Jos SS:n ja Maken seuduilla sataa niin vähän, kuin jutuistansa saa käsityksen, niin miksi yleensä edes viljelette mitään?
Todellisuus kuitenkin on se, että kaverit liioittelee seudun vähäsateisuutta jutuissaan, kyllä siellä sitä vettä tulee sittenkin ihan tarpeeksi mielekkään viljelyhommaan harjoittamiseen.

Kyllä viljely yleensä onnistuu, mutta siinä tarvitsee sopeutua olosuhteisiin. Syysviljan lannoitus yöpakkasella on yksi konsteistamme.

Meinaatko vaihtaa kuivurikoneiston vai laittaa toisen?

Toisen. Vanhaa Arskaa korotetaan ja tuo Antin koneisto tulisi toisen ladon päähän. Korotetut jalat syöttimessä, joten elevaattorille ei tarviisi tehdä kuoppaa.  Tuossa Antissa on uuni melko käyttämätön, lämmitys oli hoidettu isolla kuumavesipatterilla. En ole vielä päättänyt, tekisikö kippausmonttua, pieni kuoppa ja ruuvi elevaattorille , ladossa mahtuisi kippaamaan kuitenkin. Purku suoraan seinästä ulos kärrylle, siilostoa sinne ei ehkä tule laitetuksi. Yksi 400 hl pyöreä siilo voisi olla poissiirron hinnalla tehtävissä.

-SS-

Jos SS:n ja Maken seuduilla sataa niin vähän, kuin jutuistansa saa käsityksen, niin miksi yleensä edes viljelette mitään?
Todellisuus kuitenkin on se, että kaverit liioittelee seudun vähäsateisuutta jutuissaan, kyllä siellä sitä vettä tulee sittenkin ihan tarpeeksi mielekkään viljelyhommaan harjoittamiseen.

Ei ole yllätys, että sokerijuurikas ja syysvilja ovat tuon rannikkotasanteen ns. tuottokasvit.  Myös rehumaissi ja voimaperäiset nurmet taitavat viihtyä hyvin.

Kevätviljat eivät ole paras vaihtoehto, koska vedet tulevat elokuusta  tammikuuhun  välisenä aikana, semmoista 150 mm:n kuukausikertymää, useimmiten sulaan maahan. Talvitulvat toistuvat nykyisin useamman kerran talvessa. Huhtikuusta heinäkuuhun onkin sitten kuivempaa. Aika moni savinen pelto lisäksi on syvätiivistetty muutaman metrin syvyyteen, entisaikojen vieri vierestä liejussa tallaavien sirkkelinpyörätraktorien juurikkaannostohommissa. Tämä syvätiivistymä vaatii jopa 30 vuotta toipuakseen, ehkä pellot silloin alkavat olla vähemmän herkkiä sateettomalle ja helteiselle alkukesälle.

Vihdin Kotkaniemessä tiivistyksen jäljet näkyivät vielä 22 vuotta tamppaamisen jälkeen

Merituuli erottaa rannikon sisämaasta: kevätkesän kuuropilvet syntyvät vasta Forssasta eteen päin, samalla 15%:n suhteellisen kosteuden tuuli vie lippalakin päästä, jos ei ole varovainen. Semmoisessa säässä multakerros kuivuu noin 15 mm vuorokaudessa.

-SS-

Liioittelua tai ei, mutta kyllä sopivan lannoitusikkunan löytäminen voi olla haastavaa. Sellainen pelto, minkä pintamultakerros on ajan saatossa kyllästetty karjanlannalla, antaa vähän enemmän pelivaraa, mutta tavanviljelijä, jonka olemassaolo pian aikaa onneksi on päättymässä, onkin sitten toisessa tilanteessa, ja varaa myöhästymiselle ei oikein olisi. Vuodet 2018 ja 2024 esimerkiksi olivat omiaan näyttämään toteen sen, mitä se myöhästyminen tarkoittaa.

Ongelmallista on sekin, ettei näillä notkoisilla ja mettänsyrjäisillä mailla oikein tahdo muutaman asteen yöpakkanen riittää kohmettamaan sitä saappaan alla niljuvaa savea sellaiseksi, että kestäisi levityksen. Loimaan tasangoilla ja rannikolla onnistunee paremmin, mutta tätäkin sivustoa selaamalla selviää se, ettei siltikään aina välttämättä onnistu.

Liioittelua tai ei, mutta kyllä sopivan lannoitusikkunan löytäminen voi olla haastavaa. Sellainen pelto, minkä pintamultakerros on ajan saatossa kyllästetty karjanlannalla, antaa vähän enemmän pelivaraa, mutta tavanviljelijä, jonka olemassaolo pian aikaa onneksi on päättymässä, onkin sitten toisessa tilanteessa, ja varaa myöhästymiselle ei oikein olisi. Vuodet 2018 ja 2024 esimerkiksi olivat omiaan näyttämään toteen sen, mitä se myöhästyminen tarkoittaa.

Ongelmallista on sekin, ettei näillä notkoisilla ja mettänsyrjäisillä mailla oikein tahdo muutaman asteen yöpakkanen riittää kohmettamaan sitä saappaan alla niljuvaa savea sellaiseksi, että kestäisi levityksen. Loimaan tasangoilla ja rannikolla onnistunee paremmin, mutta tätäkin sivustoa selaamalla selviää se, ettei siltikään aina välttämättä onnistu.

Herra F. ymmärtää, mitä tarkoitin. En ole koskaan sanonut, että aina pitää lannoittaa  maaliskuussa. Eivätkä Mietoisten koetuloksetkaan tukeneet syksyllä tai talvella lannoittamista. Mutta se yöpakkasen kohmettama maa onkin aika vinha juttu: jos routaa vielä on, yöpakkanen kovettaa  maanpinnan aivan muutaman pakkasasteen lämpötilassa. Mutta jos maaperä on jo sulanut, niin kuin tänään jo oli asian laita, että vesilätäköt hävisivät ja pihamaa on kuivumassa tukevaksi, vaatii jo aikamoisen pakkaskauden, että maasto kovettuu uudelleen kunnolla. Ja jos tällaista 5-10 asteen kirkasta keliä pitää useamman viikon, onkin mullos jo vaalean kuivaa, muutamassa päivässä.

Sitten yksi vaihtoehto on, että ennen vappua sataa kunnolla esimerkiksi lunta. Jos takatalvea pukkaisi huhtikuussa pääsiäisviikolle, silloin voisi osua normi lannoitusikkuna kuivalle maalle, ja sitten lunta, pääsiäisen ja vapun välillä, mikäs siinä on huippusatoja odotellessa.

-SS-

Nyt on jo kasvulehden piikki kulon keskeltä pistämässä esiin. +11,7°C kävi Salossa lämmöt. Onko tämä vuosi nyt sitten se yksi sadasta, jolloin Suomessa tehdään syysvehnän maailmanennätyssato ?

Tietenkin jätin syysviljalottokupongin juuri tälle talvelle täyttämättä. Voi tikkerperi.

-SS-

Nyt on jo kasvulehden piikki kulon keskeltä pistämässä esiin. +11,7°C kävi Salossa lämmöt. Onko tämä vuosi nyt sitten se yksi sadasta, jolloin Suomessa tehdään syysvehnän maailmanennätyssato ?

Tietenkin jätin syysviljalottokupongin juuri tälle talvelle täyttämättä. Voi tikkerperi.

-SS-

Ainakin täällä lähes joka päivä on satanu lunta ja ens viikolle tuntuvat luppaavan runsasta lumentulloo ja pakkastakin,en nyt tiedä onko tuo nyt se takatalavi vai normaalin talaven jatkumoo.

eikös maaliskuu maksata etellisen kuun ilmat?   joten se talvi vaan jatkuu tässä kuussa..   kun ei oikein ollut viime kuussa moista..   saa nähtä millanen kevät onkaan tulossa. ei nuo viisaammatkaan osaa ennustaa moista.

Lienee vain tavallinen talven jatkumo, kun ei tässä nyt vielä ole voinut mistään keväästä puhua, vaikka eilen olikin niin kuuma, että meinasi talvivarustuksella läkähtyä. Maassakin routaa on.

eikös maaliskuu maksata etellisen kuun ilmat?   joten se talvi vaan jatkuu tässä kuussa..   kun ei oikein ollut viime kuussa moista..   saa nähtä millanen kevät onkaan tulossa. ei nuo viisaammatkaan osaa ennustaa moista.

Aikaisemmat vuodet tai aikaisemmat kuukaudet eivät välttämättä ennusta tulevaa. Mielenkiintoista on, kun ilmastonmuutoksen profeetat kirjoittavat mediassa "hehkuvan punaisena" leiskuvasta lämpöaallosta, ja osui silmiin vuosi 1975, josta on päiväkohtaiset tilastot yhdessä MTT:n julkaisussa:


Kuva: Erviö, Lallukka, Pessala. MTT kasvinsuojelulaitoksen tiedote nro 6. Vantaa 1976.

Eli vuosi 1975 oli etelärannikolla käytännössä lumeton, routaakin oli koko talvena vain ehkä kuukauden ajan. Talvi oli lämmin, mutta kesä ja koko vuosi oli lämmin myös. Muistelisin, että vuodet 1975 ja 1976 olivatkin vehnävuoren riivaamat, sen jälkeen kuluikin 28 vuotta, että vehnän kokonaissato ylitti esimerkiksi vuoden 1976 satotason. Koko vuoden keskilämpötila ylitti pitkäaikaiset keskiarvot 1,6 asteella.

-SS-

Nyt tuli kyllä voittoisa lumisade tänne etelään. Kahdeksan astetta pakkasta, mutta pehmoinen lumi peittää kasvamaan lähteneet oraat kokonaan. Sitten kun tuo lumihöttö pakostakin kohta sulaa, tulee se 5-6 mm vettä tarpeeseen, sulattamaan virkistävää lannoitetta oraitten sekaan. Tämä vuosi olisi ollut syysviljan vuosi, onneksi kaikilla muilla on sitä paljon, ja syysleipävehnän hintakehitys voi ollakin haastava, kevätvehniin verrattuna.

Syysvehnät pärjäisivät talousviljelysatoihin asti tällä yhdellä lumisateella loppuvuoden, väitän. Kevätvehnät ovat vielä täysin arvauksessa. Lantakasaa sadettava voinee saavuttaa kymppitonnarin.

-SS-

Nii in, olisikin pari tuumaa lunta. Lienee Turku–Loimaa väli lumesta vapaa, ellei valkoista väriä maanpinnasta lasketa. Mutta -SS- varmaan raportoit sitten heti, kun siellä levittimet hyökkäävät pellolle?

Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.

Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.

Samoin Länsi-Uudellamaalla.

-SS-