Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.11.25 - klo:09:36

Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.

Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.

Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.

Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia

Joo ei täysin hahmotu mikä logiikka tuossa yhtälössä olisi? Miksi pieniä epämääräisiä lohkoja kannattaa jatkossakin ikikesannoida mutta ei metsittää, ja sen sijaan tuotannossa oleville pelloille ei kannata pistää mitään välivuosia nurmikasveilla?

Eläkeläisviljelyn vastustaminen on kanssa mielenkiintoinen juttu. Periaatteessa työuria on pyritty pidentämään kun on huoli työvoiman riittävyydestä jne. Onko maatalous enemmän jonkinlaista tukityöllistämistä kuin mikään oikea elinkeino, jolloin on loogista että tukia kohdistetaan työikäisille?

Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä,  että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..

Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 

Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..

Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 

Syvempi logiikka siitä miten tässä kasvituotantoa autetaan ei jotenkin vieläkään uppoa tajuntaani paitsi jos tavoitteena on vaan vähentää nautapuolen tukia suhteessa peltotukien kautta samalla luoden uusia tyhmiä ehtoja viljelylle?

Ja mielelläni näkisin edustavan esimerkin sellaisesta läntistä keskellä peltoaukeaa jota ei kannata mihinkään ympärillä olevaan peltoon yhdistää tai muutoin viljellä vaan sen kesannointia pitää tukea ettei tulisi metsäsaarekkeeksi?

Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi, sitten puolisot siirtyivät palkkatöihin pikkuhiljaa 90-luvun taitteessa. Nykyään ei tahdo 100 ha viljatila pitää leivässä enää pelkkää isäntääkään vaikka pelto olisi omaa. Jos siis lasketaan mukaan kaikki kiinteät kulut ja omalle työlle kohtuullinen korvaus.

Ei tämä kehitys ihan tervettä ole, jos ihan laskee pääoman tuoton kautta asiaa. 

Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä,  että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 05.11.25 - klo:08:35

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi

Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.

Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.

Kyllä luottaisin enemmän markkinaohjautuvuuteen, kuin loputtomaan tukien ja tukehtojen mulkkaamiseen. Kun nyt on perusviljoista  ylituotantoa ja hinnat huonot, niin vähennetään vapaaehtoisesti niiden viljelyalaa, jos kuitenkaan ei vähennetä ja sadoista tulee hyvät ja ylituotanto edelleen alentaa hintoja, niin ehkä sitten uskottaisiin  viimein että kannattaa seurata markkinoita ja toimia sen mukaan. Ja pitää tosiaan muistaa että ilmastonmuutos lisää äärisäitä ja katovuosien todennäköisyys on kasvanut.  Sit jos halinnollisin mulkkauksin on vähennetty viljelyaloja, ja tulee se katovuosi, hinnat tietysti nousee, mutta sitten lisääntyy myös tuontikin, jos kotimaan  varastot on tyhjät.  Joka tapauksessa jyrkkä kyllä markkinaehtoisuudelle ja jyrkkä ei lisäsääntelylle ja tukiehtojen mulkkaamiselle. Tuo pakkokesantokin on niin ja näin, se on hallinnollinen keino vähentää viljelyaloja, mutta saattaa osua omaan nilkkaan. Sitäpaitsi on esim. kotieläintiloja, jotka tarvii kaikki hehtaarit rehun tuottamiseen, ne ei todellakaan tykkää mistää pakkokesannoista, saisko ne vapaututuksen siitä?

Kyllähän nautojen lisääminen on tehokas keino saada pellolle järkevää käyttöä, yksi nauta kuluttaa taitaa kuluttaa parin hehtaarin sadon

Rakkine on ihan oikeassa et jos vain viljelijät ymmärtäisi markkinaehtoisuuden. Someron porukka ei taida ainakaan ymmärtää..

Tuossa mun mallissa homma kyl yksinkertaistuisi melkoisesti jos eri nurmityypit laitettaisiin kahden tai kolmen tyypin alle. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla voisi olla se yksi. Sit kesanto ja sit vain nurmi. Ei olisi erikseen mitään monimuotoisuuspeltoja, tuotantonurmia, lhp tai vln peltoja ja sen monimutkaisempia velvotteita ja päivämääriä. Se velvoite tulisi viljelykierrosta ja minimi pinta-alasta.

Mut on juu totta et kato vuonna tuonti lisääntyisi mikä ei tietysti ole hyvä asia. Samoin elukkatilat ei varmaan ole innoissaan, ainakaan ne joilla pinta-alasta tiukkaa.

Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.

En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.

Maatalous on kiinni ilmastosta. Suomen ilmastossa ei pärjätä suotuisimmille kasvumaille. Myöskään peltojen koot eivät Suomessa ole mitään logistiikkapeltoja. Siksi emme mahtaisi mitään markkinaviidakossa, jos tukia ei olisi.

Eläintuotanto onnistuu. Sitä ei haittaa kylmä ilmasto samalla tavalla, kuin maanviljelyä. Siinä kuitenkin tuhlautuu energiaa ihmisravintoyksikköä kohden enemmän, kuin kasvinviljelyssä. Mutta toisaalta nautailu onnistuu huonoimmillakin kasvupaikoilla, vaikka Suomessa sitä tuetaankin alueilla, jossa ei olisi tarvetta koko tuotantotukeen. Myös eläinperäinen, ihmiselle välttämätön aminohappokartta on täydellinen.

Hyvä vaihtoehto olisi monipuolisuus, mutta nyt mm. tukipolitiikalla tuotantosuunnat ovat alueellistuneet. Itse tärkein, eli kasvualusta on köyhtynyt, pääasiassa politiikan vuoksi. Onhan tässä piiloprovokaatiota, mutta pitäähän sitä ollakin.

Isoa kuvaa kun katsoo, niin ainakin tämä aihe herättää jostain syystä keskustelua. Pelkona on tietenkin rahojen oikeudenmukainen uusjako ja saavutettujen poliittisten etujen menetys.

En myöskään näe pakkokesannoinnissa mitään lisähyötyä, koska jo nyt suurimmalla osalla kasvinviljelytiloista ne heikoimmat lohkot on jollakin hömppäheinämuodolla, siis pois myyntikasvien tuotannosta.

Tähän kyl sanoisin et vaihtelee todella rankasti. Osalla on ja osalla ei. Riittävästi ei ole koska ylituotantoa on. Joo sattui tietysti sadollisesti hyvä vuosi. Ens keväänä sitä markkinaehtoisuutta mitataan et vieläkö kylvetään yhtä paljon. Entäs jos tulee samanlainen vuosi. Joka tilalla tuo pitäisi tietysti perustua kannattavuuden laskentaan mut epäilen sitäkin vahvasti.

Mistä tämä tukien lasku fanitus johtuu? Ollaan olevinaan markkinataloudessa ja kaikkia tuetaan. Yhdeltä sektorilta on ihan fain että tuet pois vaikka itsellä koko homma perustuu tukeen. Helvetillisiä monomentteja rakennetaan varsin ruhtinaallisilla investointituilla pisin korpikyliä.

Ei se ole mitään fanitusta vaan totuus et ensi kaudelle tuet tulevat tippumaan. Rahaa ei ole ja mistään sitä ei tule lisää..

 Jos leikataan sit muualta ku a-b alueen kasvitiloilta sopiiko?

Jos leikataan sit muualta ku a-b alueen kasvitiloilta sopiiko?

Tuskin ainakaan c-alueen maidontuotannosta mitään leikataan?