Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tieliikennelaki ja polliisi vs. paalikuorma! => rapsut?  (Luettu 35160 kertaa)

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
itte oon käyttäny paalikärryn lavalla salaojahietaa tai sahanjauhoja niin löytyy kitkaa tiekuljetuksiin.

Me pultattiin karkeet kakkosneloset lavan reunoihin ja on osoittautunut hyväksi keinoksi liukkaillakin. Paalin nurkka jää lankun päälle joten luistaminen vaatii jo aika kovasti voimaa

Mutta kyllä pitää olla kova kiire jos pitää vielä kuorman päälle ottaa yksi paali pihtiin kotiin viemisiksi. En vois kuvitellakkaan jo pelkästään etuakselin takia.
Tossa meidän kärryssä on 2x5 tuumaisista lankuista koko lava, pituussuuntaan asennettuna. Edessä ja takana on jonkinlainen "sermi", joka kyllä lähtee irti törmäyksessä. Poikkisuuntaan tuo lankkulava kyllä tuo varsin hyvän pidon. Tosi on kyllä, että 50km/h nopeus tuo melkoisen liike-energian paalille ja 19 kaverilleen. Ilmankos Tervahaminas ja Pitkämön notkos pitikin asetella töppöstä jarrupolkimelle. Tällä kuormalla nopeus putos pahimmillaan 27 kilometriin tunnissa, mutta tää kuuluuki sitte jo toiseen viestiketjuun... ;D
tethering holes to their concave windings

Kloppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1019
ja väitän edelleen, että kärryssä, ilman kiinteitä laitoja kuljetettava paalikuorma on vaarallisempi, kuin yksittäinen pihdissä kuljetettava. vaikka se sitoisi liinalla tahaansa mihin suuntaan tahaansa.

Kova on luottamus etukuormaajan sähköventtiilin pitävyyteen pihtikäytössä..

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Paljonko on päiväkulutus, jos ei niitä paaleja kerkee lavetilla kuskata? Mahtaa etuakseli olla lujilla.

Jos mua tarkootit, niin kyseessä oli olkipaalit, joita hajin tuosta "nurkan takaa", muutama sata metriä piti ajaa tietä pitki..  ja tottakai virkavalta tuli vastaan mutta eivät todesta olleet kiinnostuneet mun tekemisistä..

Koski kaikkia tuo kysymys, ellei ole salaiseksi luokiteltavaa tietoa.  ::)

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Kova on luottamus etukuormaajan sähköventtiilin pitävyyteen pihtikäytössä..
Miten se sähkö siihen liittyy?
Kuten aiemmin sanoin, paali on silmien edessä vain hiukan maan yläpuolella. Pihtejä voi kiristää helposti ajon aikana.

Kun aiemmin ketjussa oli laskeskeltu liike-energioita, muistutan vielä, että paali kulkee täsmälleen samaa nopeutta kuin traktori.  Jos paali rupeaa laahaamaan maata, paalin ja maan välinen kitka on voima, joka trakua jarruttaa. Ei suinkaan törmäys paikallaan olevaan paaliin.  Kun pihti on niin alhaalla kuin mahdollista, se tuskin lähtee käpälien välistä mininkään.

Tilanne on ihan toinen, kun  auto törmää 100 km/h viidenkympin nopeudella vastaantulevaan kuormasta pudonneeseen kuoriutumattomaan kepulaiseen.

koivumaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3674
  • Valtra CNH TopliftStaja Kaweco
Näissä liike-energia/voima yms.laskennoissa tehdään aika paljon yksinkertaistuksia.Eihän kuorman,ihmisen tms.MASSA kasva nopeuden funktiona vaan LIIKE-ENERGIA kasvaa.Tämä liike-energia sitten aiheuttaa jarrutuksessa tai törmäyksessä voimantarpeen jolla liike-energia muunnetaan joko jarrujen lämmöksi tai onnettomuudessa nk.pysyviksi muodonmuutoksiksi.
Kuormansidonnan periaate lähtee siitä,että kuorma eteenpäin tarvittava pitovoima on kuorman massa.Eli se 55okg:n paali pysyy paikoillaan jarrutettaessa 1G:n(9.81m/s2) arvolla.Paali aiheuttaa tällöin 5400N:n voiman vaakasuunnassa.Tällaista jarrutusta ei traktorilla saa aikaiseksi,joku 3.5m/s2 on mahdollinen jos kaikki on kunnossa.Tällöin tarvittava pitovoimakin pienenee kolmanteen osaan.

Henkilöautolla optimioloissa pääsee lähelle tuota 1G:n. jarrutusta.

Yksi tosiasia tietysti on,että liike-energia kasvaa nopeuden neliössä,jos pyritään pitämään jarrutusmatka samana niin jarrujen teho pitää kasvaa myös mainitussa nopeuden neliössä.

Tuossa aiemmin esitetty yli 550 versus 2200 kgn 'massa' voimaksi muunnettuna on luokkaa 22000N.Tarvitaan noin 4G:n kiihtyvyys tuon voiman aikaansaamiseksi.Jos nyt oikein järkeilin niin pysähtymismatka 50n nopeudesta olisi tuolloin jotain 2,5m:n luokkaa,eli täystörmäys päin kalliota tms.Tämmöisessä tilanteessahan mikään laillinenkaan kuormansidonta ei riitä vaan kuorma tulee 'niskaan'.

Tää törmäyslaskenta on aika vekkulia hommaa,jos laitetaan pysähtymismatkaksi 0,niin voima kasvaa äärettömäksi.Teoriassa siis höyhenkin voi riittävän rajulla törmäksellä katkaista 10tn:n liinan.Siis teoriassa ;D

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
On hyvä, että insinööri palauttaa välillä maanpinnalle ettei jää joillain luulon varaan.

Tuosta luottamusasiasta kun joku kirjoitti, että kova on luottamus johonkin tekniikkaan. Tottahan se monissa kohdissa turhan kova onkin se luottamus, mutta jossain vähän täytyy ollakin. Ihmisen käytettäviksi nää systeemit on tehty ja jos aattelee aina pahimman mukaan, niin aika vähälle jää hommat. Vrt. tänä aamuna täytyi luottaa kumisaappaisiin sen verran, että uskalsi kävellä hiekoittamatonta polkua navetalle. Vaikka olishan siinä VOINU kaatua ja katkaista jalkansa. Jos olis jääny sisälle niin ei varmaan olis kaatunu...samoin hyväksytty ja luokiteltu liinankiristin VOI JOSKUS pettää jne.

Petti se vesiputkikin...  :(
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Tähän paali etukuormaajassa keskusteluun muutama huomio;

Paali pihdissä erittäin vaarallinen, venttiilit päästää ja alle putoava paali kaataa varmasti traktorin, jos pihti hiukankin irti tiestä, paali kiepahtaa alle ja nostaa nokan ilmaan..
Oletteko kokeilleet napojen lämpötilaa paalilla ja ilman vaikka parinkymmenen kilsan matkan jälkeen, paali lämmittää navat aika mukavasti..
Paali nokassa ottaa samanverta tehoa, mitä kaksi-kolme paalia lavalla..

Kyllä ittekkin haen paaleja kuormaajassa lähipelloilta, mutta kauempaa aina vain lavalla. Jos kaukaa täytyy nokassa kuskata paaleja, niin kärry on silloin liian pieni ;)

koivumaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3674
  • Valtra CNH TopliftStaja Kaweco
On hyvä, että insinööri palauttaa välillä maanpinnalle ettei jää joillain luulon varaan.

-kiitos,yritin vain vääntää teorialle ja käytännölle yhteyttä
-itse olen vitsaillut tuosta massankasvusta,että helpoin tapa hankkia hevonen on ostaa koira,laittaa se auton takapenkille ja tehdä äkkijarrutus jolloin sen massa kasvaa hevosen luokkaan...

Tuosta luottamusasiasta kun joku kirjoitti, että kova on luottamus johonkin tekniikkaan. Tottahan se monissa kohdissa turhan kova onkin se luottamus, mutta jossain vähän täytyy ollakin.

--aivan,jos kaikki traktorilla ajavat tietäisivät kuinka pienillä varmuuskertoimilla moni paikka heidän valtavan lujana pitämässään koneessa oikeasti toimii niin vois jokin suoritus jäädä tekemättä
--toisaalta,pakko on luottaa tosiaankin johonkin,muuten tulee laitteista yhä vaan painavampia ja kalliimpia...

Petti se vesiputkikin...  :(

---tainnu Helsninki sääsellä uusimisissa...

Kloppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1019
Kova on luottamus etukuormaajan sähköventtiilin pitävyyteen pihtikäytössä..
Miten se sähkö siihen liittyy?
Kuten aiemmin sanoin, paali on silmien edessä vain hiukan maan yläpuolella. Pihtejä voi kiristää helposti ajon aikana.

Siten niin, että yleensä pihdin käyttö on sähköisen (magneett)iventtiilin takana, ja mä en ainakaan ole vielä nähnyt yhdessäkään etukuormaajassa (enkä kovin monessa muussakaan paikassa) sähköventtiiliä, joka olisi 100% pitävä.

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Siten niin, että yleensä pihdin käyttö on sähköisen (magneett)iventtiilin takana, ja mä en ainakaan ole vielä nähnyt yhdessäkään etukuormaajassa (enkä kovin monessa muussakaan paikassa) sähköventtiiliä, joka olisi 100% pitävä.
Mutta ilmeisesti olet nähnyt pneumaattisesti, hydraulisesti tai mekaanisesti ohjattuja, jotka ovat 100% pitäviä?

Toisekseen mistä oletusarvo, että puristus pettää, miksei nosto tai kääntö?

sirkussonni

  • Vieras
No voi ny ***** taas tätä juttua. Se paali saattaa alkaa valumaan ihan siitä syystäkin, että se yksinkertaisesti puristuksessa painuun kasaan ja silloin löystyy ja  ote pettää, nimimerkillä kokemusta on. Töyssyt tiessä ei ainakaan auta asiaa. Ja siitä paali ottaa kivasti kitkaa tiestä, alkaa pyöriä traktorin alle ja moro!
Sais sitä vähän järkeekin olla näissä asioissa! Perässä kun on se liki parikyt tonnia, niin varmaa on että rumaa jälkee tulee. Myötätuntoa ei minulta sitten saa KUN se vahinko sattuu.

Greenpwr

  • Vieras
Siten niin, että yleensä pihdin käyttö on sähköisen (magneett)iventtiilin takana, ja mä en ainakaan ole vielä nähnyt yhdessäkään etukuormaajassa (enkä kovin monessa muussakaan paikassa) sähköventtiiliä, joka olisi 100% pitävä.
Mutta ilmeisesti olet nähnyt pneumaattisesti, hydraulisesti tai mekaanisesti ohjattuja, jotka ovat 100% pitäviä?

Toisekseen mistä oletusarvo, että puristus pettää, miksei nosto tai kääntö?
Pari mekaanista sattumusta: Keväänmällä murtui 970kuikasta kauhan sylinterin yläpää kauhakakka hommissa, vauhti matala ja korkeus pieni, jontikka toimessa, youknou, kemppiliimalla tokeni, mutta pieni epäilys...
Toinen sattu minua huomattavasti huolellisemmalla kaverille, Q660 vaimentimen letkun mutteri päätti, toistaiseksi tuntemattomasta syystä, aueta ja sallia kauhan kääntymisen tiekosketukseen noin 40km/h maltillisessa nopeudessa, vakaintangon ja kauhasylinterin väliset kolmiopalat piti leikellä uudet, valtu ja kuski säilyivät vammoitta.

Limppari

  • Vieras
Vaikka se paali vielä pysyiskin siinä gripissä, niin kun hakumatkalla on:

- Risteyksiä, joissa huono näkyvyys.

- Vilkasliikenteinen maantie, jonka varrella virkavalta usein kiusaamassa työtään tekeviä   
  kansalaisia.

- Mutkainen kylätie, jossa oikealle kaartuvissa mutkissa nokalla kulkeva lehmänmuna
  leikkaa reilusti vastaantulijan kaistan puolelta.

Niin voi olla varma, että ennemmin tai myöhemmin pääsee paikallislehden pikkuuutisiin sen nokalla kulkevan paalin takia...

KeljuK.Kojootti

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 75
Vaikka se paali vielä pysyiskin siinä gripissä, niin kun hakumatkalla on:

- Risteyksiä, joissa huono näkyvyys.

- Vilkasliikenteinen maantie, jonka varrella virkavalta usein kiusaamassa työtään tekeviä   
  kansalaisia.

- Mutkainen kylätie, jossa oikealle kaartuvissa mutkissa nokalla kulkeva lehmänmuna
  leikkaa reilusti vastaantulijan kaistan puolelta.

Niin voi olla varma, että ennemmin tai myöhemmin pääsee paikallislehden pikkuuutisiin sen nokalla kulkevan paalin takia...



Miksi ei ole jo nyt päässyt? Koska onnettomuudet eivät ole kovin yleisiä?

Paali vaimentaa etukuormaimeen osuvaa iskua. Parempi kieltää etukuormainten käyttö maanteillä, koska vaimennustakaan ei saisi olla. Olisiko sitten hyvä? :-\
Yli aidan matalimmasta kohdasta

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Omalta osaltani päätän tämän keskustelun seuraaviin huomioihin:

1. Ihmettelen, miten vaarattomina keskustelijat pitävät kärrykuormaa.  Sen kokoaikainen tarkkaileminen on hyvin vaikeaa. Samoin muiden tielläliikkujien temppuihin vaikuttaminen.
2. Ihmettelen edelleen, miksi niin monet kauhistelevat paalin kuljettamista pihdissä, vaikka kaikki raportoidut onnettomuudet liittyivät joko tyhjän työkalun putoamiseen tai tärävänurkkaisen tökkäämiseen tiehen.  Vai tietääkö joku todella paalipihtionnettomuuden?  Eikö siis nimenomaan pitäisi kieltää tyhjän työvälineen kantaminen etukuormaajassa.  Niillä sattuneita onnettomuuksia jopa minä tiedän useita!  Tai paskan kuormaaminen. Niitäkin hevereita on muistissa muutamia.
3. Minun pihtikanto on korkeintaan muutama kilometri.  En hakisi paaleja kymmenien kilometrien päästä edes pelkällä kärryllä - romukoijareilla on korkealaitaisen rekat, joilla tulee turvallisesti suuri määrä.
4. Ei paalin kantaminen ole mustavalkoinen asia.  Vesikuivattua lötköä en pihdissä puristele, enkä valtaväylille lähtisi.  Järki mukana, myös trakun koossa, kuormaajan iässä ja ajonopeudessa.
5. Aika kapeilla katteilla alalla mennään, joten kannattaa laskea kuljetuksetkin.