Saadaan pellot kuiviksi vetyputkenvedon jälkeenkin jos halutaan. Jollei muuten niin tehdään uusintaojitus. Taitaa olla pieni kustannus kokonaisuuteen nähden. Eikös maakaasuputkissa ollut Salaojakeskus suunnittelemassa salaojien korjaukset?

Varmasti, jos ei maksaminen lankea loppuviimein maanomistajalle. Yhdellä tutulla lienee vähintään 40 hehtaaria uusintaojitettavaa kyseisen projektin jälkeen, ja muutama tie katkottuna.

Saadaan pellot kuiviksi vetyputkenvedon jälkeenkin jos halutaan. Jollei muuten niin tehdään uusintaojitus. Taitaa olla pieni kustannus kokonaisuuteen nähden. Eikös maakaasuputkissa ollut Salaojakeskus suunnittelemassa salaojien korjaukset?

Oli, tuossa ylempänä siitä mainitsinkin.

, tuolla suunnitellulla linjalla tiedetään olevan aivan pohjattomia savivellikerroksia, ja jos se vähän pitävämpi pintakerros "puhkaistaan", voi savikerrosten puristuksessa pohjavesi tunkea putkiuomaan, ja putki voi painua vaikka kymmeneen metriin ajan kanssa.

-SS-

Juuri kuulostaa omilta pelloilta... 80 cm "mitä sattuu" -lajitteita, sen alla "pohjaton" sulfiittisavi, tämä maanrakentajien painajainen. Tuollainen normi viemäriputki on kevyt ja joustava, mutta vetyputken ankkuroinnissa on varmaan enemmän "haasteita"

MTK näyttää pitävän asiasta jäsenwebinaarin 24.11.

Tuo on kyllä sellainen rakennelma että ei taida monikaan maanomistaja ymmärtää minkälaiset jäljet tuo kaivuu operaatio jättää maastoon.Moni joutuu tekemään salaojat uusiksi kun reilun metrin halkaisijaltaan oleva putki kaivetaan metriin tai syvempään.Eikä tuota putkea kaiveta vain roudan aikana.

Mutta kaikkihan tietysti suhtautuu myönteisesti kun kyseessä on välttämätön hanke vihreän siirtymän hyväksi....

metrinen putki metriin...   ja kun salaojat kait pikkasen omassa kerroksessaan...  miten lie avo-ojat??

  miten lie avo-ojat??

Vetyputki ja avo-ojat sijaitsevat eri maakunnissa.

ahaa,  siellä ei sit valtaojiakaan ole...   nooo,  onpa hyä kun tuloo tulva ni eipä ole ojissa vetet...

Lienee siinäkin vaikeusastetta melko lailla, että saadaan kivikkoihin ja savikkoihin poljettu lähes tuhannen kilometrin vetyputki pysymään tiiviinä, jottei rupea liitokset vuotamaan. Näin toteaa Aalto-yliopisto: "Vetymolekyyli on äärimmäisen pieni: siinä on vain kaksi yhden protonin ja yhden elektronin muodostamaa vetyatomia. Siksi vety karkaa herkästi pienimmästäkin reiästä."

Kaikki ei oikein ymmärrä koko vety vouhotusta .Vihreän vedyn tuottaminen meidän vihreän sähkön voimalla ei ole kannattavaa ja lisäksi kun luin että se viedään saksalaisten kulutettavaksi .Näin sakemannit pääsevät hiili neutraaliksi hölmöjen suomalaisten kustannuksella ja suomi jää taas nuolemaan näppejään .

Lisäksi täällä ei vihreä sähkö ,eikä mikään muukaan sähkö tule riittämään , vielä kun ulko maalaiset  pystyttävät tänne vihreän sähkön maahan data keskuksiaan kiillottamaan omaa hiili neutraaliusuuttaan .

https://yle.fi/a/74-20140088

VETYPUTKEN SUUNTANA ON OIKEASTI SAKSA !

Savialueilla kaivaminen on haastavaa. tuollainen reilun parinmetrin syvyinen kaivanto tarvitsee kilometritolkulla pontitusta ennen kaivuuta.

Kaukolämpöputken perustus tehtiin kaivamalla usean metrin syvyinen kaivanto, johon tehtiin kunnollinen petialusta maanrakennuskankailla ja louheella ja taidettiin sinne jonkunlainen trallikin tehdä. Salaojittivat kyllä sen ympäristön, joten kuivaksi se päiste kyllä tulee. Sarkaojat perkasivat alapäistä pyynnön jälkeen, ja tekivät sarkaojan päisteputket pitkiksi, salaojaputkesta ja kunnon hiekalla. Kyllä niistä vesi tulee, vaikka menevät putkilinjan päältä. Insinööreille ei kyllä päisteiden luonne selvinnyt, ennen kuin yhdessä tutkittiin vanhoista maanviljelyskirjoista, miten sarkaojitettua peltoa pystyy viljelemään paremmin, kun sarkaojat ovat näin ja näin syvät ja päisteen alitukset tehdään putkella.

Että ainakin tuossa Salon kaukolämpöverkoston laajennuksessa toiminta oli hyvää ja viljelijää kuunneltiin. Väliaikaisten tieurien louheet, pikkukivet ja sorajätteet, ja maanrakennuskankaan riekaleet jäivät ainoaksi pitkäaikaishaitaksi. Yksi Tumen lannoitevannas toistaiseksi on katkennut, kun oli isompi louhekivi piilottunut muuten kivettömän pellon putkiuran kohdalle.

Että jos on tähän mennessä viljellyt sileää kivetöntä savipeltoa kilometrin saralla, siihen tulee helposti vähintään 20 m x kilometrin kivinen osa, jonka kiveämisessä menee useampi kasvukausi. Ja äkeen joka piikissä on kaulus kangasriekale koristeena.

-SS-

Käsittääkseni aikalailla samanlainen kuin kaasuputkikin. Tänään on Maaseudussa muistutus miten kaasuputken vieressä pitää toimia. Onko täällä kellään kaasuputkea maillaan? Voisi kertoa kokemuksista.

Minulla maakaasuputki.
Kokemuksia tältä vuodelta olisi salaojituksen myötä.
Kaivuulupa palveluun ilmoitukset laitoin viikko kaksi ennen ja pyysin soittoa asian tiimoilta. Soittivat ja halusivat jonkinlaisen salaojasuunnitelman.piirsin paperille ja lähetin.sen jälkeen valvojan kanssa sovittiin päivä jolloin tulee paikan päälle.
Siirsin runkoputken pois kaasulinjan päältä koska olisi kulkenut melkein kokomatkan linjan päällä.
Haarojen lähtöjen kaivuu kohdalla tarkistettiin puikolla kaasuputken peittosyvyys koska kaasulinja vanha ja tiedot vajavaisia.salaojan ja kaasuputken risteävissä tai vastaavissa kohdissa pitää olla etäisyyttä vähintään 25cm.Tämän jälkeen valvojaa ei tarvitse.Valvoja kun on kaivuunaikana paikalla ja jos sattuu vahinko niin kaivaja ei ole vastuussa.Tämän vuoksi mainostavat sitä asiaa.
Kaasulinjan peittosyvyys minulla n.1.6m-1.8m tasaisella pellolla.
Oikeastaan ei voi kuin kehua palvelua/järjestelmää.
Valvoja kertoi että uusia linjoja tehdessä putken molemmille puolille laitetaan salaojaputket nykyään tilaajan toimesta.

todella hienoa tuollasen tiedon jako.   ei ole pelkkää kumminkaimankaverilta kuultua.   itellä ei moisesta mitään tietoa mutta kiva saaha uutta tietoa kun joku sukulainen kait joskus kaasuputken varrella asui..

Täälläpäin vedettiin yksi alkuaikojen maakaasuputki myös, venäläisethän sen pitkälti tekivät omalla kalustollaan. Kaikennäköistä Krazia ja kummajaista tuossa meni kylän läpi pitkä putkikärry perässä. Taisi kunnan yöelämäkin hieman virkistyä kun Vasili Kopeloi lähti ravintolaan.

Tämä työmaa oli osin rypemistä,  ajankohdasta johtuen. Jotain valituksia viljelijöiltä kuulin, en sitten tiedä mikä oli kokonaiskuva ja miten hommat pellon kannalta hoidettiin loppuun. Enää ei linjaa erota kuin niistä merkkipaaluista.

Nykyään ei taida Vasili enää tulla tänne putkia hitsaamaan, menetelmät ja toimintakulttuurikin on kehittynyt paljon noista ajoista.

Se on ihan saaduista korteista kiinni, onko rypemistä vai ei. Rakentamista tehdään ympäri vuoden, jolloin sopiva 200 mm:n sade tai roudaton talvi alkaa keinuttaa hyllyviä savikerroksia. Linjalla on alueita, joihin nousee kesätulvissa vesi, vanhaa kiemurtelevaa puron uomaa kas. Muistan kun Lohjan Muijalasta lähtevä moottoritietä rakennettiin ent. moottoriliikennetien pätkän oheen, ja sellaista vetelää notkelmaa täytettiin, niin sinne tuotiin miljoona kuormaa louhetta ja mössö tirsui alta pois sivuun ja nosti siihen väylän erillään olevien kaistojen väliin semmoisen lietekumpareen.

Onhan tuossa paikallistiessä valtaojan rumpukin jo U:n muotoinen, koska halusivat sen rummun laskea paikkaan, jossa oli valmiiksi  pajukkoa ojan varressa. Paju paljastaa aika hyvin semmoiset paikat, missä on märempää. Savilieju painuu rummun keskeltä vuosi vuodelta syvemmälle, ja asfalttia on korotettu jos jonkin kerran, ettei tule hirmuista hyppyriä.  Mutta nyt ei rummusta tahdo enää läpi näkyä, ja aukko on kovin lituskainen siellä keskellä. Förpyyseen vietiin jossakin vaiheessa kalkkilouhetta Lohjalta ja Kiskosta, ja kivasti keinuttaa talossa täällä 400 m päässä ojan ylityksessä se rummun aiheuttama raskaan kuorman kyykkäys. Vaikka tässä on santanummi talon alla.

Monessa kohdin suunnitellun vetyväylän alla on semmoisia lähteenpaikkoja, joihin on vanha kansa yrittänyt upottaa kuuden metrin riukua, ja sinne  vaan painuu melkein käsin työntämällä. Maaperätutkimusten porarit tulevat nähtävästi Puolasta.  Parhaimmillaan pellosta tulee kasvukunnoltaan parempi, kun porareiästä tursuaa vesiä pellolle koko kesän. Tiettävästi tunninjunan maaperätutkimuksissa ovat peltoa melkein pilanneet porarei'illään.

-SS-