Tähän voisi kyllä heittä.
Yli kolmekmmentä vuotta maataloutta seurannut.
-90luvulla 4 tn oli jo sato.
Sen jälkeen vähintäin joka toinen vuosi viljoille lajikkeita joiden satotaso  10 % parempi kuin aikaisemmet.
Jos juhlapuheet olisivat pitäneet paikkaansa, olis jo keskivertopanoksilla keskisato lähellä 10 tn, mutta kun ei vaan ole.
Uusien lajikkeiden "erinomaisuus" lienee oikeammin vanhojen lajikkeiden taantumista.

Kyse uusissa lajikkeissa lienee ns. "satopotenttiaalista" , valitettavasti esimerkiksi Suomen maaperän kalkitustaso, peruskuivatus isompien vesiväylien osalta, liukoisen fosforin taso ja typpilannoitus on jäänyt jälkeen puolen vuosisadan takaisesta tilanteesta. Uudet lajikkeet eivät välttämättä selviydy laajaperäisestä tai pienten viljelypanosten viljelyksestä yhtä hyvin kuin vaatimattomat maatiaislajikkeet.

Ongelmana on vaadittavien lisäpanostusten arvon ja lisäsadon arvon epävarma erotus, tai lähes nollatulos. "Laajaperäisellä" viljelyllä eivät satotasot sitten nousekaan. On erheellistä ajatella, että uusi lajike pystyisi valmistamaan maaperästä puuttuvia perusravinteita ja hiveniä, tai pystyisi kuivattamaan liian märkää tai kostuttamaan liian kuivaa maaperää.

-SS-

Voisiko tuota enää selvemmin sanoa.

Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.

Onko muilla kokemusta Nestori-kaurasta? Lajikevertailuissa sen sanotaan olevan lujakortinen ja lakoprosentti on pieni. Mutta nyt uusimmissa esittelyissä on jokin disclaimer, että kokeiden mukaan lujakortinen mutta todellisuudessa ei ehkä olekaan. Omat kokemukset viime vuodelta että suurimman osan aikaa pysyi pystyssä, mutta pari viikkoa ennen puintia lakoontui todella pahasti, esimerkiksi aiemmin itsellä olleet Donna ja Benny ovat olleet paljon lujakortisempia.

Kyllä siinä on ihan selkeä lakotaipumus. Otanta on nyt kahden kesän ajalta minulla ja muilla. Kasvunsääteet suositeltavia. Olen kyllä pärjännyt sen kanssa, mutta lakoeron muihin huomaa. Erikoista, että nykylajikkeissa vielä noin selkeä ominaisuus on nähtävissä. Muuten ihan perusvarma kaura ja sadonlaatu on ok, mutta riittääkö se, jos kilpailijoilla on se vahvempi tai paremminkin tavanomainen korrenkestävyys.

Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎

Kerkeekoöhän apulannat tuleen kylvöille kun ei vielä tullut... Nim tilasinko sittenkin myöhässä ku en viime vuoden heinäkuussa tilannu😎😎

Ei tsiisus nyt on vasta tammikuu. Kukaan muu kuin SS ei tarvitse apulantoja ennen huhtikuuta.. 

Ja ne syysvehnät kai ois jo pitäny lannoittaa

Viiden viikon päästä alkaa hätyyttää ensimmäinen lannoitus, kuten viime vuonnakin. Niin lyhyt on etelän talvi - jouluviikolla viimeiset kynnöt.

Kylmä jakso voi nyt harhauttaa ikitalven oloa, mutta todellakin, huhtikuun 15. päivään on 54 vuorokautta, samankaltainen aika kuin marraskuun alusta jouluun... kyntöpellot alkavat huhtikuulla harmaantua ja siemenet ja lannoitteet olisi hyvä olla jo pellon päässä. Juurikkaanviljelijät ovat jo kylvöillä ja Rymättylässä varhaisperuna on jo hyvässä kasvussa harsojen alla.

Jos silloin huhtikuulla löytyy vain talven alle litistyneitä pahnapeltoja, niin siinä tapauksessa tietenkin voi mennä takaisin uuninpankon päälle nukkumaan ja herätä vasta kesäkuun alussa.

-SS-

Kyllä se kiire aina yllättää, vaikka kuinka syksyllä vakuuttelee että ensi vuonna sitten yrittää päästö aloittaan ajoissa. Tuo myöhästyminen mokoma tuppaa kasvaan potenssiin X näin tälläisellä karjatilalla. Vähän myöhästyt kevät töistä, myöhästyt laidunkauden aloituksesta, myöhästyt rehunteon aloituksesta, sitten sitä rehun tekoa piisaa lähes yhtäsoittoo tuonne lokakuuhun toki välissä olkia ja aidantekoa ja eläinten siirtoa.

Huomenna ryhdistäydyn