Äkillisen finanssi kriisin iskiessä kannattaa ostaa bensiini Harris. Palaa ladossa, ja puutarhassa, mikä tärkeintä, kelpaa vakuutustarkastajalle.

On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K

Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.

Taas on tainnu löytyä joku joka ei ole muistanut laskea arvoa omalle työlle,huollolle ja aikaakin on rajattomasti. Lisäksi puimurin säilytyskustannukset on jäänyt huomioimatta tai ne on peritty.  oikein käytettynä ja sopivalla yhteistyöllä rahtipuija on aina edullisempi alle 50 hehtaarin. Eriasia on sitten jos rahtiajan käyttää istuskelleen kopissa höpisten sen puijan kanssa.

Joo,naapuri oli suunnilleen kaikki tässä ketjussa ehdotetut asiat tarkistellut.
Syynä 770n hihnojen nopeaan tuhoutumiseen oli koko liikkuvan variaattorirungon kieroutuminen.Oli vähän vaikea löytää,vaati ulkopuolisen silmää ja lopulta rungon irroituksen.Korjaussarja löytyi romutetusta 660:sta.
Nyt kone toimii taas.Mulle oli yllätys,että 770n voimansiirto on suurelta osin sama kuin 660n.Painoa kuitenkin enempi yms.
Thanks asiallisista vastauksista.

Joo,naapuri oli suunnilleen kaikki tässä ketjussa ehdotetut asiat tarkistellut.
Syynä 770n hihnojen nopeaan tuhoutumiseen oli koko liikkuvan variaattorirungon kieroutuminen.Oli vähän vaikea löytää,vaati ulkopuolisen silmää ja lopulta rungon irroituksen.Korjaussarja löytyi romutetusta 660:sta.
Nyt kone toimii taas.Mulle oli yllätys,että 770n voimansiirto on suurelta osin sama kuin 660n.Painoa kuitenkin enempi yms.
Thanks asiallisista vastauksista.

Olikos miunkii vastaus asiallinen sun mielestä?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.10 - klo:12:43

On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K

Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.

Taas on tainnu löytyä joku joka ei ole muistanut laskea arvoa omalle työlle,huollolle ja aikaakin on rajattomasti. Lisäksi puimurin säilytyskustannukset on jäänyt huomioimatta tai ne on peritty.  oikein käytettynä ja sopivalla yhteistyöllä rahtipuija on aina edullisempi alle 50 hehtaarin. Eriasia on sitten jos rahtiajan käyttää istuskelleen kopissa höpisten sen puijan kanssa.

Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.

Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.

Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...

Puimuri on vähän erikoinen kapine kun lasketaan kannattavuutta. Tilannehan on se, että maa on täynnä vanhoja puimureita, joiden arvo on muutaman tonnin ja osaavissa käsissä niillä hoitelee meikäläiset puinnit aika kivuttomasti.
Jos puittaisin rahtimiehellä omat puintini, lasku olisi vuodessa enemmän kuin puimurini arvo.
Tietysti on mukavempaakin hommaa kuin ohranpuinti kopittomalla, toisaalta tiedän ikävempiäkin ansionlähteitä joihin saattaisi joutua ellei puinnit pakkaisi päälle...

Sitten kun nämä nykyiset rihvelit on poljettu loppuun, laskelmat menevät uusiksi. Menkööt, ei ole enää sitten minun päänsärkyni.

Meikäläisen vuotuisilla käyttötarpeilla ei ole hitusenkaan vertaa järkeä ostaa omaa puimuria.Tänäkin vuonna puitavaa oli peräti 5 ha! Joku vuos on ollu 15 ha. Ei o tarvinu vanhoja paskoja korjailla,tankata,säilyttää,huoltaa,omistaa,säätää ja etenkään ajaa. Oikein mielelläni maksan sen 80e/ha rahtimiehelle.Eri asia tietysti jos tarvetta olisi enemmälle alalle, mut aika paljon tarvis enemmän olla et mä oman puimurin ostaisin.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.08.10 - klo:23:02

Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.

Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...

Mulla on nääs fetissi noihin vanhoihin saksalaisiin puimakoneisiin. Niitä on kiva korjata kun laakereita on tuotu sillon joskus ammoisina aikoina saksaan venäjältä..... esim. silppurinremmin kiristyssiivapyörässä on naapurin laakeri. Kohissu ja rapissu jo vuosikaudet, laitoin sihen rasvanipan ja se vaan kestää ja kestää.

Sampon remmihelvettiä joskus kauhistellu. Ei ihme jos jonkulla kasvaa kikuli ottalohkoon kun sellasta joutuu korjaamaan. Pellit on ohkasia ku turun sanoman sivut. Kaikinpuolin kauheita kapistuksia. 

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.08.10 - klo:23:31

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.08.10 - klo:23:02

Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.

Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...

Mulla on nääs fetissi noihin vanhoihin saksalaisiin puimakoneisiin. Niitä on kiva korjata kun laakereita on tuotu sillon joskus ammoisina aikoina saksaan venäjältä..... esim. silppurinremmin kiristyssiivapyörässä on naapurin laakeri. Kohissu ja rapissu jo vuosikaudet, laitoin sihen rasvanipan ja se vaan kestää ja kestää.

Sampon remmihelvettiä joskus kauhistellu. Ei ihme jos jonkulla kasvaa kikuli ottalohkoon kun sellasta joutuu korjaamaan. Pellit on ohkasia ku turun sanoman sivut. Kaikinpuolin kauheita kapistuksia. 

No jos se fetissi on, niin ei sitten mitään... 

Faarilla puintihan on kun masturbaatio ilman käsiä. 

Mun ajatusmaailma menee ilmeisesti toisin kuin muilla. Oon ajatellu, että jos puintimäärä lisääntyy vois alkaa puittaa osan tai kaiken rahtina. Nykyisellä vanhalla puimurilla puinti on halpaa niin kauan kun se pysyy kasassa, mutta uutta sen tilalle ei välttämättä kannata ostaa ja kun kaikkea ei millään ehdi tehdä itse tulisi rahtipuimurin mukana samalla mies ja voisi oma väki keskittyä viljan rahtaamiseen, kuivaamiseen ja elukoitten hoitamiseen.

Eli lähinnä kyseessä on työvoimakysymys, mikä taas saattaa muuttua ajan myötä suuntaan tai toiseen.

Naapurilla joku vanhempi DEUTZ-FARH ja niin maan perkeleesti saa ajaa etttä tuon pienen pelto läntin saa eli hanki sellaisella kunnon pöydällä oleva kone

Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä. Tuollainen puimuri vaan olisi tarjolla. Mitäs muuta vastaavan kokoluokan puimuria suosittelisitte? Jotenkin sampo ei jotenkin oikein iske, vaikka kyllähän toiset niidenkin kanssa pärjäävät.
Kirjoitelkaas mitkä näissä on niitä heikkoja kohtia ja kokemuksia myös muista merkeistä.

Osta 48 kymmenen jalan pöydällä.Fahreja ollut kaksi,kovassa ajossa menee olkikelan akseli poikki tai sitten pettää moottorin päästä kulmavaihde,siitäkin akseli poikki.

Mistä JoHaRa on saanut 12,5 jalkaisen pöydän 950 jontikkaan. Vakiona ainakin 630 ja 955 oli tasan 12 jalkainen. Kyllä niiden pöytä oli sopiva puimakoneeseen nähden. Leveämpi olisi ollut liikaa.