Omissa maissa ainakin huomasin et märkä alkukesä. Juhannuksen sateet ja sen päälle kolme viikkoa hellettä tiivisti maan siihen kuntoon että mikäli olisin taviksessa niin olisin varmaan muokannut. Olisiko sit muutkin tehneet saman päätelmän? Olen kyllä muuten rakkineen linjoilla et mikään tae ei ole set et ensi kausi olisi yhtä sateinen.. jos veikata pitää niin tämä oli poikkeus ja ens kaudelle palataan normaalin eli kuiviin alkukesiin. Sänki on silloin voittaja valinta, ainakin mun mielestä.

Omilla kokemuksilla se suorakylvö voittaa aina kuivana vuonna. Mut yksi sopivasti sattuva sade kääntää kelkan minimimuokatun hyväksi. Kyntö vaatii sitten jo vettä reilummin. Sellaisia kesiä on harvoin. Ei varmaan edes yhtä yhtä kymmenestä. Mut tehköön jokainen tyylillään..

Tuen vuoksi nyt ei enää kannata kasvipeitettä jättää. Laskentatavan muutis ja alentunut korvaus tekivät sen et mikäli ei omista suorakylvökonetta tai sänkiäestä niin varmempaa vetää maa mustaksi jollakin tavalla jo syksyllä.

Lainaus käyttäjältä: ht - 06.10.25 - klo:18:26

Lainaus käyttäjältä: maamees - 06.10.25 - klo:17:46

yksikin tuttu sanoi, että ei pysty vln peltoa miettimään. Syynä vuokramaata paljon eli pitää saada myyntituloa...

Mitähän älyä tässäkin on? Jos vuokramaalla olevasta apilapitoisesta rehunurmesta saa saman tuen kuin viljasta, niin vähänkin heikommalla pellolla (tuki - niittokustannus) on enemmäin kuin (tuki + viljatili - viljan tuotantokustannus).

Samaa mietin. Nyky kulutasolla ja viljan hinnalla jo pelkkien muuttuvien eli helpoiten laskettavien kulujen jälkeen pitää saada oikeasti iso sato. Sit vielä kun laskee omalle ajalle edes jonkinlaisen palkan ja vähentää sen vuokran niin ihmettelen kovasti et mikä järki tässä hommassa on..

Jossain olen myös kuullut et vuokranantaja ei hyvällä katso hömppäilyä ja/tai luomuviljelyä. Pelloilla pitää tuottaa ruokaa kuulemma. Ilmeisesti lisäaineilla tehostettuna.. 

Juuri samaa mieltä olen. Varmaan sillä oli ajatus, että hyvähintaista myllykauraa tai mallasohraa hyvä sato ja rahaa tulee. Tässä vaan on nähty 2020-luvulla jo useampi vuosi, että satotaso kovemmilla mailla on ollut heikko.  Joo, voi joku vuokramies noinkin ajatella. Mutta varmaan niiden osuusvähenee koko ajan, voihan se maa parantuakin esim vln hoidosta.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 06.10.25 - klo:21:45

Ensi keväänä ohra menee syysmuokatulle maalle ja kaura pääsee sängelle. Siellä se toimii hyvin huonoissakin olosuhteissa.

Olen kyllä saanut sekä kauran että kevätvehnän ihan pommiin keväällä kevytmuokatussa. Sen kanssa vaan pitäisi malttaa odottaa että maa on riittävän kuiva vaikka toki nuo antavat hieman ohraa enemmän anteeksi.
Ohran suhteen olen kyllä itsekin pyrkinyt nyt siihen että se tulisi syysmuokattuun.

Jotkut innokkaat isännät täällä länsirannikolla kylvi syysvehnät elokuun loppupuolella. Hyviltä ja tuuheilta näyttivät. Nyt alkaa näkymään, että väri muuttuu sateiden jälkeen tumman vihreästä->vaalean vihreä ja nyt alkaa olemaan kellertävän sävyä. Alkaako ravinteet olemaan pellosta loppu vai tuleeko veden sietokyky vastaan. Ei näytä olevan vaikutusta muokkaustavalla tai esikasvilla. Itse harmittelin kun ei ollut aikaa tai kiimaa riittävästi tuon syysvehnän kylvöön, mutta en tiedä oliko hyvä näin.

Rukiit näyttää vielä hyviltä.

Täällä Hämeiden keskellä vielä odotellaan poutaa josko pääsisi jatkamaan. Paljon tulee syysviljaa kylvöön täälläpäin.

Vaikea uskoa, että ravinteet olisivat lopussa. Jos ensimmäisen kuukauden typenotto on jotakin luokkaa 10kg/ha.

Mulla näkyi viime syksynä selvä väriero lopetettavaan nurmen ja herneen jälkeen kylvetyissä syysvehnissä. Lannoitus oli sama, pelkkä 30kg Yaran starttiravinnetta.
Toi oli toki ihan odotettavaa mutta ero oli niin iso että hieman jopa syksyllä harmitti miksi en laittanut tuolle osalle missä oli nurmi esikasvina enemmän typpeä kylvön yhteydessä. Puinnissa sitten lohkojen välillä ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa.

Jotkut innokkaat isännät täällä länsirannikolla kylvi syysvehnät elokuun loppupuolella. Hyviltä ja tuuheilta näyttivät. Nyt alkaa näkymään, että väri muuttuu sateiden jälkeen tumman vihreästä->vaalean vihreä ja nyt alkaa olemaan kellertävän sävyä. Alkaako ravinteet olemaan pellosta loppu vai tuleeko veden sietokyky vastaan. Ei näytä olevan vaikutusta muokkaustavalla tai esikasvilla. Itse harmittelin kun ei ollut aikaa tai kiimaa riittävästi tuon syysvehnän kylvöön, mutta en tiedä oliko hyvä näin.

Rukiit näyttää vielä hyviltä.

Ravinnepuute on ensimmäinen, ja lehtilaikkutautiakin saattaa esiintyä. Kahukärpäsen vioitus myös tekee kellastumia. Eli jos kevätviljoilla annetaan hivenlannoitus viiden viikon päästä kylvöstä T0-vaiheessa, mangaanin mukana puolikas annos tautitorjuntaa, onhan elokuun lopulla kylvetty vehnä jo hyvässä versoutumisen alussa.

Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?

-SS-

Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?

-SS-

Juu. Ihan erinäköinen kuin ilman apulantaa kylvetty syysoras jouluna.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.10.25 - klo:13:51

Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?

-SS-

Juu. Ihan erinäköinen kuin ilman apulantaa kylvetty syysoras jouluna.

Väitän, että aikaisin kylvetty syysvehnä taantuu kasvurytmissään, ei talvehdi yhtään sen paremmin kuin myöhään kylvetty, ja pohjalla on tietynlainen tautisuus ja puute. Omakohtaisesti lisäksi on noin kolmen kesäkylvön jäljiltä kokemus, että ei toimi. 1980-luvulla kykvion kiltisti elokuun viimeisellä viikolla , viimeistään syyskuun ensimmäisellä viikolla, eikä syysvehnävuosia olleet ne ollenkaan, vaikka oraat olivat puoleen sääreen. Sitten viime vuosina huolimattoman juuri ja juuri itäneet oraat myöhään sinne tänne puisuteltuna säilyivät sitten ihmeellisesti.

-SS-

Syysvehnän pitää olla talvea vasten kaksilehtinen tai piikillä.
Kun viljelykierrossa on palkokasvinurmia ja sokerijuurikasta josta jää naatti maahan ja lantaa ajetaan suunnilleen joka väliin on maassa lämpimässä mobilisoituvaa typpeä niin ei syysvehnä tarvitse syksyllä kohtuu myöhään kylvettynä typpilannoitusta. Lantaa useimiten ajtaan syysvehnän kynnön alle, mutta tuskin juuret sinne asti syksyllä yltävät. Kevään kylmässä maassa ei typpeä kauheasti mobilisoidu ennen juhannusta.

Siis oikein vanhaan aikaan syysviljan kylvöön oli yhdistetty kesän  avokesanto, johon levitettiin kymmeniä tonneja karjan kuivikelantaa, avokesannointi jo irrottaa jopa 50 kg typpeä hehtaarille, ja lannasta voi irrota parikymmentä lisää. Siksi perinteinen Perttelinpäivän kylvö eli 24.8. oli ihan okei, sai irtoavat ravinteet lehtevään massaan sidotuksi.

Lisäksi syysviljalle erittäin hyviä ja yleisesti käytettyjä lisäravinteita olivat reilu annos kalisuolaa ja puoli tonnia supervosvaattia.

-SS-