Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus  (Luettu 21484 kertaa)

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
On se jännä, että monilla on ongelmia matalan sulavuuden kanssa, kun viljelyssä on ruokonataa. Meillä taas on aivan päin vastaiset kokemukset, viime vuosina d-arvoa ei ole saatu alle 70. Pahimmillaan oli juuri ennen juhannusta viime kesänä tehty siilo, kun d-arvo oli 75...

tuohon d arvoon olis saanu viikon viälä kaljootella ennen tekoa ;D

Joo pidettiin siinä juhannuksen pyhät taukoa, sitten ajettiin kaverin rehut ja vajaa viikko aloituksesta tehtiin meille loput. Vaari kävi siilolla kattomas, kun ajettiin viimeisiä kuormia. Totesi vain: Kyllä on vanhaa... ;D

no ne vaarit  on vähä "kaikkitiätäviä" näis maa jutuus ainaski :D

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus


Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.

Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.

Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.
[/quote]

Entä jos harjoittaa täydennyskylvöä vuosittain, säilyisiköhän tuo apila yhtään paremmin?

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Ruokonata on semmonen bootstagekasvi. Niitto sitä myöhemmin on auttamatta myöhässä. Tänä vuonna olisi saanut vissiin neljä niittoa valkoapila-ruokonatanurmesta, jos olisi lannoittanut sen elokuun loppupuolella kolmannen katkon jälkeen.

Mitä tarkoittaa "bootstagekasvi"....?  :-[
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus
Timoteita seokseen tulee, nyt sitten vain lajikevalinta vielä auki. Nuutti, Jonatan, Tenho, jokumuu, mikä? Grinstad on tähän kohtaan ainakin väärä vastaus.

Miten olis Tuure? Itse kylvän sitä ensi kesänä.
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus

Mitä tarkoittaa "bootstagekasvi"....?  :-[
Sitä että kasvusto pitäis niittää aina silloin, kun korkeus on siinä nilkan ja polven puolivälissä, saappaanvarren korkuisena......
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Rehun sulavuus ja kuitupitoisuus


Minulla on huonoja kokemuksia yhdistelmästä puna-apila+ruokonata. Apila ottaa turpiinsa aika nopeasti jos se taistelee elintilasta natojen kanssa. Valkoapila kestää tallaamista hyvin, se on hyvä laidunkasvi. Oikeasti! Säilörehunurmilla se jää tosi lyhyeksi, lähinnä sitä näkee 1 niiton jälkeen jossain yksittäisinä kasveina. En usko että sitä kertyy siiloon asti juuri yhtään.

Apila taantuu jos kevätlannoitus tehdään liian varhain. Tai jos vuosittaiset typpimäärät menevät yli 120 kilon. Eli 60+60 typpitasot eivät vielä tapa ihan kaikkia apiloita. Jatkuva apilanviljely on toinen taannuttaja. Eli periaatteessa-> Apila saakin kuolla loppuun ennen nurmen uudistusta. On vaan hyvä jos nurmen viimeinen vuosi on jo apilaton.

Nämä minun kokemuksiani. Märät maat, hiesua, hiekkaa, ei salaojia, pH:t hyvät ja viljelytekniikkana Bogballella kylvöt ja jyrällä perään.

Entä jos harjoittaa täydennyskylvöä vuosittain, säilyisiköhän tuo apila yhtään paremmin?
[/quote]

Joo. Ja olen huomanut sen, että valkoapila leviää hyvin myös itsekseen. Se lisääntyy ja valtaa alaa. Metsälaitumillakin kasvaa jo nykyään valkoapilaa kaukana pelloista. Puna-apilan voit kylvää vaikka lumelle tai silloin kun maa juuri kantaa jalkojen alla. Tätä varten on ihan turha mitään koneita ostaa..  ::)