Lainaus käyttäjältä: Make - 15.03.25 - klo:12:20

Alkuviikosta jonkinverran levittelivät lantoja syysviljoille.

Samoin Länsi-Uudellamaalla.

-SS-

Kuinkas vaarallista se sitten onkaan, jos nyt kevään ensimmäisille lämmöille virittelee syysviljan lannoituksella kunnolla kasvuun, ja sitten tuleekin vielä 2–3 viikon päästä se ihan mahdollinen takatalvi kylmän pohjoisviiman kera? Toki huhtikuussa ei liene pakkasta useinkaan yli 10 astetta, varsinkaan siellä seuduin, kun olette jo sen verta liki Välimerta.

Kuinkas vaarallista se sitten onkaan, jos nyt kevään ensimmäisille lämmöille virittelee syysviljan lannoituksella kunnolla kasvuun, ja sitten tuleekin vielä 2–3 viikon päästä se ihan mahdollinen takatalvi kylmän pohjoisviiman kera? Toki huhtikuussa ei liene pakkasta useinkaan yli 10 astetta, varsinkaan siellä seuduin, kun olette jo sen verta liki Välimerta.

Apulantasäkki ehkä nyt vaan olisi otettava kauniiseen levittimeen ja käytävä heittelemässä puolikas annos kasvun pohjaksi.

Kyllä se nyt näyttää siltä, että kevät ottaa tiukan otteen; meri on avoin ja muuallakin Pohjois-Euroopassa on lumetonta: Forecan 4 viikon keskipitkät säätilaennusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkaansa. Jos pakkasia pelkää, niitä voi tulla aina juhannukselle asti. Mutta ehkä ei kuitenkaan tule.


Kuva: Forecan keskipitkä ennuste 12.03.25

-SS-

Juu, mutta sehän olisi sitten tehtävä huomenna tai viimeistään maanatai-aamuna. Sen jälkeen voi olla, että onkin savi vähän aikaa mössöä, jos tämä ennustus kutinsa pitää. Hiukan kyllä jarruttaa ajatusta se, että nyt on tosiaan vasta maaliskuun puoliväli! Mutta sitä tosiasiaa en kiellä, että tästä saattaa tulla varsin aikainen kevät, SIIS saattaa.

Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu  sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta  pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen  jo näin aikaisessa vaiheessa  on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.

Lannoittaminen  jo näin aikaisessa vaiheessa  on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.

Kyllä-kyllä. Näin oppikirjan mukaan toimittaisiin. Lannoitus vasta kun tiedetään, ovatko oraat eläviä. Eikä seurauksena saatava 4-5  tonnin syysvehnäsato ole mikään epäonnistuminen, sellaisena kesänä, jolloin kevätvehnällä voi pari tonnia tehdä tiukkaa. Syysvehnän lannoittamisen viivyttäminen lähemmäs kylvöaikaa antaa myös mielenkiintoista vertailukohtaa, kun orastuvat kevätvehnät tulevat sijoituslannoitettuna tummana ja terhakkaana siihen typenpuutteessa kellastuneen syysvehnälohkon viereen.

-SS-

Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu  sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta  pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen  jo näin aikaisessa vaiheessa  on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.

Jos on aikainen kevät niin kuukauden kuluttua voidaan jo olla pellolla... Aikaisin aloitus viljankylvöille itsellä 15.4 ja silloin jo noin 7.4 kylvettiin juurikasta. Ja syysviljat tulee kyllä olla lannoitettuna jo kauan ennen kun aletaan kylvämään. Eli ei aina voi vain kalenteria katsoa. Tosin jos ei tule lämpöä jne. kylvöt voivat myös mennä pitkälle toukokuulle. Kaikki on mahdollista.

On niitä lämpimiä ja lumettomia maaliskuita ollut ennenkin. Ei tässä vielä tarvitse hätääntyä, vaikka tälläkin hetkellä lasettaa taivaan täydeltä lunta. Sen verran hidasta lienee kuitenkin ilmastonmuutos, ettei Suomessa vielä maaliskuussa kesä tule.

Jos verkkaisuus maksaa syysviljan kasitonnarin, sitten se maksaa. Tuotantopanos kuuluu kuitenkin elinvoimaiselle kasville. Viime vuonna sai ihastella ravinnepuutoksessa kituvaa syysvehnää terhakkaan kevätveljen rinnalla. Syksyllä sen sitten huomasi, että syysvehnä oli kuitenkin se isompi veli.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.03.25 - klo:21:23

Hukkaan menee jo nyt annettavat ravinteet. Kasvu ei ole vielä alkanut eikä ala vielä pitkään aikaan, kasvustot on harmaanruskeita. Typpi haihtuu ilmaan ja muut ravinteet painuu  sateieiden ja kosteuden ansiosta syvemmälle juuriston ulottumattomiin, ja kun juuristokin on vielä lepotilassa, niin ne ravinteet nyt vaan menee hukkaan, koska kylmyyden takia juuristo ei vielä ime ravinteita, harmaista lehdistä puhumattakaan.
Ja kuten Peltosen Sarikin totesi, niin kasvit on jo käyttäneet kylmyyden vastaiset resurssinsa tammikuun nollakeleissä, ne ei enää jaksa vastustaa tätä uutta  pakkaskautta, vaan kuolevat, joten sikälikin on idioottimaista tehdä jo nyt syyskasvien lannoitukset.
Pitäisi vielä odottaa kuukausi, jotta näkisi mikä on kasvuston tila, ja tarviiiko se ravinteita. Kasvu käynnistyy vasta ilmojen selvästi lämmettyä, jolloin kasvit alkavat ravinteita syömään. Lannoittaminen  jo näin aikaisessa vaiheessa  on siis täysin absurdia ja vastoin biologian ja maakemian lakeja.

Jos on aikainen kevät niin kuukauden kuluttua voidaan jo olla pellolla... Aikaisin aloitus viljankylvöille itsellä 15.4 ja silloin jo noin 7.4 kylvettiin juurikasta. Ja syysviljat tulee kyllä olla lannoitettuna jo kauan ennen kun aletaan kylvämään. Eli ei aina voi vain kalenteria katsoa. Tosin jos ei tule lämpöä jne. kylvöt voivat myös mennä pitkälle toukokuulle. Kaikki on mahdollista.

 

Eilen (15.3) kävelylenkillä katselin peltoja "sillä silmällä". Pinnat ovat jo kynnetyissä harmaat. Ei montaa lämmintä päivää tarvita kun ekat lähtee liikkeelle. Alueen herneviljelijät varmasti alkavalla viikolla.

Joka keväinen sekoaminen on näemmä alkanut.

Eilen tuli ainakin jossain videopalvelussa vastaan video jossa vedettiin viistonni voortilla apupaskaa valkoisen lumipeitteen päälle... Ellei SS olisi mainostanut ettei hänellä ole syyskasveja niin olisin veikannut häntä. 

Luulisi et jokin yöpakkanen osuu vielä kuukauden sisään jolloin lannoitus olisi mahdollista. Se et jos taivaalta ei tule vettä ennen juhannusta ja lannoitteen sulaminen perustuu tuohon ohueen lumiharsoon mikä pellon pinnalla on niin hommalla voi sit alkaa olemaan kiire..

Mites on lounais suomi koskas on aikaisimmat viljankylvöt tehty? Onko maaliskuussa vielä kylvetty viljoja?

Joka keväinen sekoaminen on näemmä alkanut.

    Ja yksi nimeltä mainitsematon on riemuissaan kuumentamassa tilannetta, vaikka jokainen täällä tietää, että tuolla tilalla on tukioptimointi huipussaan. Kuivurin kaatomontun päällä seulotaan käsiseulalla tos-rypsiä hömppäpeltojen kylvöön, ja samalla pohditaan täällä, pitäisikö ne kylvää maaliskuun vai huhtikuun puolella.

Yhdessä videopalvelssa,

Oli aika keskustelua, kuminaa tais olla.

Miten oikeesti, haihduntaa kova kun aurinko paistaa, Jos aamuyöstä levittäisi, se jäisi ainakin osittain lumen päälle, miten se haihdunta säkkitavarasta? Ja liukeminen? Ja miten jos nyt tulee joku esi aste keväästä ja se ois lannoitettu, ja sitten tulis viikojen takatalvi, vs se joka ei lannoitettu? Kasvaisko liikaa ja menehtyy, vai vahvistuuko ja sitä kovemmin sitten kun kesä alkaa?

Oma huomio ceylonista, melko olematon miltei hius se lehti ja sai lannoitetta, ihan normi kasvusto siitä tuli.
Eli kasvi ja jopa laijike eroja tassäkin?

Yhdessä videopalvelssa,

Oli aika keskustelua, kuminaa tais olla.

Miten oikeesti, haihduntaa kova kun aurinko paistaa, Jos aamuyöstä levittäisi, se jäisi ainakin osittain lumen päälle, miten se haihdunta säkkitavarasta? Ja liukeminen? Ja miten jos nyt tulee joku esi aste keväästä ja se ois lannoitettu, ja sitten tulis viikojen takatalvi, vs se joka ei lannoitettu? Kasvaisko liikaa ja menehtyy, vai vahvistuuko ja sitä kovemmin sitten kun kesä alkaa?

Oma huomio ceylonista, melko olematon miltei hius se lehti ja sai lannoitetta, ihan normi kasvusto siitä tuli.
Eli kasvi ja jopa laijike eroja tassäkin?

Eivät ravinteet mihinkään syyskasveja tapa. Se on kumma käsitys, niin kuin pieni typpiannos tekisi kasveista hauraita ja pienestäkin yöhallasta tyystin kuolevia. Kunnon pakkanen tappaa heikotkin oraat ihan yhtä hyvin. Kylmässä ei typpilannoitteiden haihduntakaan ole merkittävä.

Kestäähän syysvilja syksyllä annetun 300 kg:n typpiannoksen, 10 cm paksuisen gaggapenkin siellä mullassa.

-SS-

Haihdunta on käytännössä ammoniakkia, jos pelto on kuiva. N2 haihdunta on sitten anaerobisen muhimisen seurausta. Ja nitraatti voi sitten mennä menojaan vesien mukana. Se on nyt vähän nitrifikaatiosta kiinni, mikä muuttuu mihinkäkin ja missä lämpötilassa ja kosteudessa.

[/quote] 

Eilen (15.3) kävelylenkillä katselin peltoja "sillä silmällä". Pinnat ovat jo kynnetyissä harmaat. Ei montaa lämmintä päivää tarvita kun ekat lähtee liikkeelle. Alueen herneviljelijät varmasti alkavalla viikolla.
[/quote]

Keskiviikkona kylvettiin jo Kemiönsaarella tarhahernettä.