Pitäiskö vaan suosiolla siirtyä perinteisiin populaatiolajikkeisiin? Vai onko nekin jalostettu pilalle?

Hyvä kysymys. Nyt on useana talvena ollut peitekasvina ruista, eli keväällä lopetettu,  ongelmaksi tulee sitten  seuraavina vuosina  syysvehnän ruisrikat. Ja niissä harvoissa ruistupsuissa tulee niitä hyvinmuodostuneita torajyviä myös vehnään.

Ei populaatioruista oikein kannata viljellä muualla kuin kasitonnarilaaksossa: kuivuudenkesto Saharan savidyyneillä ei ole syysvehnänkään tasalla, ja lako plus matala sako ovat lisävitsaus. Ja satotaso vähintään pari tonnia alle hybridin, hintataso kasitonnarin mukaan. Mämmiruista markkinaa juujuu, mutta turha toivo, kun joka paikka on hybridisatoa täynnään, varsinkin kun proruissifazut todennäköisesti joutuvat löysäämään torajyvärajoituksia. Ostaisivat nyt vaan itselleen ne värilajittelijat, jos haluavat sisäsiittoista insestitorajyvää viljelyttää edelleen.

Luomuruis lähes jo täyttää markkinat, jolleivät sitten lähde vaikkapa Tavastialla luomaan siitä jotakin Keski-Euroopan terveysvaikutteista taikapölyjauhoa.

-SS-

Täällä nää oikeat viljanviljelijät laittoi aikalailla ruista rukiin perään jälleen kovalla kiireellä, melkein oli puimurit, paalajat, lannoitusvehkeet, kyntö, äes ja kylvö samalla lohkolla yhtäaikaa… liki kymppiä kehu sadoksi lähes sadalla hehtaarilla

Täällä nää oikeat viljanviljelijät laittoi aikalailla ruista rukiin perään jälleen kovalla kiireellä, melkein oli puimurit, paalajat, lannoitusvehkeet, kyntö, äes ja kylvö samalla lohkolla yhtäaikaa… liki kymppiä kehu sadoksi lähes sadalla hehtaarilla

Yks semmari jutteli tutustaan, jolla oli puimuri ja äjes. Muita vehkehijä ei rukiin viljelyssä tarvita. Sanoi yrittävänsä pärjätä samoilla koneilla rypsin viljelyssä. Puimurina uuden karhia Claassi , mutta se oli rahtipuinnin takia. Onnistuko tuo muuten kevät rypsillä ?

Nää täällä kyntää syvään, ei juurikaan taida tehdä mitään kevytmuokkauksia

Nää täällä kyntää syvään, ei juurikaan taida tehdä mitään kevytmuokkauksia

Niin tuo semmarin juttu liittyi näennäisviljelyyn  Se mitä tuloo seuloolta yliytte perustaa uuden kylvön. Äjestys vaan puintisuuntaan nähden ristiin.

Talveen lähtö käynnistyi uudelleen ja tämä on mielestäni ainoa oikea tapa, että ensin pidetään pakkasia ja vasta paljon myöhemmin lunta. Tiet ja pellot jäätyivät jo pinnasta ihan kantaviksi. Hanneksen takia tulee nyt myös paljon kulkua metsässä ja siellä ei lyhyt pakkasjakso ehdi auttaa tarpeeksi. On myös muistettava, että savimaiden toimivuuden kannalta jäätyminen ja routaantuminen on ihan ensiarvoista. Aika karsea kevät olisi ollut, jos ei maa olisi käynyt lainkaan jäässä. Syysviljan säilymiseen vaikuttaa niin moni asia, että ei sitä jaksa surra. Yksi mielenkiintoisempia havaintoja oli, kun kerran pakkanen tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä vesilätäköt pellolla. Kävin kävelemässä niiden päällä ja jääkannen alla näkyi jäätyneet oraat. Luulin, että lost, mutta käytännössä se jäätikkö kesti koko talven ja keväällä oli täydet oraat, myös näissä vaatimattomissa paikoissa.

Sänkipelto oli ehkä viitisen senttiä jäässä kun kävin eilen kangella kokeilemassa, lunta päällä n.10cm.

ite kävin ajamassa runkotiet ja semmoset jota kuljetaan talvella keskijyrän kanssa ja nyt net jäätyy hyin.   ja tasaa sen keskiheinänki.    mutta joillekin paikoille kun yritin polkea raiterita ni jo meinas kura lentää.  kasvillisuus pitää hyin lumen irti ja alla onkin ihan märkää ja sulaa.   mutta jos pääsee tallomaan ni nyt ois sit mahkuja jäätyä.   raiteet kantais mut ei heti vieressä...

- DON ja T21/HT2 - liuskatesti 5€/tn , näytti T2/HT2  200 ug/kg, DON 50 mg/kg !
- Näyte viety Eurofins labraan, jossa tehty kunnolla DON, ZON, T2 toksiini ja HT2 toksiini Hinta ei vielä selvä, mutta varmaan noin parisataa tuli hinnaksi. Melkoisesti alkoi viputtamaan nuo toksiinit.

-SS-

Tulokset saapuivat:

Deoksivalenoli (Vomitoksiini)  <20 μg/kg
Zearalenoni (ZON) <10 μg/kg
HT-2 toksiini   < 10 μg/kg
T-2 toksiini  < 10 μg/kg

Nyt sitten lakki kouraan, katse kenkiin ja nöyrästi tarjoamaan ylhäiselle viljapäällikölle...

-SS-

Totta kai paras talvi on sellainen, että marraskuussa pitää pari viikkoa pakkasta ja sitten sen jälkeen lasettaa kerran viikossa 10 senttiä lunta, joka vasta kevätahavien jälkeen sulaa pois. Kaiholla voi muistella näitä talvia.

Nyt on 10–15 senttiä pakkaslumen höytää oraitten suojana. Varmaan ihan hyvä, jos ensi viikonkin keskilämpötila jäänee alle –10 °C:een.

Totta kai paras talvi on sellainen, että marraskuussa pitää pari viikkoa pakkasta ja sitten sen jälkeen lasettaa kerran viikossa 10 senttiä lunta, joka vasta kevätahavien jälkeen sulaa pois. Kaiholla voi muistella näitä talvia.

Nyt on 10–15 senttiä pakkaslumen höytää oraitten suojana. Varmaan ihan hyvä, jos ensi viikonkin keskilämpötila jäänee alle –10 °C:een.

On hienoa katella pihalle kun pakkanen paukkuu 20 asteen molemmin puolin jo useana päivänä, tänään kävi jo 25 nurkillakin. Lunta noin tuuma, alla pelloilla paikoitellen jäätä kun sulamisvedet ei ehtineet jokapaikassa sulattaa aiemmin routaantunutta maata. Maa siis vesimärkää, joka kalahtanut jäähän kuin kivi. Siksi hienoa katella näitä kelejä, kun ei ole aariakaan syysviljaa tänä talvena.

Viime talvena oli paljon ruista ja vain parhaat paikat säästin, siellä täällä muutama hehtaari laikkuja. Tuhot oli melkoiset. Viime talvena näytti vielä ennen loppiaista tosi hyvältä, vähän lunta ja pakkasia. Sitten tulikin kesä keskelle talvea jäädyttäen kaiken edestakaisella humpaamisella, sulamisvesistä kertyi paksuja kerroksia peltojen laidoille, keräten pellolle enemmän ja enemmän vettä. Joku tuossa kertoi ettei ole paha jos jäätyy syksyllä veden alle ja keväällä sulaa pois. Pari kohtaa pellolla oli juuri tällaisia, joitakin neliöitä oli ollut lätäköllä jo jäätymisvaiheessa eikä talven edestakaiset sulamiset niitä kohtia sulattaneet. Ne olivat matalimmat laikut jään alla olleissa pellon osissa, ja niissä oras oli keväällä moitteeton, ja nätti ruis tuli, kun uteliaisuutta ne jätin kasvamaan, ympärille kylvin ohraa. Samoin kaikki kohdat mitkä ei olleet välillä veden ja jään alla, säilyivät mukavasti talvesta vaikka kelit oli tosi haastavat. Kun pellolla on kaatoa promilleja, eikä prosentin osia sadoilla metreillä suuntaansa, talvituhot on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toiveikkaana kylvää mutta talvi korjaa. Kevätviljalla ei mitään haasteita noilla mailla, ellei lakoriskiä lueta sellaiseksi Joten tyhmäähän se on tasaisille maille lähellä perämerta kylvää syysviljaa, jo muutama kymmenen kilometriä sisämaahan tekee olosuhteista paljon helpommat, lue talvisemmat sekä pelloissa kaatoakin, ja onnistuminen todennäköisempää.
Siinä on vain jotain, ruispellon lainehtiessa tai syysviljan ollessa kuin seinää, pulleat tähkät kiinni toisissaan    Omalla siemenellä, ilman lannoitusta, riski kuitenkin pieni. Kunhan vain keksisi tavan kylvää nopeasti muokattuun maahan puintien ollessa kiivaimmillaan. Siinä se ongelmista suurin, kuitenkin, kun puinnit vie kaiken ajan kuivauksineen ja vähän enemmänkin. Syysviljan työtä k(t??)asaava vaikutus on vain liian suuri, lyödä päätä seinään ja haaveilla keveämmästä keväästä. Siinäkin sitten apulannan levitykset kesken kylvöjen aloitusten, ruiskutuksia ehkä kesken kylvöjen jne. Samassa ajassa kun tekee työtä syysviljojen väärän rytmin työvaiheille, kevätviljaa puuhaa sarjatyönä isoja aloja. Ja keskimäärin paremmalla satotasolla.

^
Sinänsä jaan yllä olevan kirjoittajan huolen talvehtimisesta. Sama se täällä kaakon kulmalla kun ei kumpuilua ole kuin korkeintaan rouvan hameen alla. 
Vedet on siis vain saatava pois. Toistaiseksi kyntö on osoittautunut ainoaksi toimivaksi tavaksi. Sitten tullaankin siihen et millä ilveellä sen kynnön ehtii tehdä puinti kiireiden lomassa... Nopea kylväminen onnistuu kyllä kylvökoneellakin. Vuorokaudessa vetää aika määrän hehtaareja 4m koneellakin. Keskipakolevitin on sit noin 20x nopeampi vielä. Ihan toimiva ainakin syysvehnällä, muilla en ole kokeillut.

Täällä ei kevätviljojen keskisadolla ikinä voiteta onnistuneiden syysviljojen satoa. Sit jos aletaan miettimään onnistumisvuosia niin päästään jo lähemmäs. Kynnöllä on saatu syyskasvieb onnistumis prosenttia nostettua mut mikään tae se ei silti ole. Aluekohtaisia juttuja nämä on ja jokaisen valittava tapansa.

Täällä pellot oli kyllä märkiä kun pakkaset tuli. Pakkanen kuivatti eikä lätäköitä ollut. Nyt ehkä joku 10cm lunta suojana ja mittari näyttää 17 astetta pakkasta. Taitaa aamulla olla kakkosella alkava lukema. Kerran kävi jo yli kahden kympin vuoden vaihtuessa. Saa nyt sit nähdä mikä keväällä on tilanne. Monta juttua tässä vielä on ennenkuin voi tuulettaa onnistumista..

Kynnöllä on saatu syyskasvieb onnistumis prosenttia nostettua mut mikään tae se ei silti ole. Aluekohtaisia juttuja nämä on ja jokaisen valittava tapansa.

Nostettua, mihin verrattuna ? Oliko välissä siis nämä aitosuorakylvöt tai pahnavellikokeilut ? Huolellinen kyntö oli vielä jotain sata vuotta sitten syysviljojen perustamisen lähtökohta. Samanlaista keskustelua oli 1990-luvulla käyty mm. saksalaisissa maatalousteknologian lehdissä, että kyntöön tai jyrsinkyntöön palaamista on ryhdytty tuumailemaan tosissaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.01.26 - klo:21:23

Kynnöllä on saatu syyskasvieb onnistumis prosenttia nostettua mut mikään tae se ei silti ole. Aluekohtaisia juttuja nämä on ja jokaisen valittava tapansa.

Nostettua, mihin verrattuna ? Oliko välissä siis nämä aitosuorakylvöt tai pahnavellikokeilut ? Huolellinen kyntö oli vielä jotain sata vuotta sitten syysviljojen perustamisen lähtökohta. Samanlaista keskustelua oli 1990-luvulla käyty mm. saksalaisissa maatalousteknologian lehdissä, että kyntöön tai jyrsinkyntöön palaamista on ryhdytty tuumailemaan tosissaan.

-SS-

Juu oli. Jos noista kahdesta piti valita niin suorakylvö parempi kuin pikkuinen pinnan raapiminen ja olkien sekoittelu. Joku riittävän syvältä muokkaava kultivaattori voisi myös toimia mut onasta konevalikoimasta se puuttuu niin en tiedä. Jankkurilla saa mihin tahansa syyskylvökseen kyllä vedelle kulkureittejä mut soveltuu sit korkeintaan tavisviljelyyn yhdistämällä suorakylvöön. Luomussa on otettavat rikatkin huomioon.

Ja tämä nimenomaan syksyllä ja veden vuoksi. Tänä syksynäkin vettä satoi 3kk ennemmän kuin tarpeeksi niin ilman vedelle vapaita väyliä niin voi satotoiveet heittää romukoppaan jo hyvissä ajoin lokakuussa.

^
Sinänsä jaan yllä olevan kirjoittajan huolen talvehtimisesta. Sama se täällä kaakon kulmalla kun ei kumpuilua ole kuin korkeintaan rouvan hameen alla. 
Vedet on siis vain saatava pois. Toistaiseksi kyntö on osoittautunut ainoaksi toimivaksi tavaksi. Sitten tullaankin siihen et millä ilveellä sen kynnön ehtii tehdä puinti kiireiden lomassa... Nopea kylväminen onnistuu kyllä kylvökoneellakin. Vuorokaudessa vetää aika määrän hehtaareja 4m koneellakin. Keskipakolevitin on sit noin 20x nopeampi vielä. Ihan toimiva ainakin syysvehnällä, muilla en ole kokeillut.

Täällä ei kevätviljojen keskisadolla ikinä voiteta onnistuneiden syysviljojen satoa. Sit jos aletaan miettimään onnistumisvuosia niin päästään jo lähemmäs. Kynnöllä on saatu syyskasvieb onnistumis prosenttia nostettua mut mikään tae se ei silti ole. Aluekohtaisia juttuja nämä on ja jokaisen valittava tapansa.

Täällä pellot oli kyllä märkiä kun pakkaset tuli. Pakkanen kuivatti eikä lätäköitä ollut. Nyt ehkä joku 10cm lunta suojana ja mittari näyttää 17 astetta pakkasta. Taitaa aamulla olla kakkosella alkava lukema. Kerran kävi jo yli kahden kympin vuoden vaihtuessa. Saa nyt sit nähdä mikä keväällä on tilanne. Monta juttua tässä vielä on ennenkuin voi tuulettaa onnistumista..

Meidän alueen käytännössä kyntö toimii paremmin kuin muut menetelmät. Syyt tuossa yllä lueteltuna. Mitä tulee ajoitukseen ja aikapulaan niin syysvehnän perustamisen ehtii yleensä tehdä kyntämällä. Ylenmääräiseltä äestämiseltä välttyy kun pudottaa hiukan kyntösyvyyttä. Ne mikroaaltouunin kokoiset kokkareet nousee syvemmältä.

Rukiin suhteen on sitten kiire mutta sitä täälläpäin viljellään vähemmän, kiitos torajyvälle alttiiden hybridilajikkeiden.

Syysviljojen tämän hetkinen tilanne vaikuttaa vielä kohtuulliselta, mutta märän syksyn ja syvälle (mahdollisesti) menevän roudan takia ei ole ollenkaan varmaa, että talvehtiminen onnistuu. Ainakin syysvehnän juuret ovat pinnassa ja siten alttiita rousteelle. Aurinkoiset, lämpimät kevätpäivät, kylmät yöt ja vähän lunta on aika tappava yhdistelmä.