Näissä liike-energia/voima yms.laskennoissa tehdään aika paljon yksinkertaistuksia.Eihän kuorman,ihmisen tms.MASSA kasva nopeuden funktiona vaan LIIKE-ENERGIA kasvaa.Tämä liike-energia sitten aiheuttaa jarrutuksessa tai törmäyksessä voimantarpeen jolla liike-energia muunnetaan joko jarrujen lämmöksi tai onnettomuudessa nk.pysyviksi muodonmuutoksiksi.
Kuormansidonnan periaate lähtee siitä,että kuorma eteenpäin tarvittava pitovoima on kuorman massa.Eli se 55okg:n paali pysyy paikoillaan jarrutettaessa 1G:n(9.81m/s2) arvolla.Paali aiheuttaa tällöin 5400N:n voiman vaakasuunnassa.Tällaista jarrutusta ei traktorilla saa aikaiseksi,joku 3.5m/s2 on mahdollinen jos kaikki on kunnossa.Tällöin tarvittava pitovoimakin pienenee kolmanteen osaan.
Henkilöautolla optimioloissa pääsee lähelle tuota 1G:n. jarrutusta.
Yksi tosiasia tietysti on,että liike-energia kasvaa nopeuden neliössä,jos pyritään pitämään jarrutusmatka samana niin jarrujen teho pitää kasvaa myös mainitussa nopeuden neliössä.
Tuossa aiemmin esitetty yli 550 versus 2200 kgn 'massa' voimaksi muunnettuna on luokkaa 22000N.Tarvitaan noin 4G:n kiihtyvyys tuon voiman aikaansaamiseksi.Jos nyt oikein järkeilin niin pysähtymismatka 50n nopeudesta olisi tuolloin jotain 2,5m:n luokkaa,eli täystörmäys päin kalliota tms.Tämmöisessä tilanteessahan mikään laillinenkaan kuormansidonta ei riitä vaan kuorma tulee 'niskaan'.
Tää törmäyslaskenta on aika vekkulia hommaa,jos laitetaan pysähtymismatkaksi 0,niin voima kasvaa äärettömäksi.Teoriassa siis höyhenkin voi riittävän rajulla törmäksellä katkaista 10tn:n liinan.Siis teoriassa