Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus  (Luettu 21282 kertaa)

mäkitupalainen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
meillä on käytetty jo parikymmentä vuotta seosta, jossa on timotei , nurminata ja puna-apila ( apilaa seoksessa 3kg /ha).
päästy tällä seoksella 6500- 7500 ry hehtaarisatoihin, kaksi korjuuta kesässä, D arvo lähes joka vuosi 69-71, ja valkuaista
14-16 %. lannoituksena liete ja salpietari. Esikuivattuna korjataan.

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
itte laitoon suojaviljaan kylvettyyn timoteihin ensi kertaa alsikeapilaa
yllätyi kuinka puski rapamaalla,, aivan toiseen laihin ku bjursele puna apila

Kloppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1019
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Meinasin aloittaa oman topicin mutta tässä olikin jo mietitty samoja asioita, niin laitetaas tänne.

Eli tilanne nyt on se, että kymmenkunta vuotta on käytetty timotei-ruokonata-seoksia, joskus ollut vielä vähän nurminataakin joukossa. Aluksi oli ruokonata Retua, sittemmin Koraa, ja timotei ollut Grinstadia viime vuodet. Ja ongelma on ollut se, että sulavuus on ollut siellä vähemmän sulavan suunnalla. Nyt olisi ensi kesänä tarkoitus perustaa nurmia, ja laji- ja lajikevalinnat olis nyt tapetilla. Tavoitteena olisi saada nurmi, josta saadaan kaksi hyvälaatuista satoa. Maalajeina HHt ja HtMr, esikasvina ruis ja perustetaan syksyllä rukiinpuinnin jälkeen.

Timoteita seokseen tulee, nyt sitten vain lajikevalinta vielä auki. Nuutti, Jonatan, Tenho, jokumuu, mikä? Grinstad on tähän kohtaan ainakin väärä vastaus.

Nurminataa olen aikonut laittaa, mutta Karolina-ruokonatakin vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, josko se olisi paremmin meille soveltuva lajike kuin Retu tai Kora. Onko Karolinasta kokemuksia? Nurminadoista vaihtoehtoina ehkäpä Kasper tai Inkeri?

Apilaa mukaan, Bettyä ja ehkä jonkin verran Fridaa. Vai onko vastaavaa hyötyä laittaa molempia?

Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.

Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.

Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.

Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.


sinimailanen on eritttäin ranttu maan suhteen, pitää olla kaikki kunnos

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
Samat seokset ja kokemukset kuin klopilla, tosin nyt emolehmien kanssa tulos on ihan hyvä.

Raiheinästä ei sitten kannata tehdä kuivaa heinää, itsellä puski itiöemää paalista. Onkohan valkoapilan kanssa niin, että ei oikein pärjää keinolannoitettua heinää vastaan?

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Tarkoitatko tuolla typpimäärällä keinolannoite typpeä vai onko siinä karjanlanta mukana?
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Tarkoitatko tuolla typpimäärällä keinolannoite typpeä vai onko siinä karjanlanta mukana?

Kemiran typpeä. Meillä ei tule kuivasta lannasta sitä muuten kuin uudistukseen.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Ruokonata on semmonen bootstagekasvi. Niitto sitä myöhemmin on auttamatta myöhässä. Tänä vuonna olisi saanut vissiin neljä niittoa valkoapila-ruokonatanurmesta, jos olisi lannoittanut sen elokuun loppupuolella kolmannen katkon jälkeen.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?

Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30

Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.

Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.

Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.

Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.

Nämä meidät testit siis kahdella niitolla joista ensimmäinen vasta kesäkuun viimeisellä viikolla. Kasvuston käyttäytyminen on varmaan ihan erilainen kuin normaalitapauksissa.

Lese

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 525
  • Proud to be a REDNECK
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Lainaus käyttäjältä: Kloppi
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5

Ääni tälle jos kaksi satoa teet.
Miks Vesa myy ja te ette?

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...

tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...

tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D

Joo pidettiin siinä juhannuksen pyhät taukoa, sitten ajettiin kaverin rehut ja vajaa viikko aloituksesta tehtiin meille loput. Vaari kävi siilolla kattomas, kun ajettiin viimeisiä kuormia. Totesi vain: Kyllä on vanhaa... ;D
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.