Näinhän se on, alkuperäinen aikalaskuni oli vialla, kalenteri oli varmaan jokin arabimaasta printattu, oikea määrä päiviä oli 85. Ja nyt siis on 72 päivää huhtikuun puoliväliin.

-SS-

Sertisiemenet viljelijältä, suoraan kylvöille, apulantaa päätin laittaa vain  kahta laatua, Can+S ja Y2. Jos salpeetaria tulisi maaliskuun loppuun, että pääsisi Ceylonille ennen vappua hiukan virkistettä syöttämään. Kaliumkloridia riittää kaliköyhälle palstalle, ja loppu mennään ruiskuttelemalla.

Jos saisi varastoja rakennetuksi TOS - siemenelle, saa viskuroinnista jonkinlaisen korvauksen itselle sentään. Syysvehnäsato saattaa mennä kylvöön takaisin pellolle tulevana syksynä, eipä hinta ole kummoinen, ohraa huonompi.

Ihmeesti lannoitetta tarjoavat kauppiaat nyt, jopa Yaraa luvataan toimittaa ennen 2027 syksyä.. Hätälannoitusta varten on kärrynkuorma jo vajassa, konesuojassa kivettynyt NS - säkki.

-SS-

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Syysvehnä, kevätvehnä ja rehuohra, TOS - siemenen varastojen keräily ehkä lopultakin pääsee alkuun. Antaa muiden pelata pörssipelejä. LHP , riista ja muutenvaan viherkesanto ovat tärkeässä osassa, kohta ei tukia hömppä enää saane, kannattaa yrittää laskuttaa viimeiset pois.

-SS-

Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.

Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.

Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.

Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.

Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.

Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.

Mikä on luomuviljelijän tärkein yksittäinen kone? Arvaan et se on laadukas kesantomurskain tai niittokone?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.02.26 - klo:08:50

Jos syysohra ja pieni ala syysvehnää talvehtii niin niillä. Syysspelttuvehnää on myös maassa lähinnä siemenen uudistamis tarkoituksessa. Syysrypsi tuskin talvehtii ja se menee rikottavaksi. Sille kylvetään todennäköisesti kauraa. Muutenkin kaura on päälaji. Hernettä ja/tai härkäpapu pitää tietyille lohkoille laittaa jotta kierto täyttyy. Kevätvehnääkin meinaain laittaa sen verran et paikallisen myllyn tarve on tyydytetty. Lisäksi mietinnässä jos uudistaisi myös kevätohran siemenen varmuuden vuoksi.

Apilanurmia on yksittäisenä kasvina eniten mut ainakin osa taitaa mennä uusintaan kun jäivät syksyllä niin heikoiksi. En nyt muista oliko se sallittua vai ei täytyisi tarkistaa mut itsellä oli ajatus et kylvän rukiin suojaviljaksi apilalla ja timoteille. Rukiin luulisi kasvattavan äkkiä peittävän kasvuston ja tuon kun sitten niittää jossain vaiheessa niin apila ja timppa pääsisi vauhtiin.

Ja nämä tietysti luomuna. Luomussa joutuu vielä enemmän pohtimaan mille on kysyntää ettei tarvitse taviksen hinnalla luovuttaa tavaroita eteenpäin. Kauralle on löytynyt markkinaa, muilla se onkin sitten paljon hankalampaa. Mut ompahan kulut ainakin pienet.

Mikä on luomuviljelijän tärkein yksittäinen kone? Arvaan et se on laadukas kesantomurskain tai niittokone?

Olet silleen oikeassa et jos luomuviljelyssä ei nurmia hoida kunnolla niin aika nopeasti on rikkatilanne sellainen et ongelmia tulee ja paljon. Myös satokasvivuosien venyttäminen yli kolmeen tuo ongelmia ainakin omalla kokemuksella. Eli kaksi vuotta nurmea jonka jälkeen kolme satokasvivuotta on ainakin itsellä tuntunut toimivalta.

En tarkkaa nurmialaa ole laskenut tulevalle kesälle mut jossain siinä 40% paikkeilla se on. Yhtäkään kertaa ei satokasvia ole ajettu lyhyeksi vaan aina korjaus on tapahtunut puimurilla. Pari kertaa on käynyt niin et pavun alle kylvetty nurmi on villiintynyt kasvamaan niin papu olisi ehkä kannattanut ajaa vain niittokoneella. Kolmatta kertaa en enää kokeile.. 

Mut joo kai se niittokone se tärkein on vaikkei itsellä ole varaa 100% pinta-alasta laittaakaan nurmelle...

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Suojaviljaksi mitä siilonpohjilta löytyy... syysviljatkin käy. Sitten vaan heinäkuussa kun viljat on  tähkällä ja 1v-rikat kukkii niin niitto/murskaus ja puhdasta tulee... varsinkin apilalla, se valtaa pellon 

Millasella paletilla porukka menossa kevätkylvöille?
Onkohan muuten mitään järkeä laittaa nurmea kylväen puhtaalle muokatulle maalle ilman suojakasvia?

Kevätkylvöillä mallasohraa ja k-vehnää, hernettä, hamppua ja kuminan perustamista. Kauran ajattelin jättää tänä keväänä kylvämättä, kun eivät siitä halua riittävästi maksaa. Syysviljojen tilanne epäilyttää tällä hetkellä: routaa on riittävästi, mutta lunta liian vähän, sekin aika höttöä. Varaudun uusintakylvöön, ehkä kevätvehnää tilalle.

Nurmen perustaminen ilman suojakasvia onnistui viime kesänä oikein hyvin kun satoi riittävästi. Mutta kevätkuivuuden sattuessa ainakaan savimailla ko. perustamistapa ei tahdo onnistua. Myöhäinen kylvö (kesä/heinäkuu) saattaisi toimia.

Tätä tulee laitettua lisää....

Kaistaviljely voi tuoda kaivattua monimuotoisuutta pelloille

Herne ja kevätvehnä on nyt lukittu siemensopimuksilla. Syysvehnä talvehtinee riittävän hyvin, ainakin lumen alle jäi täydelliset kasvustot. Loppuala tulee olemaan kauraa ja ehkä ohraa, riippuen hieman mielialasta. Viime kesän, uran pahin epäonnistuminen ohralla ei voi olla vaikuttamatta kylvöpäätöksiin, mutta katsotaan nyt.

Herne ja kevätvehnä on nyt lukittu siemensopimuksilla. Syysvehnä talvehtinee riittävän hyvin, ainakin lumen alle jäi täydelliset kasvustot. Loppuala tulee olemaan kauraa ja ehkä ohraa, riippuen hieman mielialasta. Viime kesän, uran pahin epäonnistuminen ohralla ei voi olla vaikuttamatta kylvöpäätöksiin, mutta katsotaan nyt.

Pääsin tuurilla pälkähästä, vaikka ohrapelto oli semmoinen kouru, ei keltaista ollut kuin noin 5% alasta, pahimpien kuurosateiden aikaan. Väitän, että kuivuudenkestävä lajike kestää paremmin myös vettä maassa. Vaateliaat satotykit kellastuivat yllättävän pahasti, aivan lähistönkin vastaavilla maalajeilla. Pieni lannoitustaso puraisi satotasoa, laonestolla käsitelty, raidoittain hieman jo kallellaan ollut kynnetty palsta tuotti Sylvesteriä 5200 kg/ha. Mutta nätillä rinnepellolla aikaisen Lenen sato oli vain 3200 kg/ha, kuivui siinä helleviikolla ehkä. Loppualan Sylvesterin keskisato (siis kevytmuokattu) oli noin 4200 kg. Keltaisuus kulki ehkä myös muokkaustavan mukana.

Ensi keväänä Sylvester on pääosassa, Lenen ylivuotinen siemen menee veden vaivaamalle multaisemmalle palalle, ison laonestokäsittelyn kera. Pääsee vaikka syysrypsiä koittamaan. Hiukan Feedway tossia jää vaikka siemenlisäykseen, jos nyt sitten on syksyllä syytä säästää. Feedway on kuivissa olosuhteissa jostakin syystä ollut parempi kuin Melius.

Kaikki ohra myydään rehuksi, vaikka kaakkois-Suomeen, jos vaikka varastoisi ne toivotut yhdistelmäkuormat Mustiolle, niin sieltä saisi vapaasti hakea sitten.

-SS-