Ne laskelmat on jo tehty puolin jos toisin... perinteisellä edunvalvonnan kaavalla (by MTK) saadaan aina tilatasolla näkymään ihan mitä halutaan. 
Kokonaan toinen totuus todellisesta vaikutuksesta löytyy vasta tilatasolta, jossa verrataan kahta yrittäjäasenteellä liikkeellä olevaa tilaa keskenään ja kp aineston pohjalta.
ps samat hehtaarit ja samat eläinyksiköt ovat sitä kasarilaista tasapää maataloustulolaki politiikkaa, jolla ei ole tilatason onnistumisten ja epäonnistumisten kanssa juurikaan mitään tekemistä.
Minä taas sanoisin että tuo kannattavuuskirjanpitoaineisto on varmin tapa saada vääristyneitä tuloksia. Tässä
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
käytetty laskentatapa jolla verrataan kahden samanlaisen tilan tukimääriä on oikea. Tuosta linkistä pieni lainaus eli
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä." Ja juuri tuota on kun otetaan ne kannattavuuskirjanpitoaineiston luvut ja siihen sitten korkeampi tukimatematiikka. Olkoon sitten tasapäistämistä mutta oikea vertailutapa on verrata kahta samanlaista (eläimet + pelto) tilaa eri tukialueilla ja katsoa tuen määrät ja verrata niitä todelliseen luonnonhaittaan. Riittävän monta erilaista tilaa kun simuloidaan niin saadaan aika hyvin näkemys siitä mikä on todellinen tukiero. Ja sen jälkeen sitten tehdään tukipäätökset ja siihen loppuu tasapäistäminen ja sen jälkeen tilat tekevät omat tilakohtaiset päätöksensä että miten asiat järjestävät ja siitä sitten seuraa miten pärjäävät mutta mahdollisuudet kuitenkin olisivat samat toisin kuin nyt ylisuurella tukierolla.
Juu Siksi lähtisinkin vertailemaan vain tiettyä, eteenpäin menevää tilaryhmää. Minusta ei ole järkevää polttaa energiaa pysähtyneen sukutilarälssin ongelmiin, jotka hoitaa aika pois päiväjärjestyksestä (tosin toivottoman hitaasti). Kahta samanlaista tilaa ei ole olemassa vaikka kuinka tasapäistettäisiin ja siten nämä nykyisetkään tuet eivät vaikuta samalla teholla missäänpäin. Sitten on tämä tukirajaseutu ongelma, josta saadaan aikaan kovia lööppejä.
Alunperinhän v 1995- 2003 tukitasot nousivat siedettävin portain pohjoista kohti, mutta sitten nämä torjuntavoitot aiheuttivat pahankin repeämän. JOs halutaan tasapäistään yleensäkin, niin kyllä suomalaisessa maatalouspolitiikassa on aina tasattu myös ilmaston ja maantieteen tekemiä eroavuuksia olosuhteissa. Siten tasapuolisuuden nimissä vaadittu tasatuki läpi maan on myös ristiriitainen vaade.
Olen joskus taannoin esittänyt tukien totaalista dekoplausta (ei sidota edes peltohehtaarin hallintaan) ja tukipottiin pikkuhiljaa nouseva vuotuisleikkuri ja reipas omavastuu osuus päälle. Eipä ole kelvannut kuin harvoille.
Loppuisi ainakin tämä ikuinen kitinä tukieroista ja tuen tuottajahintoja laskevasta vaikutuksesta.
