Savimaalla tarvitaan kyntöön paljon enemmän etupainoa kuin tieajoon.
Tuli hankittua toisiksi auroiksi käytetyt 5*16 EM Kvernet. Vanhat on samanlaiset 4*14. Näissä oikealta savialueelta peräisin olevissa auroissa on 4 lisälehteä. Vanhoissa on 2 ja sanotiin, ettei enempää saa laittaa. Aika hyvin pysyy jäykissäkin kohdissa laukeamatta. Pari kiveä kun sattuu yhtaikaa niin pomppaavat kylläkin koko aurat pintaan. Ihmetyttää kun 5-siipiset kulkee jäykissä kohdissa yhtä kevyesti kuin 4-siipiset. Mahtaakohan puolilauenneissa auroissa vetovastus kasvaa hurjasti?
Auroissa ei ole pahemmin sähköjä niin saattaa ranskalaisetkin pelata. 

Savimaalla tarvitaan kyntöön paljon enemmän etupainoa kuin tieajoon.
Tuli hankittua toisiksi auroiksi käytetyt 5*16 EM Kvernet. Vanhat on samanlaiset 4*14. Näissä oikealta savialueelta peräisin olevissa auroissa on 4 lisälehteä. Vanhoissa on 2 ja sanotiin, ettei enempää saa laittaa. Aika hyvin pysyy jäykissäkin kohdissa laukeamatta. Pari kiveä kun sattuu yhtaikaa niin pomppaavat kylläkin koko aurat pintaan. Ihmetyttää kun 5-siipiset kulkee jäykissä kohdissa yhtä kevyesti kuin 4-siipiset. Mahtaakohan puolilauenneissa auroissa vetovastus kasvaa hurjasti?
Auroissa ei ole pahemmin sähköjä niin saattaa ranskalaisetkin pelata. 

Jatketaan aiheen vierestä (kverneistä överum-threadissä): siis onko noissa auroissasi Heavy Duty jouset vanhemmissa ja Extra Heavy Duty uudemmissa? Meillä on "talukon ulkopuolelta" Heavy Duty plus Standard (lisäpakka).

kertookohan jotain nykykoneitten painoista jotain?    maat polettu niiin tiukkaan ettei enää tavallisilla menekään.

kertookohan jotain nykykoneitten painoista jotain?    maat polettu niiin tiukkaan ettei enää tavallisilla menekään.

Olet ainakin osittain oikeassa. Mut aika vaikeaksi viljely menee jos pitäisi edelleen jollain 3t painavalla koneella tehdä työt. Tarkoittaa kaksi siipisiä auroja, 4m äestä ja 2m kylvökonetta tai jotain sinnepäin. Multa ainakin loppuisi aika. Jos sit pinta-ala pitäisi suhteuttaa tuohon niin onko se sit 10 vai 20ha? Ei tuolla määrällä enää nykypäivänä elä. Harrastaa tietysti voi mut sit pitää raha tulla muualta...

Semmosena karkeana yleistyksenä aika tyypillinen kyntöyhdistelmä 1980-90-luvulla tässä meidän seudulla oli n. 1000kg ja n. 20-25hv per siipi. Tämä siis sarka-auroille, paluuaurojen yleistyminen periaatteessa tiputti yhden siiven pois.
Äkeet meni samassa suhteessa, n. 20-25hv/ työleveysmetri mutta niissä on tekninen muutos ollut suurempaa ja vertailu nykypäivään vaikeampi.

Tuo, ettei 2,7 tonnia painavalla 90 hv traktorilla saisi nelisiipistä kulkemaan, kuvastaa maaperän tiivistymää.

57 joustopiikkiä kulkee samalla koneella 2x18.4 paripyörillä. 2,5 m hinattava Tume voi sudittaa jyrkässä ylämäessä, jos Tume makaa kokonaan pyöränvälijyrän varassa.

Ja kyllä, olen päässyt aloittamaan voimaperäisemmän viljelyn perästä, silloin 2 siipeä tosiaan tekee tiukkaa ja Tumen normaalisti pystyt lannoitevantaat kulkevat maan pinnalla vinosti taakse päin sojottaen.

-SS-

Mielenkiintoinen aihe...

Oliko niin, että -SS-:n foortit ovat kaikki takavetoisia?

Isäukko kynsi 1990-luvulla 4x17,5" sarka-auralla ja veturin massa oli 4,5 tonnia. Tasamaalla paino riitti, mutta rinteissä oli sama ilmiö kuin naapurilla samanmoisella yhdistelmällä: oli kynnettävä vain alaspäin mennessä. Nykyisin paluuaura 4x16" tulee 6 tonnin veturilla samat rinteet ylöspäin yleensä ihan kivuttomasti - joskus tuntuu, että painoa voisi olla vähän enemmän. Kylvökone oli silloin aikanaan 2,5 metrin raskashinattava Tume ja sekin tuli 3,5 tonnin ja 75 hevosvoiman takatuupparilla noista rinteistä ihan hyvin - toki nokalle oli nostettava rautaa, jotta ylärinteessä sai ohjata ohjauspyörällä.

Tottahan nuo maat ovat sitkeämmiksi tulleet, mutta syitä tähän on monia, ei pelkästään työkoneitten kasvanut pintapaine. Työtä olisi sen saralla, mutta kuten ja101 mainitsi, ei taida olla enää paluuta pieniin ja kevyisiin koneisiin, ellei noita drooneja sitten lasketa...

Siis ehdottomasti droonit ja robottitraktorit jotka tekevät työtä vaikka kellon ympäri ovat tulevaisuutta jos ei sitten ennen sitä kehitellä jotain tablettia jonka nielaiseminen aamulla riittää tyydyttämään päivittäisen ravinnon tarpeen.

Isoisännaikana kävi jo paikallinen "kyntömestari" kokeilemassa. Oli todennut kun traktori pomppasi pystyyn et eihän tälläistä maata ole olemassakaan. Et ehkä se tinttaus ei ole tapahtunut nyt kuitenkaan viime vuosina vaan olisiko kenties hevonen sit tintannut? 
Tai olisiko maalajeja vain erilaisia.. 

Mielenkiintoinen aihe...

Oliko niin, että -SS-:n foortit ovat kaikki takavetoisia?

Isäukko kynsi 1990-luvulla 4x17,5" sarka-auralla ja veturin massa oli 4,5 tonnia. Tasamaalla paino riitti, mutta rinteissä oli sama ilmiö kuin naapurilla samanmoisella yhdistelmällä: oli kynnettävä vain alaspäin mennessä. Nykyisin paluuaura 4x16" tulee 6 tonnin veturilla samat rinteet ylöspäin yleensä ihan kivuttomasti - joskus tuntuu, että painoa voisi olla vähän enemmän. Kylvökone oli silloin aikanaan 2,5 metrin raskashinattava Tume ja sekin tuli 3,5 tonnin ja 75 hevosvoiman takatuupparilla noista rinteistä ihan hyvin - toki nokalle oli nostettava rautaa, jotta ylärinteessä sai ohjata ohjauspyörällä.

Tottahan nuo maat ovat sitkeämmiksi tulleet, mutta syitä tähän on monia, ei pelkästään työkoneitten kasvanut pintapaine. Työtä olisi sen saralla, mutta kuten ja101 mainitsi, ei taida olla enää paluuta pieniin ja kevyisiin koneisiin, ellei noita drooneja sitten lasketa...

Tumen vastustukseen auttaa kun ajaa sivurinteeseen. Muutenkin Tume tuntuu kylvävän ylämäkeen enemmän pintaan kuin alamäkeen.

Kyllä takavetoisia ovat, ja omapaino kaupan vaa'alla on viistonnisilla ollut 2500 kg hytittömällä ja 2700 kg hytillisellä. 7000 painaa 3000 kg, Hara hytti raskaampi.  Toki etupainoa on ollut 300-400 kg. Vyörenkailla (Taurus tai BKT) on pito riittänyt kynnössä, ja Överum V on todella kevytvetoinen vältinvantaaksi.

Ainoa, minkä kanssa on ollut hieman ongelmia, on Grubber kultivaattorin vetäminen, siinä ei tahdo ahdetunkaan moottorin teho riittää, jolloin piikit eivät heitä ja sekoita multaa riittävästi. L4 :llä menee juuri ja juuri. 6-8 km/h

-SS-

tapletin nielminen ei kait kovin suositeltavaa.    mutta meneekö kuin pitkä aika tankata ittensä pitkänäkin päivänä?    itellä aikoinaan se vartti riitti tuohon kun piti iso auma saaha tehtyä mahollisemman nopsaan täyteen , - itekseen.    mutta kun on osa-aikainen niiin sitten ihan eri juttu.     sori siitä.

Tossa nyt ihmettelen kun maat on tuntunu pehmenevän, vaikka koneet on suurentuneet. Nuo 5 siipiset hankin isomman veturin perään. Kokeilin kuitenkin laittaa ne vanhemman veturin perään, ajattelin vievän kevyemmillä mailla, mutta se näyttää vievän 5 siipeä jäykähköllä maalla ihan mallikkaasti. Joskus on samalla veturilla ollut tiukkaa nelisiipisilläkin. Vanhempi veturi on piristetty 120 heppainen ja varusteilla painoa puntarilla 5500 kg. Lisäksi on 900 kg puntti etunostolaitteessa.

Siipimäärähän ei kerro työleveyttä eikä nopeutta ja sitä kautta työsaavutusta.

Meillä pyritty ajamaan tuolla 20" jotta homma joutuisi. Syvyys oli 20cm luokkaa nyt viimeisissä kun vain maa tarkoitus saada mustaksi niin 15 jopa alle millä nyt vain jollakin tavalla vielä kääntyy. Se järeähkö kultivaattori olisi kiva mut sitä nyt ei vielä ole. Ja kokeiltiin nyt ensi vuoden suunnitellut herne/papumaat aurata. Työnopeus vaihtelee, jäykillä lohkoilla 5km/h, nyt menee jotain kymppiä.

Mut kyl niissä maalajeissa on vain eroja ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Yhden sukupolven aikaiset toimet ei paljoa muuta parempaan suuntaan. Huonommaksi saa kyllä äkkiä. Muutamia viljelijöitä tullut sanomaan et mikähän on kun maat menneet huonoksi. Eipä niille osaa oikein mitään sanoa, vaikka syyn melkovarmasti tiedän. Omasta mielestä suurin tuhoaja on märkänä tekeminen. Oli sit kevät tai syksy. Pitäisi malttaa odottaa tai jättää kokonaan tekemättä, jos säät eivät salli.

Jatketaan aiheen vierestä (kverneistä överum-threadissä): siis onko noissa auroissasi Heavy Duty jouset vanhemmissa ja Extra Heavy Duty uudemmissa? Meillä on "talukon ulkopuolelta" Heavy Duty plus Standard (lisäpakka).

Näyttää vanhemmissa olevan HD ja uudemmissa EHD. Vanhoissa on lehteä pidetty sentin suorempana, että pysyisi jotenkin laukeamatta.

Omasta mielestä suurin tuhoaja on märkänä tekeminen. Oli sit kevät tai syksy. Pitäisi malttaa odottaa tai jättää kokonaan tekemättä, jos säät eivät salli.

Tämä.

Aiheeseen liittyy tietenkin myös ojituksen tila ja sellaiset.

Nykyaurat sietää aikalailla enemmän nopeutta heittmättä viilua. SR siipinen Överum ei sitänyt kuin 6,5 km/h V-teräinen sieti 7,5. Nyt Kvernelandin 28 siipi sietää 9,5 km/ h. Vanhemmissa on esiaurat ja uudemmissa kuorimet Esiauroilla sänki peittyy hiukan kovemmalla nopeudellakin. Reilua 9 ajan yleensä kun ei kauheasti kiviä ole. Jäykimmissä paikoissa hieman vauhti tippuu. Työleveys 5*16" on se 2 m. Syvyyttä reilu 20 cm. Vanhempaan traktoriin on tullut aurojen kanssa mittariin 70 tuntia ja alaa on tullut 55 ha.