Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.10.25 - klo:22:28

teillä on väkeä rampannut soittamassa

Naapureillakin oli puhelimet.
[/quote]nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa 

nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa 

Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914.  MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.

https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf

-SS-

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 26.10.25 - klo:22:51

nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa 

. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.

https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf

-SS-

😉😉😉👍👍👍

Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914.  MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.

https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf

-SS-

Kosken edelleen toimiva vesivoimalaitos on vuodelta 1909 ja jakeluverkkoyhtiöitä perustettiin seuraavana vuosikymmenenä.

Tarkkaa vuotta tämän torpan sähköistyksestä en minäkään tiedä, mutta 1919 on Kymenlaakson sähkön verkossa tähänkin kuntaan elektrisiteetti alkanut virrata.
Omasta suvusta ei tämän paikan tietoa löydy kun ovat tulleet tilalle vasta myöhemmin.

Oletan jotain 20-30 lukua, ainakin talosta löytyneet vanhat punosjohtoasennukset sekä mm isoon marmorilevyyn rakennettu päätaulu sopisivat tuohon ajanjaksoon. Oli muuten mielenkiintoinen rakennelma... tuollaisestakaan en löytänyt kuvaa :-(

Lainaus käyttäjältä: härski 77 - 02.08.25 - klo:14:57

laskin 102 toimivaa mutta eikös se niin ollu että se jolla on kuollessaan eniten romua on voittaja.

Ei noin paljon mutta liikaa toivottavasti on aikaa vielä ennen kuin kammasta piikit loppuu on saanut hävitettyä tai siirrettyä romut seuraavalle ettei kävisi kuin on esim. lainvoimassa  pesän selvitystä kymmeniä koneita huutokaupassa

taas tuli kuusi lisää 6830

ja kun oli punosjohtot niissä pikkuposliinieristimissä kiinni.   mulla on laatikollinen niitä pikkueristimiä tallella..   vuosien mittaan on remonteissa  kylläkin nuokin poistuneet katoista kun on uutta laitettu.     ja net "paukkukytkimet" oli kans hauskoja käyttää..          nyt alkaa olla jo kaikki lyijyvaippaiset johot olla korvattu uutenpilla..   

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 26.10.25 - klo:22:51

nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa 

Siis luepa vaikka Liedon-Karunan alueen sähköistämisestä, jo 1910 - luvulla rupesivat puuhaamaan sähköjä, sähkövaloja tuli pirtteihin jo 1914.  MOnella nuoremman sukupolven lukutaidottomalla agronettiläisellä ei ole harmainta aavistusta esimerkiksi vuosisadan takaisesta paikallishistoriastaan. Oletusten vastaisesti 1900-luvun alussa - tai 1800 - luvulla - ihmiset eivät olleet apinoita vaan ihan moderneja henkilöitä, ja monenmoista tekniikkaa oli käytössä. Ja ihmiset saivat aikaiseksi asioita, eivätkä rottailleet kelaelätteinä niin kuin Icefarmer ja Jeep etunenässä.

https://www.liedonmuseo.fi/_files/ugd/adacc8_b4872c6c632a4dbc8048bb9c5fb9c64b.pdf

-SS-

eikö nuo ollu kuitenkin aikansa eturiviläisiä, ss.lässäkin tuohustettu vielä vuosikymmenet leppalamppujen kanssa silmät vetistellen

kun noita masinisti ja muita vastaavia lehtiä lukee niiin ihmettelee miksei enää nykyään ole millään paikkakunnalla nuita etellä kävijöitä jokka laittaa ite värkkejä..   kun kattelee miten kyläpajoissa on tehty aika etistyksellisiäkin koneita ja laitteita.      ja niistä materiaaleista.

Lainaus käyttäjältä: Make - 26.10.25 - klo:08:57

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.10.25 - klo:22:28

teillä on väkeä rampannut soittamassa

Naapureillakin oli puhelimet.

nyt jos on totta niin tuon rinnallahan de citonnin ruattinkielinen aluekki ihan ryysyrantaa 
[/quote]

Taitaa ruotsinkieliset katukyltit näkyä Maken keittiön ikkunasta, ainakin melkein.   

Ihan sähkömies ne sähköt laittoi. Vanhaemäntä oli kuulemma epäileväinen, voiko vinttiin enää mennä kun siellä onniitä sähköjä. Isoisän isä oli ennakkoluuloton ottamaan uusia asioita käyttöön. Sähkövoimaan kannusti kuulemma kun naapurin puimala paloi viljoineen ja palo alkoi höyrykoneesta. Isoisän isä halusi päästä palovaarallisesta höyrykoneesta eroon.
Epäileviä tuomaita on ollut aina. Nyttenkin tänne kirjoittaa joku savolaismies, jolla on ennakkoluuloja kaikkea edistystä vastaan.

Taitaa ruotsinkieliset katukyltit näkyä Maken keittiön ikkunasta, ainakin melkein.   

Kaksikielinen kyltti on oman pellon kulmassa. Kyltti ei näy keittiön ikkunasta, mutta tie kyllä näkyy.

On niitä sähköttömiäkin ollut ihan linjojen lähelläkin, ihan viime vuosiin saakka ja nyt taitaa off grid olla muotia

tääläpäin on sähkömoottoritkin ollut puimalan ulkopuolella puinnin aikaan.   jotta eivät polta rakennuksia..  ja maamoottoritkin ollu aika kaukana muista.      lattahihnaa on piisannu.

Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.