Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: sjk - 02.11.09 - klo:23:05
-
Onko tietoa/kokemuksia,onko muita tekijöitä kuin korjuuajankohta,jotka vaikuttavat esikuivatun timoteirehun sulavuuteen ja kuitupitoisuuteen?
-
Yleinen säätila ja lämpösumman kertyminen vaikuttavat korjuuajankohtaa enemmän. Hapolla säilöttyjen rehujen D on pääsääntöisesti korkeampi kuin bioligisilla säilöttyjen. Lienee mittaustekninen juttu.
Aika jonka heinä viettää niitettynä pellolla on myös tärkeää. Lyhyt aika -> Korkeampi D.
Hyvä säilöntä parantaa D-arvoa. Siis hyvä ja nopea tiivistäminen ja peittäminen.
2. ja 3. niiton D-arvot ovat mahdottomia ennustaa. Samoin NDF:n määrä. Joskus näin jonkun teorian, että syksyn viimeinen kasvu näkyy seuraavan vuoden 1. niiton arvoissa D-arvoa alentavana seikkana. Ja NDF-määrää nostavana. Ongelmia lisää myös se, että ND-kuitu on erilaista joka niitossa.
Eli kaikki asiat vaikuttavat. Myös lajike voi selittää +- 2 D-pistettä. Et voi niittäessäsi mitenkään tietää mitä tulet saamaan. Aikainen niitto parantaa tietysti mahdollisuuksia nostaa D-arvoa. Eri laboratoriot antavat myös eri tuloksen. Tieto voi siis heittää jopa 2 D-yksikköä suuntaan tai toiseen samasta rehusta.
Lehmä on hyvä mittauslaite. Jos mittaat syöttämäsi rehut 0,1 kilon (kuiva-aineena) ja maidot 0,1 litran tarkkuudella (+prosentit) niin D-arvon voi laskea taantuvasti tosi tarkasti. Tulos on varmempi kuin analysoitu tulos. Laskenta vie kyllä aikaa.
-
Aika jonka heinä viettää niitettynä pellolla on myös tärkeää. Lyhyt aika -> Korkeampi D.
Vanheneekos se niitettynäkin samaa vauhtia, missä vaiheessa se sitten pysähtyy?
Eli tämä tukisi ajatusta niittää levälleen ja ajaa karhotimella yhteen ennen korjuuta. Kun niittää yhdeksän metriä samaan karheeseen mattoperäperhosella kuivuminen on aika nahkeaa..
Joskus näin jonkun teorian, että syksyn viimeinen kasvu näkyy seuraavan vuoden 1. niiton arvoissa D-arvoa alentavana seikkana. Ja NDF-määrää nostavana.
Miten se kasvu näkyy? Aikainen niitto / myöhäinen niitto / pitkäksi päässyt odelma?
Myös lajike voi selittää +- 2 D-pistettä.
Mikä lajike on hyvä, mikä huono?
Et voi niittäessäsi mitenkään tietää mitä tulet saamaan.
Tosi lohdullista..
Meillä on tähän asti jouduttu panostamaan sadon määrään, mutta jatkossa voidaan yrittää parempaa laatua. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihe :)
-
Periaatteessa säilörehun hyvästä laadusta ei kannata tinkiä missään olosuhteissa, vaikka sato jäisikin siten joskus pieneksi. Halvempaa on ostaa bulkkia tai kortta lisäksi, mutta sen sulavan ja lypsättävän rehun ostaminen ei välttämättä edes rahalla onnistu.
-
Periaatteessa säilörehun hyvästä laadusta ei kannata tinkiä missään olosuhteissa, vaikka sato jäisikin siten joskus pieneksi. Halvempaa on ostaa bulkkia tai kortta lisäksi, mutta sen sulavan ja lypsättävän rehun ostaminen ei välttämättä edes rahalla onnistu.
Ehkä noin, itse olen ajatellut että tilan pitää olla 100% omavarainen säilörehun suhteen huononakin vuonna. Kokemusta on säilörehun ostamisesta liikaa ja pääsääntöisesti huonoa.
Esimerkiksi kolmen kuukauden vaje tarkoittaa kuitenkin lähes 500tn ostotarvetta, joka tarkoittaa isoa turhan työn määrää ja rahanmenoa (ja täälläpäin rehunhakumatkat voi venyä melko pitkiksi, että tuollainen läjä saadaan haalittua kasaan). Rehua pitää olla varastossa pahan päivän varalle jotta voi ruveta kikkaileen laadulla.
Jos vuodet olis veljeksiä tämä olis helppoa...
Isojen määrien kanssa pelaaminen on mulle vielä aika uutta joten peltoalan fiksuin käyttötapa on vielä hakusessa. :-\
-
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
-
"Timoteilajikkeista Iki, Tuure ja Nuutti tuottavat sulavuudeltaan parasta ensimmäisessä nitossa. Sulavuudeltaan heikompien lajikkeiden, Rigelin ja Grinstadin, sulavuus 2% yksikköä heikompi.."
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s10a.pdf
-
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
-
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
Eikö se emäksisyys korjaannu viljalisällä? Millaisia ongelmia?
-
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
Just... minulla on ratkaisu tuohon, kylvä seoksena ruokonataa ja timoteita niin loppuu hyvän d-arvon kanssa taistelu. :P Minulla on täsmälleen päinvastainen ongelma. D-arvoista ei saa hyvää vaikka nittäis jo silloin kun heinä on vasta sammakkoa leukaan, -kele. Kuitua piisaa ja lehmät ei lypsä. Mutta satoa tulee ja paljon!
-
Heinä elää ja hengittää niitettynä kunnes sen kuiva-aine% on yli 30. Luulen että makaavan heinän sulavuutta heikentää sokerien poistuminen,eli kuitu ei muutu miksikään mutta sen osuus kuiva-aineesta nousee kun sokerit häviävät. Tämä riittäisi yksistään selittämään sen, että päivän makuutus alentaa D-arvoa pisteen ja sade 2
Muistaakseni homma meni niin, että pitkä syksyn odelma heikentää D-arvoa seuraavana vuotena. Tämä olisi ainakin loogista, onhan ruohomassa vanhempaa.
Lajikkeista en tiedä mitään. Virallisissa lajikekokeissa on saatu suuria eroja. Tosin lajikekokeiden D-arvo analysoidaan eri tavalla kuin Artturin. Jos lajikekokeen D on vaikka 73, niin Artturissa arvoksi saadaan 70 tai 71. Näin oli ainakin 10 vuotta sitten säännönmukaisesti.
Viisaita sanoja nuo edelliset kommenttisi!Lähinnä mulla on tarkoitus puottaa sulavuutta ja lisätä pitkän kuidun osuutta,kun on noilla elukoilla tuo paha emäksisyys ongelma.D-arvo ei mene juuri alle 70:n,vaikka rehu tehdään paljon myöhemmin kuin muut,syksyllä 75:tä.Rehujen,syksy/kevät syöttäminen yhtäaikaa ja kuiva rehu auttavat asiaa.Artturilla voi heittää sitä kuuluisaa vesilintua,kun ei pysty kuidun osalta ilmoittamaan kuin onko sitä vai ei,ei sitä onko se pitkää vai lyhyttä(laihoa),mutta näkeehän tuon silmälläkin.Et pysty sanomaan vaikuttaako pellon pH rehun sulavuuteen ja kuituun,kun pelloissa korkeahko pH ja ravinnetilat hyvät kuten myös rehussa,fosfori ainoa poikkeus,tuotto pelloilla hyvä?Olen viime aikoina,kun olen tapellut noiden emäksisyysongelmien kanssa ajatellut paljon vanhaa sanontaa"Mikä on pellolla on myös navetassa",että noikohan tuo pitää paikkansa!On tuossa se hyvä puoli,että maidon valkuainen on niin korkealla,että en viiti sitä tähän laittaa ja niukasti saavat lisävalkuaista.
Eikö se emäksisyys korjaannu viljalisällä? Millaisia ongelmia?
[/quoteeEi pysty antamaan niin paljon ja ongelmat on niitä mitä yleensäkkin happamuudesta tulee,pienillä lisämausteilla.Ei ne nuo elikot lypsä muuten sairaanakaan.En tiedä tuo kuitu saattaa olla suurempi tekijä,mutta nuo kulkee käsikädessä...korretonta heinää eivät kestä yhtään...
-
Karkea nyrkkisääntö ja arvokas salaisuus: Nautojen ruokinnan väkirehuprosentti saa olla maksimissaan sama kuin säilörehun NDF-prosentti. Toimii just näin kevätteolla, syysteolla ei. Tälle on olemassa matemaattinen peruste ja huolellisissa suunnitelmissa näin aina lasketaan JOS eläinten terveys on etusijalla.
-
Pari huonoa puolta vielä sulavuuden nostamisesta,syöntimäärä nousee,elukkani syövät puolitoista kertaisen määrän rehua normaaliin verrattuna ja paskovat myös,ihan loogista...
-
Siis onko nyt ongelma emäksinen pötsi vai hapanpötsi? Jos jälkimmäinen, ei tietenkään viljalisää. Millainen ruokintasysteemi, onko mahdollista laittaa vaikka kuivaa heinää sekaan tai tarjolle?
Joku tutkija kerran totesi, että hyvässä säilörehussa on aina riittävästi kuitua märehtijän tarpeeseen, ja ruokinnan tasapaino hoituisi siten kylmästi väkirehuja muuttamalla. Mutta kuiva on kyllä erinomaista tavaraa, jos ongelmia sattuu tulemaan.
-
Just... minulla on ratkaisu tuohon, kylvä seoksena ruokonataa ja timoteita niin loppuu hyvän d-arvon kanssa taistelu. :P Minulla on täsmälleen päinvastainen ongelma. D-arvoista ei saa hyvää vaikka nittäis jo silloin kun heinä on vasta sammakkoa leukaan, -kele. Kuitua piisaa ja lehmät ei lypsä. Mutta satoa tulee ja paljon!
[/quote]
Itselläni on käytössä kanssa tuo sama seos. Naapurit valittelevat, ettei meinaa satoa tulla tarpeeksi, kun itsellä taas meinaa olla sen laadun kanssa ongelmia (lähinnä valkuaisen kanssa). Kuituja on ja arvosana on kiitettävä, mutta lypsämisen kanssa on sitten vähän niin ja näin, eikä tuo sokerikaan paljoa päätä huimaa.
Onko kenelläkään parempaa tietoa ruokonadan maittavuudesta lehmän ruokinnassa. Itse kuulin asiasta joku aika sitten ja olen alkanut kovin tuota seoksen muuttamista pohtimaan.
Entäpä sitten korjuuajankohta? Tuollaisen seoksen tein viime keväänä/syksynä jo huomattavan ajoissa, jollon timotei ei ollut kerennyt vielä kunnolla päällekkään edes sitä 1/3. Silti valkuainen puuttuu? Mihinkä minä olen sen kadottanut?
-
Ennusteen mukaan olisi kevätsadon d-arvon pitänyt olla 73, totuus on 68. Valkuaista on 13.2% vaikka korjuuajankohta oli aika aikainen. Ruokonata ei taida olla sittenkään niin kauhean hyvä kasvi. :-[
Minulla on lisäksi seoksessa puna-apilaa.
-
Toi ruokonata on hyvä lisä, timotei-nurminata seokseen. Vaikka viimekesä oli kuiva, mulla sato 2 korjuulla oli n.9500ry/ha, d-arvot 68-70. Erillisruokintaan siis käypästä tavaraa. 8)
-
Liki 40000 kg tuoresatoa? Sano nyt viälä että ilman lisätyppeä... ;D
-
Toi ruokonata on hyvä lisä, timotei-nurminata seokseen. Vaikka viimekesä oli kuiva, mulla sato 2 korjuulla oli n.9500ry/ha, d-arvot 68-70. Erillisruokintaan siis käypästä tavaraa. 8)
Minä uskon tuon. Kun olin tutkimustöissä, niin paras timotein kertaniiton sato oli 12 000 kuiva-ainetta/ha. Ruokonata on satoisa, mutta vielä sen käyttöä tullaan rajoittamaan ruokinnallisista syistä...
-
Ruokonadan sulavuuteen vaikuttaa eniten lajike. Kotimaisesta Retusta pitää pysyä kaukana, Kora on huomattavasti sulavampaa eikä tee nahkaa lehteen heti saappaankorkusena. Kaveriksi timoteita, apilaa ja englanninraiheinää niin nousee sulavuus. Meillä pääsääntöisesti sulavuus yli 73, loistavaa tavaraa syöttää kokoviljan kanssa. Ilman kokoviljaa syönti nousee taivaisiin, muttei muutu maidoksi.
NDF-viisastelu ei aina tunnu toimivan appeella. Vaikka prosentit riittäisi, pureskeltavaa ei ole tarpeeksi. Vehnän tai rypsin olki tekee silloin gutaa, muutama sata grammaa per lehmä päivässä.
Joharalla hyvä nyrkkisääntö tuon ndf:n vaikutuksesta väkirehumäärään. Sen voi kääntää niin, että mitä alempi ndf:n osuus nurmirehussa on, sen enemmän siinä on energiaa (ja valkuaista, jos lannoituksessa onnisti)
-
Hyvä että saatiin taas kerran oikeaa asiaa keskustelupalstalle. Itsellä ongelmana (tai siis lehmien ruokinnassa) alhainen valkuaispitoisuus säiliksessä. Satoa tuli hyvin ja sulavuudet ok pääsääntöisesti. Pääosin timoteita nurmissa. Lannoituksen ajankohdalla voisi olla merkitystä. Kevätlannoitus hoitui pääsääntöisesti kemiallisilla ja tehtiin toukokuun ensimmäisinä päivinä. Pakko lannoittaa heti alku keväästä, kun näissä karkeissa maissa suuri vaara että kuivuus vie lannoitteesta tehon. Todennäköisesti typpeä ei riitä sitten enää valkuaisen tuottamiseen - massaa tulee kylläkin. Lietteestäkään ei vielä saa apua lannoitukseen, kun on kuivalantajärjestelmä. Rainadassa oli korkeammat valkuaispitoisuudet, mutta maistuvuus on aika heikkoa ja tuoksu hieman ihmeellinen.
Ensi kesänä paremmalla onnella ::)
-
Juu, Adam.. Tuo Retu on parempi energiakasvina kuin rehuna. Korakin taitaa olla alunperin jalostettu paperin raaka-aineeksi joskus 90-luvun alussa.
Lehmä kaipaa pureskeltavaa ja NDF ei sitä puolta mittaa. Rehu täytyy nähdä ja sitä täytyy koskettaa jotta sen vaikutuksen tietää. Rypsinolki on kieltämättä komeaa tavaraa, harmi että omat tuli kynnettyä maan sisään >:(
-
Toi ruokonata on hyvä lisä, timotei-nurminata seokseen. Vaikka viimekesä oli kuiva, mulla sato 2 korjuulla oli n.9500ry/ha, d-arvot 68-70. Erillisruokintaan siis käypästä tavaraa. 8)
Minä uskon tuon. Kun olin tutkimustöissä, niin paras timotein kertaniiton sato oli 12 000 kuiva-ainetta/ha. Ruokonata on satoisa, mutta vielä sen käyttöä tullaan rajoittamaan ruokinnallisista syistä...
Äläppä pihtaa tietoa!! Mikä mättää ruokonadassa ruokinnassa ?
Meillä uudistettu nurmet timotei/ruokonata/nurminataseoksella ja nyt vanhemmissa nurmissa valtalajina ruokonata. Niinkun täällä on todisteltu, satoa tulee mutta laatupuoli hukassa myös meillä.
Perskules, valitsinko taas väärin !
-
Kyllä meillä taas on timotei-ruokonata seoksen laatu ihan ok, mutta sato jäi tänä vuonna huonoksi kuivuudesta johtuen. D-arvo 72, raakavalkuainen 15,8 , NDF 50,1 , sokeri 101 kakkossadon siilosta. Maitoa ei vain meinaa irrota, toivottavasti tuleva tuoreleike auttaa asiaan.
-
Minusta ruokonadan tuotantovaikutus ei ole yhtä hyvä kuin perinteisillä nurmiheinälajeilla. Jos ruokonataa on seoksessa vähän niin onhan se tietysti satomäärää nostava kasvi ainakin kuivina vuosina. Eli varmaan hyvä ja perusteltu lisä jos kaipaa suuria satoja.
Suuri sato on siilossa komea. Typpi muuttuu raakavalkuaiseksi kertoimella 6,25. Eli vaikka 100 kiloa typpeä on siis 625 kiloa raaka-valkuaista. Jos satoa tulee kerralla vaikka 5000 kgka -> Raakavalkuaisprosentti on 12,5 ilman säilöntätappioita. Osa ruokonadan vaikeudesta piilee ehkä tässä? Se kasvaa höttöä muita kasveja enemmän. Tavara on siis sisältä laihempaa.
Ruokonadan D-arvo ja energiapitoisuus ovat yleensä muita nurmikasveja heikompia. Jos ruokintaa vedetään tiukalle ja halutaan matalampi väkirehuprosentti, niin säilörehun ry-arvo on oleellisen tärkeä. Tämä lienee osittain matemaattista kikkailua, mutta ruokonatasäilörehulle lasketaan automaattisesti vähän kalliimpi ruokinta. Siis johtuen näistä arvoista.
Mutta olen nähnyt tietysti hyviäkin ruokonata-analyysejä!!! Mutta en ole varma miten totuudenmukaisia ne ovat... Artturi-analyysi on edullinen, mutta osa sen luvuista on arvioita. En usko että ruokonataa arvioidaan ko. analyysissä oikein perustein, koska se rinnastetaan muihin heiniin.
Näihon kommentteihin vaikuttavat tietysti omat mielipiteeni. Minulla ei siis ole asiasta murskaavaa tietoa, pikemmin vain kokemusta laskennasta ja seurannasta. En pidä ruokonadasta. Se kasvaa kuin hipin tukka, jakaus keskellä ja latvat takuissa (En pidä myöskään hipeistä). Ruokonata lamoaa ja kasvaa halutessaan pitkin maata. Lehdet voivat maata maassa ja mädäntyä jo kasvun aikana. Jos tarkka (?) isäntä niittää ja karhottaa rajusti niin rehuun nousee ties mitä sontaa.
Mutta on meillä itselläkin ruokonataa pelloilla ;D Emolehmille, niille se on ihan ok.
Mutta Maalaispoika! Tuosta tuoreleikkeestä... Tarvitset ruokintaasi pitkää ja karkeaa tavaraa. Tuossa säiliksessä ei sitä ole. Tuoreleike voi jotain siellä tietysti vaikuttaa,
-
On näköjään virinny ruokonatakeskustelu.No täällä pohjoisessa sen kanssa ei ole ongelmia,kun nuo maat ei juuri muuta kasva kuin timoteita ja vaivaiskoivua.Rehun kuitupitoisuuden nostossa on se ongelma,että on kyse suuresta rehumassasta,pieni ripsaus sitä ja tätä,ei paljon paina,olki on hyvä.Tiedän apetiloja täältäpäin,jotka tekevät rehun todella nuorena ja lisäävät olkia reilusti vaunuun.Kaippa tuo toimii ja elukat vielä syävät tuota,kun kerran ovat tehneet noin vuosia.Hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus on huono yhdistelmä,siinä on herkästi PVT katossa.Liiasta on vaikeampi ottaa pois,kuin antaa se valkuaislisä.Valkuainen on kallista,kyllä,mutta aika myös.Tuohonko lisätään vielä kuidun puute niin soppa on valmis.Hyvään säilörehuun kannattaa pyrkiä,mutta kohtuus kannnattaa pitää mielessä!Uskokaa pois olen pyrkinyt aina parempaan ja mennyt yli,nyt tiedän että maanpäällä voi olla helvetti!
-
Liian korkea D aiheuttaa enemmän ongelmia kuin alhainen. Pahin tilanne on tietysti todella huonosti sulava säilis jota on varastossa kahden vuoden tarve.
-
Pahin tilanne on tietysti todella huonosti sulava säilis jota on varastossa kahden vuoden tarve.
Bingo ::) :-[
-
Mutta Maalaispoika! Tuosta tuoreleikkeestä... Tarvitset ruokintaasi pitkää ja karkeaa tavaraa. Tuossa säiliksessä ei sitä ole. Tuoreleike voi jotain siellä tietysti vaikuttaa,
Seoksessa on olkea mukana kuitua antamassa. Edellisen kerran tuoreleikettä on ollut viisi vuotta sitten, siitä on vain jäänyt mieleen, että silloin lehmät lypsivät hyvin. Nyt leikettä tilattiin säilörehun vähyyden takia.
-
"Timoteilajikkeista Iki, Tuure ja Nuutti tuottavat sulavuudeltaan parasta ensimmäisessä nitossa. Sulavuudeltaan heikompien lajikkeiden, Rigelin ja Grinstadin, sulavuus 2% yksikköä heikompi.."
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s10a.pdf
Ja iki pudottaa D-arvoaan kaikkista nopeimmin. Arvo putoaa romahtamalla, muiden liukuessa alaspäin.. Tämmöstä väittivät nurmikoulutuksessa menneninä vuosia.
-
Pahin tilanne on tietysti todella huonosti sulava säilis jota on varastossa kahden vuoden tarve.
Bingo ::) :-[
Kyllä se pahin tilanne on :-\ kun ei rehut riitä
-
Kaveriksi timoteita, apilaa ja englanninraiheinää niin nousee sulavuus. Meillä pääsääntöisesti sulavuus yli 73
Englanninraiheinää kun laittaa sekaan :-X tappaa kaiken muun syyskasvullaan ja talvi vie se :o Kokeilin ja viisastuin. Kuivuutta ei kestä ollenkaan. Tuoresatoa kyllä kertyy :P Märkää :'(
-
Englanninraiheinää kun laittaa sekaan :-X tappaa kaiken muun syyskasvullaan ja talvi vie se :o Kokeilin ja viisastuin. Kuivuutta ei kestä ollenkaan. Tuoresatoa kyllä kertyy :P Märkää :'(
Se pitää se kolmas/neljäs satokin lannoittaa ja kerätä pois, sillon lokakuussa ;)
-
Kyllä se pahin tilanne on :-\ kun ei rehut riitä
Mä olen samoilla linjoilla, ylimääräisen rehuna kans aina pärjää, mutta puuttuvan rehun kanssa ei.
-
Englanninraiheinää kun laittaa sekaan :-X tappaa kaiken muun syyskasvullaan ja talvi vie se :o Kokeilin ja viisastuin. Kuivuutta ei kestä ollenkaan. Tuoresatoa kyllä kertyy :P Märkää :'(
Se pitää se kolmas/neljäs satokin lannoittaa ja kerätä pois, sillon lokakuussa ;)
Niin tein. Silloin sitä vettä kerätäänkin :o
-
a)pila b)vakavasti otettava vaihtoehto c)joku muu, mikä?
Siis ruokonadan kanssa kilvoittelemaan.
-
Pistä maissia kasvamaan,saat ainakin komijan pellon!Vieläkö siiloissa on säilyvyysongelma vai onko keksitty keino saada säilymään laitaan asti?Ei se pillaantunut rehukaan ole hyvä vaihtoehto...
-
a)pila b)vakavasti otettava vaihtoehto c)joku muu, mikä?
Siis ruokonadan kanssa kilvoittelemaan.
Oletko kokeillu Rounduppia...? ::)
Alan olla sitä mieltä että ruokonataa ei pidä päästää valtakasviksi ollenkaan. Se on hyvä kilpailemaan ja varsinkin toiseen satoon sen osuus kasvaa kohtuuttomaksi rehun laadun kannalta. Poudan aroille lohkoille ok mutta muualle vastapainoksi jotain oikein sulavaa (Tuure timotei ja Salten nurminata?)
Myydäänkö tuota Saltenia missään?
-
"Timoteilajikkeista Iki, Tuure ja Nuutti tuottavat sulavuudeltaan parasta ensimmäisessä nitossa. Sulavuudeltaan heikompien lajikkeiden, Rigelin ja Grinstadin, sulavuus 2% yksikköä heikompi.."
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s10a.pdf
Ja iki pudottaa D-arvoaan kaikkista nopeimmin. Arvo putoaa romahtamalla, muiden liukuessa alaspäin.. Tämmöstä väittivät nurmikoulutuksessa menneninä vuosia.
eikähä grinstad tiputa arvot nopeiten?
-
"Timoteilajikkeista Iki, Tuure ja Nuutti tuottavat sulavuudeltaan parasta ensimmäisessä nitossa. Sulavuudeltaan heikompien lajikkeiden, Rigelin ja Grinstadin, sulavuus 2% yksikköä heikompi.."
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s10a.pdf
Ja iki pudottaa D-arvoaan kaikkista nopeimmin. Arvo putoaa romahtamalla, muiden liukuessa alaspäin.. Tämmöstä väittivät nurmikoulutuksessa menneninä vuosia.
eikähä grinstad tiputa arvot nopeiten?
Vanhenee 2 päivää aikaisemmin kuin muut. D-arvon lasku ei ole välttämättä muita nopeampaa, se vain alkaa aikaisemmin.
-
passaako noita ruokonataseoksia ostaa ollenkaa vaan pysyä vaan timotei nurminata seoksis? näistä keskusteluista saa sen käsityksen?
-
Ruokonata on ihan ok jos sitä ei ole rehussa liikaa. Ja se on satoisa. Mutta sitä ei saa päästää vanhaksi!!! Vanha ohje siitä, että "kun timotein nupit tulevat ulos niin niittämään" ei sitten enää nykyään pidä paikkaansa.
-
Vanha ohje siitä, että "kun timotein nupit tulevat ulos niin niittämään" ei sitten enää nykyään pidä paikkaansa.
Jep! Tämän kyllä allekirjoitan. Jos nuppia kunnolla timoteis, niin ruokonata on jo vahaa.
-
palioko ruokonataa seokseen jos itte sekoittelee? kg määris jos 20kg timoskaa?
-
palioko ruokonataa seokseen jos itte sekoittelee? kg määris jos 20kg timoskaa?
15kg timoteita + 5kg ruokonataa
-
itte oon tavannu laittaa timoteita vähintään 20kg ja yli mialuusti, ja sitte jotain joukkoon...
-
3 kg ruokonataa/ha.
-
3 kg ruokonataa/ha.
Miten niin just 3??? Ja mikä idea ylipäätään on kylvää sekaisin "kahden niiton" kasvia ja 3-4 korjuuta vaativaa kasvia??
-
mitä tuolla ruokonadalla ainakaan puhtaana teköö sehän o ku raiheinää .kuitua sekaan sopivas suhtees
-
mitä tuolla ruokonadalla ainakaan puhtaana teköö sehän o ku raiheinää .kuitua sekaan sopivas suhtees
Siis kylvät 3 kg/ha ruokonataa ja "sekaan" 20kg timoteitä "kuitukasviksi" ???
-
tarkootin että jos ruokonataa kylyvääs puhtaana joku 20kg ha on kuin raiheinää märkiä palloja vesi persees.
-
tarkootin että jos ruokonataa kylyvääs puhtaana joku 20kg ha on kuin raiheinää märkiä palloja vesi persees.
Noinko on? Minä olen luullut sitä kokonaan toisentyyppiseksi heinäksi mitä raiheinä on.
-
sitkiää on "nata" kuivuun siksi sopiva seos paikallaan ainaki paali touhuus
-
3 on aika hyvä, viidellä tahtoo tulla liikaa seokseen. Tuskin tänä tietysti näin tarkkaa on. Mutta tämä on vähän kuin 1-vuotisen raiheinän käyttö seoksissa. Miksi laittaisi enemmän kuin on tarve? Jos liikakäyttö tekee vain haittaa. Mulle toisaalta ihan sama vaikka joku laitaisi 100 kiloa. Ei se itku välttämättä minun korviini tule kuulumaan ;D
-
näppituntumalla toi 3kg lähellä oikiaa määrää...
-
Toistan kysymykseni: Mitä ideaa on kylvää 3 kg/ha ruokonataa timoteinurmen sekaan? Siis mitä te sillä tavoittelette?
-
makua sulavuutta ja suurta satoa siksi seosta?? voin olla väärässä
-
Toistan kysymykseni: Mitä ideaa on kylvää 3 kg/ha ruokonataa timoteinurmen sekaan? Siis mitä te sillä tavoittelette?
sadon määrä kasvaa
-
Ainakin meillä käytetään montaa eri lajiketta jotta saadaan monipuolinen seos jossa kuitua valkuaista ja energiaa sopivassa suhteessa. Apilaa timoteitä ruokonataa sinimailanen tällähetkellä käytössa ja lisää lajikkeita harkinnassa.
-
Ainakin meillä käytetään montaa eri lajiketta jotta saadaan monipuolinen seos jossa kuitua valkuaista ja energiaa sopivassa suhteessa. Apilaa timoteitä ruokonataa sinimailanen tällähetkellä käytössa ja lisää lajikkeita harkinnassa.
Tuolla seoksella tarjoutuu myös savimaan viljelijälle mahdollisuus sadonkorjuuseen joka vuosi. Multamaiden viljelijät hehkutelkoon timoteita. Palkokasvit tasaavat ruokonadan puisevuutta.
-
meillä on käytetty jo parikymmentä vuotta seosta, jossa on timotei , nurminata ja puna-apila ( apilaa seoksessa 3kg /ha).
päästy tällä seoksella 6500- 7500 ry hehtaarisatoihin, kaksi korjuuta kesässä, D arvo lähes joka vuosi 69-71, ja valkuaista
14-16 %. lannoituksena liete ja salpietari. Esikuivattuna korjataan.
-
itte laitoon suojaviljaan kylvettyyn timoteihin ensi kertaa alsikeapilaa
yllätyi kuinka puski rapamaalla,, aivan toiseen laihin ku bjursele puna apila
-
Meinasin aloittaa oman topicin mutta tässä olikin jo mietitty samoja asioita, niin laitetaas tänne.
Eli tilanne nyt on se, että kymmenkunta vuotta on käytetty timotei-ruokonata-seoksia, joskus ollut vielä vähän nurminataakin joukossa. Aluksi oli ruokonata Retua, sittemmin Koraa, ja timotei ollut Grinstadia viime vuodet. Ja ongelma on ollut se, että sulavuus on ollut siellä vähemmän sulavan suunnalla. Nyt olisi ensi kesänä tarkoitus perustaa nurmia, ja laji- ja lajikevalinnat olis nyt tapetilla. Tavoitteena olisi saada nurmi, josta saadaan kaksi hyvälaatuista satoa. Maalajeina HHt ja HtMr, esikasvina ruis ja perustetaan syksyllä rukiinpuinnin jälkeen.
Timoteita seokseen tulee, nyt sitten vain lajikevalinta vielä auki. Nuutti, Jonatan, Tenho, jokumuu, mikä? Grinstad on tähän kohtaan ainakin väärä vastaus.
Nurminataa olen aikonut laittaa, mutta Karolina-ruokonatakin vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, josko se olisi paremmin meille soveltuva lajike kuin Retu tai Kora. Onko Karolinasta kokemuksia? Nurminadoista vaihtoehtoina ehkäpä Kasper tai Inkeri?
Apilaa mukaan, Bettyä ja ehkä jonkin verran Fridaa. Vai onko vastaavaa hyötyä laittaa molempia?
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
-
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
-
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.
-
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
sinimailanen on eritttäin ranttu maan suhteen, pitää olla kaikki kunnos
-
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
Samat seokset ja kokemukset kuin klopilla, tosin nyt emolehmien kanssa tulos on ihan hyvä.
Raiheinästä ei sitten kannata tehdä kuivaa heinää, itsellä puski itiöemää paalista. Onkohan valkoapilan kanssa niin, että ei oikein pärjää keinolannoitettua heinää vastaan?
-
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Tarkoitatko tuolla typpimäärällä keinolannoite typpeä vai onko siinä karjanlanta mukana?
-
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...
-
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Tarkoitatko tuolla typpimäärällä keinolannoite typpeä vai onko siinä karjanlanta mukana?
Kemiran typpeä. Meillä ei tule kuivasta lannasta sitä muuten kuin uudistukseen.
-
Ruokonata on semmonen bootstagekasvi. Niitto sitä myöhemmin on auttamatta myöhässä. Tänä vuonna olisi saanut vissiin neljä niittoa valkoapila-ruokonatanurmesta, jos olisi lannoittanut sen elokuun loppupuolella kolmannen katkon jälkeen.
-
Osalle alasta laitan kokeeksi myöskin sinimailasta. Miten on, kannattaako silloin jättää apila pois?
Seossuhteina olen ajatellut
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
- Timotei - nurminata - ruokonata (Karolina) - puna-apila: 50 - 20 - 20 - 10
- Timotei - nurminata/ruokonata - sinimailanen: 50 - 20 - 30
Kommentteja? Menöökö mettähän?
Puna-apila vissiin häviää viljely toimien johdosta, mutta valkoapila kestää paremmin. Englannin raiheinää tarjoaisin seoksiin. Sinimailasta kannattaa kokeilla ensin pienemmällä alalla ja muualla apilaa. Mailanen ei kasva märässä maassa.
Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.
Nämä meidät testit siis kahdella niitolla joista ensimmäinen vasta kesäkuun viimeisellä viikolla. Kasvuston käyttäytyminen on varmaan ihan erilainen kuin normaalitapauksissa.
-
- Timotei - nurminata - puna-apila - alsikeapila: 60 - 25 - 10 - 5
Ääni tälle jos kaksi satoa teet.
-
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...
tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D
-
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...
tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D
Joo pidettiin siinä juhannuksen pyhät taukoa, sitten ajettiin kaverin rehut ja vajaa viikko aloituksesta tehtiin meille loput. Vaari kävi siilolla kattomas, kun ajettiin viimeisiä kuormia. Totesi vain: Kyllä on vanhaa... ;D
-
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...
tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D
Joo pidettiin siinä juhannuksen pyhät taukoa, sitten ajettiin kaverin rehut ja vajaa viikko aloituksesta tehtiin meille loput. Vaari kävi siilolla kattomas, kun ajettiin viimeisiä kuormia. Totesi vain: Kyllä on vanhaa... ;D
no ne vaarit on vähä "kaikkitiätäviä" näis maa jutuus ainaski :D
-
Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.
[/quote]
Entä jos harjoittaa täydennyskylvöä vuosittain, säilyisiköhän tuo apila yhtään paremmin?
-
Ruokonata on semmonen bootstagekasvi. Niitto sitä myöhemmin on auttamatta myöhässä. Tänä vuonna olisi saanut vissiin neljä niittoa valkoapila-ruokonatanurmesta, jos olisi lannoittanut sen elokuun loppupuolella kolmannen katkon jälkeen.
Mitä tarkoittaa "bootstagekasvi"....? :-[
-
Timoteita seokseen tulee, nyt sitten vain lajikevalinta vielä auki. Nuutti, Jonatan, Tenho, jokumuu, mikä? Grinstad on tähän kohtaan ainakin väärä vastaus.
Miten olis Tuure? Itse kylvän sitä ensi kesänä.
-
Mitä tarkoittaa "bootstagekasvi"....? :-[
Sitä että kasvusto pitäis niittää aina silloin, kun korkeus on siinä nilkan ja polven puolivälissä, saappaanvarren korkuisena......
-
Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.
Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.
Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.
Entä jos harjoittaa täydennyskylvöä vuosittain, säilyisiköhän tuo apila yhtään paremmin?
[/quote]
Joo. Ja olen huomanut sen, että valkoapila leviää hyvin myös itsekseen. Se lisääntyy ja valtaa alaa. Metsälaitumillakin kasvaa jo nykyään valkoapilaa kaukana pelloista. Puna-apilan voit kylvää vaikka lumelle tai silloin kun maa juuri kantaa jalkojen alla. Tätä varten on ihan turha mitään koneita ostaa.. ::)