Mitä sitä arvaamaan vikaa.
 Itse olen kysynyt neuvoa paremmin tietäviltä.
 Vara-osat ja neuvot olen saanut.
 Viimeeksi sain silppurin terät

  mkhkeskus.fi

33.60 pohjautunee pitkälti 660 Fahriin. Hidas kone ja hidas siilon tyhjennys. Minun mielestäni vasta neljäs vaihtoehto New Holland, Claas ja Sampo/MF jälkeen. Tietysti riippuu paljonko aikoo puida vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 15.08.10 - klo:14:04

Jos ei ole mitään muuta roplattavaa niin osta käytetty puimuri. Ja juurikin tuommonen 20-30 vuotta vanha. Sen jälkeen on nyrkit rasvassa ja iltapuhdetta riittää. Lisäksi siitä saa koko perheen harrastuksen, kun lapset ryömii harjan kanssa sisällä, ja itse puhaltelee paineilmalla hiirenpesiä.

Jepulis. Mun puiminen loppu aikanaan siihen kun neljää (4) hehtaaria puin neljä (4) päivää. Välis oli pakko litistää ettei se nokko joka kärrylle kerty mee ihan pilalle. Jos kohta nykyään vois taas luonnatakkin kun poika alkaa olla puintikuntonen eikä tartte enää litistää....

Komppaan edellisiä. Pariakymentähehtaaria puitiin aikoinaan 25 tuntia ja puimuria huollettiin ja korjattiin 50. Rahtari kun käy niin hoitaa vaan kärryjä pellolle. Varaosiin meni useana vuotena enemmän kuin rahtarin taksa. Kyllä puiminen ihan kivaa hommaa on mutta halvempiakin harrastuksia löytyy. 

On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K

Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.

On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa.

On minulla kyllä edelleen työkuntoinen traktorikin vuodelta -63, mutta puimuria en tosiaan saanut kasassa kestämään, vaikka oli talon vähiten käytetty kone. Mitättömästä käyttömäärästä huolimatta, keräsi ylivoimaisesti eniten remontti, ja huoltotunteja. Masina kun koostuu pelkästään ohkasesta peltilevystä, jota ystävämme korroosio nakertaa tehokkaasti sisältäpäin, vaikka puimuri seisoisi hallin nurkassa. Viljaruuvit, ja kuljettimet kaivautuu väkisten ajan mittaan läpitte.  On toki 40 vuotta vanhoja puimureitakin yhä käytössä, mutta se varaosamäärä, jota niiden kasassa pitämiseen on tar*****, onkin sitten eri juttu. Itselläkin oli toinen puimuri varaosina.

Ihmeesti on tuokii MF 206 toiminu viimevuosina, ei oo paljon muuta kun ajettu ja rasvattu välillä, vaikka uuempana remonttia riitti joka syksy. Paljon pienemmillä kustannuksilla tuskin pystyy puimaan...

Urakoitsija tuli, urakoitsija meni, 12h ja 28ha.

Urakoitsija tuli, urakoitsija meni, 12h ja 28ha.

Mikäs täpinäreiska se tommonen on? Teettää nyt työt toisilla. Ehikkö paremmin muille täpinöimää... 

Ja ihan vakavasti, niin olisi hieman ihmeessä, normaalina vuonna, jos omiin nurkkiin täytyisi saada tuo määrä jyviä katon alle päivässä...

Lainaus käyttäjältä: kujala - 17.08.10 - klo:22:29

En tiedä miten hihna käyttäytyy yllämainitussa kohteessa, mutta puimurissa se siirtyy sivusuunnassa keskipyörällä kun limput liikkuvat. Moottorin ja toisaalta kytkimen hihnapyöräthän ovat kiinteitä.
Katsoppa puimurista.

Ei ne variaattorihihnat kyllä sivusuunnassa liiku, jos liikkuu niin sitten on vikaa jossain.

Tarkistin etten ole puhunut pehmosia.
Puimurissani on neljä variaattoria, niistä kaksi eli ajo ja lietso on keskipyörällä, toiset kahden akselin variaattoreita.
Kyllä hihna poikkeaa linjasta noissa keskipyörällisissä, kuten Fahrin ajovariaattorissakin.
Siirtymä lienee noin puolet keskilimppujen poikittaisesta liikkeestä.
Aika pieni mutta tuntuu lyhyessä remmissä.
Katsokaa itse, vai onko kaikilla muilla jo hydrot?

"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"

Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti

 

"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"

Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti

 

mul nouseeki sähköhydraulisesti:P

Lainaus käyttäjältä: Tractor Grip - 18.08.10 - klo:18:30

"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"

Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti

 

mul nouseeki sähköhydraulisesti:P

Elektrio niinko plinilläki!

Meillä ollut MF16 -88 muutaman vuoden ja ihan tuolla on tullut puinnit puitua, kun huollot tekee säännöllisesti. Entinen puimuri oli vanha Fahr, mutta ei oikein sopinut mäkisille pelloille lyhyiden seulojen takia.. ajoi viljaa peltoon ylämäessä, vaikka kuinka koitti säädellä.

Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.

Eiku, tuoresäilöjällä se on justiin päinvastoin, jos parisataa mottia sopii siiloon niin yhtälö jokseenkin mahdoton sen jälkeen kun vanha mies putoo pelistä. Tuon hehtaari/päivä vuoden jälkeen homma rupes käymään kuin ***** pesu kun rahtari pui, vanha mies pysty ajaan kuormia kun ei tarvinnut enää olla pölyssä ja minä myllytin. Samalla kyseisen rahtarin kans alkoi yhteistyö jossa sen omatkin viljat ostin omiin siiloihin, tuppas oleen tuo murskattavan viljan osto aina semmosta tikkusta kun piti joka kerta isännille vääntää rautalangasta että sen pitääkin olla hiukan vihreää

Eli sen Faarin viimmesestä syksykstä tuli semmonen win-win sitsueissön

Meilläpäin muuten pikemminkin niin päin, että puimuria ei tartte olla ittellä mutta ruiskun tarttee 

Jostain jos löytäisi uudemman JD 950:n niin voisi hetken haaveilla sen ostamisesta. Meille tuli tuollainen vuonna -82. Tuntimittari oli hajonnut lukemaan 1820 tuntia ja jälkeen on puitu ehkä 1600 hehtaaria. Varaosia on mennyt viimeisten 15 vuoden aikana: Silppurin laakerit, polttoainepumppu ja kytkinlevyt. Koneen paras puoli on se että puintikoneisto kestäisi 16 jalan pöydän, kun ajetaan 12,5 jalkaisella niin aika kevyellä rasituksella koneisto pelaa. Rypsillä se saa kyllä tukkoon jos ajaa lujaa. Suora kutonen jaksaa pitää kierrokset oikeina ja kulutus on hyvin pientä.

En tiedä miten ne uudemmat Deeret ovat pelanneet?