Jos SS:n ja Maken seuduilla sataa niin vähän, kuin jutuistansa saa käsityksen, niin miksi yleensä edes viljelette mitään?
Todellisuus kuitenkin on se, että kaverit liioittelee seudun vähäsateisuutta jutuissaan, kyllä siellä sitä vettä tulee sittenkin ihan tarpeeksi mielekkään viljelyhommaan harjoittamiseen.
Ei ole yllätys, että sokerijuurikas ja syysvilja ovat tuon rannikkotasanteen ns. tuottokasvit. Myös rehumaissi ja voimaperäiset nurmet taitavat viihtyä hyvin.
Kevätviljat eivät ole paras vaihtoehto, koska vedet tulevat elokuusta tammikuuhun välisenä aikana, semmoista 150 mm:n kuukausikertymää, useimmiten sulaan maahan. Talvitulvat toistuvat nykyisin useamman kerran talvessa. Huhtikuusta heinäkuuhun onkin sitten kuivempaa. Aika moni savinen pelto lisäksi on syvätiivistetty muutaman metrin syvyyteen, entisaikojen vieri vierestä liejussa tallaavien sirkkelinpyörätraktorien juurikkaannostohommissa. Tämä syvätiivistymä vaatii jopa 30 vuotta toipuakseen, ehkä pellot silloin alkavat olla vähemmän herkkiä sateettomalle ja helteiselle alkukesälle.
Vihdin Kotkaniemessä tiivistyksen jäljet näkyivät vielä 22 vuotta tamppaamisen jälkeen
Merituuli erottaa rannikon sisämaasta: kevätkesän kuuropilvet syntyvät vasta Forssasta eteen päin, samalla 15%:n suhteellisen kosteuden tuuli vie lippalakin päästä, jos ei ole varovainen. Semmoisessa säässä multakerros kuivuu noin 15 mm vuorokaudessa.
-SS-