Aika jonka heinä viettää niitettynä pellolla on myös tärkeää. Lyhyt aika -> Korkeampi D.

Joskus näin jonkun teorian, että syksyn viimeinen kasvu näkyy seuraavan vuoden 1. niiton arvoissa D-arvoa alentavana seikkana. Ja NDF-määrää nostavana.

Myös lajike voi selittää +- 2 D-pistettä.

Et voi niittäessäsi mitenkään tietää mitä tulet saamaan.

Periaatteessa säilörehun hyvästä laadusta ei kannata tinkiä missään olosuhteissa, vaikka sato jäisikin siten joskus pieneksi. Halvempaa on ostaa bulkkia tai kortta lisäksi, mutta sen sulavan ja lypsättävän rehun ostaminen ei välttämättä edes rahalla onnistu.

Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2

Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.

Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.09 - klo:14:47

Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2

Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.

Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.

Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.09 - klo:14:47

Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2

Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.

Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.

Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 03.11.09 - klo:18:57

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.09 - klo:14:47

Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2

Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.

Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.

Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.

Eikö se emäksisyys korjaannu viljalisällä? Millaisia ongelmia?
[/quoteeEi pysty antamaan niin paljon ja ongelmat on niitä mitä yleensäkkin happamuudesta tulee,pienillä lisämausteilla.Ei ne nuo elikot lypsä muuten sairaanakaan.En tiedä tuo kuitu saattaa olla suurempi tekijä,mutta nuo kulkee käsikädessä...korretonta heinää eivät kestä yhtään...