehdä ritilää ja raappaa navetta täyteen niin ei kun näppis huutamaan. Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.

...kohtuullisen laajaperäistä 

Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.

En ota kantaa muuhun kuin tähän. Tossa kokoluokassa säilörehun laadunvaihtelu tulee jo kalliiksi jyrkentämällä lypsykäyrää loppukaudesta. Siksi suosittelisin sitä kamalaa aperuokintaa, voihan sen automatisoida. Kustannussäästö ja terveemmät eläimet maksaa kyllä vaivan takaisin. Kannattaa muistaa, että sentti per litra rehukustannuksessa on tuossa kokoluokassa jo 20 tonnia vuodessa.

http://www.fellow.fi/ täält oliis löytynyt valmiit piirustukset mut näköjään on kesäloma vierähtänyt hieman pitkäksi

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.11.10 - klo:16:22

Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.

En ota kantaa muuhun kuin tähän. Tossa kokoluokassa säilörehun laadunvaihtelu tulee jo kalliiksi jyrkentämällä lypsykäyrää loppukaudesta. Siksi suosittelisin sitä kamalaa aperuokintaa, voihan sen automatisoida. Kustannussäästö ja terveemmät eläimet maksaa kyllä vaivan takaisin. Kannattaa muistaa, että sentti per litra rehukustannuksessa on tuossa kokoluokassa jo 20 tonnia vuodessa.

Toi apepotkurointi on vaan niin työllistävä että sen takia vähän mietityttää. Sitten jos ajatellaan ihan perus raktorilla vedettävää potkuria + kuormauskonetta niin huollettavaa/korjattavaa riittää jo kahden moottorin ja muun kaluston suhteen melko paljon. Tämän jos viellä automatisoi niin sittenhän on anturia ja laakeria sun muita jotta hommia riittää. Tämän takia se perus siltanosturi ja isot pyöröpaalit miellyttää Ja kun viellä on hyviä kokemuksia kioskien toimintavarmuudesta niin tuntuu melko houkuttelevalta jatkaa samaan malliin.

"itte ei saa nauttia tuloista lainkaan."

Alkiolaisuuteen kuuluu ettei maajussi saakkaan saada mitään ylimääräisiä huolia ylimääräisestä pääomasta.Tämä kannattaa muistaa siellä äänestyskopissa.

Suomessa nauttiminen pääasiassa edustuksellista > edustajat nauttivat muiden töiden hedelmistä.Toiset nauttii pelkästä työnteosta,mutta vieraalle(jota teurastamot ja meijerit mielestäni edustaa) ilmaiseksi tekeminen kuulostaa jotenkin perverssiltä.

Mitään sitku-investointeja ei kannata miettiä vaan rahaa pitää ruveta tulemaan ihan oikeasti siedettävän ajan kuluessa.

Niinhän sitä pitää mutta ensimmäiset kymmenen vuotta navetan elinkaaresta lainat on kuitenkin niin kovat että paljoa ylimääräistä ei jää. Sen takia haluaisinkin rakentaa jo nelikymppisenä niin sitten olisi viellä reilut 10 vuotta suht lainatonta tuotantoaikaa. Toista on jos rakentelee 55 niin hyvä jos saa lainat maksettua ennen eläkettä.

Miten muuten kannattaa toteuttaa eläinten lisäämisen. Ittellä tuli viime muutoksen aikaan mieleen että 2 vuotta ennen navetan käyttöönottoa olisi kannattanut ostaa vasikoita koko kapasiteetin verran ja mielummin vähän yli ja sitten kesällä olisi laittanut ne laitumelle sonnin seuraksi ja kevättalvella ne olisi poikinut. Tietenkin suuremmassa määrässä kannattaa pitää useampia sonneja useammassa ryhmässä mutta siemennys ja ostohiehot ei oikein tunnu onnistuvan niin kuin pitäis.

Mää oon kans funtsinut laajennusta. Nyt parsinavetta yli täytöllä eli kantavat hiehot hotelissa naapurissa. Jospa tekis robon "taka-osan" eli hoito, poikimis yms. alueen. --> Parret lypsykäytössä, omasta karjasta eläimet robotilliseen jonka jälkeen saa parret pienellä rempalla vasikka tiloiksi. Nykyinen parsinavetta siis 12 v vanha. Vanhin osa (seinät ja katto 47 v). Mietinnässä on pihaton rivisyys: 3+3 kiehtoo kovasti. Tietty vaatii toisen robon heti jos ei puolita rakennusta harjan kohdalta. Karja määrän tuplaaminen on suht. helppo tie edetä laajentaessa. Useammatkin kerrannaiset on toki mahdollisisia, mutta vaatii pääomia sekä pelisilmää jopa herkkyysanalyysien muodossa. Apevaunun ostolla tämä revohka näyttää alkavan.

Apetouhusta ja robojen määrästä: 1 Robo ei tarvii sitä välttämättä. Voit jakaa vaikka avantilla kun on kioskit. Yli 2 ropsaa: ilman muuta ape ja väkkäri täydennys robolta. Tää kannattaa pitää suunnittelu vaiheessa mielessä.

Eläinten lisäämisestä: Lajiteltulla siementäminen ja huipuista muutamat alkion huuhtelut. Ei oikein nappaa tuo tilasonni touhu kun on jalostuskarja.

Eläinten lisäämisestä: Lajiteltulla siementäminen ja huipuista muutamat alkion huuhtelut. Ei oikein nappaa tuo tilasonni touhu kun on jalostuskarja.

Se jalostuskarja ei häviä mihinkään, vaikka otatkin ne käyttöeläimet tilasonnin alta lypsyyn. Koko karjaa ei persus kestä jalostuskarjana lisätä noin alkuun ainakaan. Huuhtelut unohdat heti alkuun siitä laajentamisesta, sille on aikansa sitten kun tuotanto vakiintuu. Sen kalliimpaa eläinmäärän lisäämistapaa ei olekaan ja työpanoksesi valuu toisarvoiseen työhön. Sen sijaan seksatun siemenen käyttö on suositeltavaa, aloitettava kolme vuotta etukäteen

Kannattaa tehdä paljon tilavierailuja, erityisesti ulkomailla. Näkee kuinka hommat on tehty muualla.

Kannattaa tehdä paljon tilavierailuja, erityisesti ulkomailla. Näkee kuinka hommat on tehty muualla.

Vaikee löytää maailmalta paaleja käyttävää tilaa tuos mittakaavassa.