Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg).
2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma.
Vaikuttaisi siltä, että Jacky makupala on myöhäisten kaurojen uusi standardi. Katselin Raision laatutaulukkoa vastaanotetuista viljoista ja 100% näytteistä oli hyväksyttyjä. Aika poikkeuksellinen lajike, jos suoritus jää tulevinakin vuosina tuolle tasolle. Minulla oli Proxya ja se oli Avenueen verrattuna selvästi parempi. Jälkimmäinen on ihmeen versomisherkkä kuivalla savella. Proxy suorittaa jotenkin määrätietoisemmin. Kun heinäkuun helteet alkoivat, niin Belinda alkoi niiata heti. Nestori kesti hieman paremmin, mutta Proxy oli paras. Voisi sanoa, että se kesti helteet notkahtamatta, jota pidän kovana suorituksena. Kaikesta huolimatta, jos valintoja pitää tehdä uudesta lajikkeesta, niin kyllä se Jacky kannattaa ottaa.
