Lattiavaraston voi täyttää myös muutenkin kuin lattialle kippaamalla. https://www.facebook.com/wrlengineering/videos/%F0%9D%97%99%F0%9D%97%9C%F0%9D%97%9F%F0%9D%97%9F-%F0%9D%97%AA%F0%9D%97%9C%F0%9D%97%A7%F0%9D%97%9B-%F0%9D%97%98%F0%9D%97%94%F0%9D%97%A6%F0%9D%97%98-%F0%9D%97%A0%F0%9D%97%94%F0%9D%97%AB%F0%9D%97%9C%F0%9D%97%A0%F0%9D%97%9C%F0%9D%97%A6%F0%9D%97%98-%F0%9D%97%A2%F0%9D%97%A1-%F0%9D%97%A6%F0%9D%97%A7%F0%9D%97%A2%F0%9D%97%A5%F0%9D%97%94%F0%9D%97%9A%F0%9D%97%98-%F0%9D%97%A6%F0%9D%97%A3%F0%9D%97%94%F0%9D%97%96%F0%9D%97%98with-evenly-placed-fill-inlets-along-the/247436785091908/

https://www.youtube.com/watch?v=Dhl-4swrr0o
 Taas yks tuubari käy herra königsägin autotehtaalla. Kuin myös rimak ja gordon murray kun ne keksii ja kehittää juttuja niin on kyllä hieno katsoa, kun ne on niin erikois kun olla ja voi, mutta kuitenkin suht yksinkertaista, Harmi että ne jutut nyt vaan pysyy siellä harvojen katseltavaksi.

https://www.youtube.com/watch?v=u39vARuagec
Ketäs kaikki fendt ylistäjät ja hollolalis keholaiset luura nykyään? Toss viteoo varion vaiheista.

https://www.youtube.com/watch?v=7Yl4wzM_Epk
Kun tuubi tän mulle tarjosi, naurahti

Mutta onhan sellä ööliä sielläkin

https://www.youtube.com/watch?v=7Yl4wzM_Epk
Kun tuubi tän mulle tarjosi, naurahti

Mutta onhan sellä ööliä sielläkin

Itse s-moottorissa ei välttämättä ole ööliä mutta sen perässä olevassa alennusvaihteessa ja mahdollisessa tasauspyörästössä sitten on. Joissain rakenteessa siellä moottorissa kiertää kyllä jäähdytysliemi joka sitten tiivisteongelmien ilmetessä tuottaa myös suurempia seurannaisongelmia :-/

Jotain sähköstä ymmärtävänä ihmettelen tuota hajakentän väärään paikkaan indusoimaa virtaa... miksi samaa ilmiötä ei juurikaan ole kiusana tavallisissa oikosulkumoottoreissa? Teollisuudessa pyörivät varmasti enemmän tunteja kuin keskimääräinen auton moottori eikä niistä laakerit oikeastaan lopu kuin vain pyörimällä. Vai johtuuko juuri siitä että autoissa on enemmän näitä kestomagneetti(tahti)koneita, reluktanssikoneita tai muita eksoottisia ratkaisuja?
Jossain sellutehtaan hakkurissa tai hiertämössä on MW-luokan koneita enkä ole kuullut että niistäkään akselijännitteet söisivät laakereita? Tai vielä isommat generaattorit voimaloissa.. Sama siis myös toisinpäin, generaattorienkin laakerit yleensä kestävät käyttötunteja aika lailla.

Tavallisessa standardissa oikosulkumoottorissa ei ainakaan ole laakerirakenteessa tms mitenkään erityisesti huomioitu tuota, kalliimmissa isoissa koneissa ehkä onkin, en tiedä.

Vai onko kyse siitä nuo autojen s-moottorit on rakennettu tehoonsa nähden hyvin tiiviisti, kevyesti ja pieneen kokoon? 200 kW vakiomoottori taitaa painaa 500 kg ja se auton vastaava 50 kg?

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 01.12.25 - klo:19:18

https://www.youtube.com/watch?v=7Yl4wzM_Epk
Kun tuubi tän mulle tarjosi, naurahti

Mutta onhan sellä ööliä sielläkin

Itse s-moottorissa ei välttämättä ole ööliä mutta sen perässä olevassa alennusvaihteessa ja mahdollisessa tasauspyörästössä sitten on. Joissain rakenteessa siellä moottorissa kiertää kyllä jäähdytysliemi joka sitten tiivisteongelmien ilmetessä tuottaa myös suurempia seurannaisongelmia :-/

Jotain sähköstä ymmärtävänä ihmettelen tuota hajakentän väärään paikkaan indusoimaa virtaa... miksi samaa ilmiötä ei juurikaan ole kiusana tavallisissa oikosulkumoottoreissa? Teollisuudessa pyörivät varmasti enemmän tunteja kuin keskimääräinen auton moottori eikä niistä laakerit oikeastaan lopu kuin vain pyörimällä. Vai johtuuko juuri siitä että autoissa on enemmän näitä kestomagneetti(tahti)koneita, reluktanssikoneita tai muita eksoottisia ratkaisuja?
Jossain sellutehtaan hakkurissa tai hiertämössä on MW-luokan koneita enkä ole kuullut että niistäkään akselijännitteet söisivät laakereita? Tai vielä isommat generaattorit voimaloissa.. Sama siis myös toisinpäin, generaattorienkin laakerit yleensä kestävät käyttötunteja aika lailla.

Tavallisessa standardissa oikosulkumoottorissa ei ainakaan ole laakerirakenteessa tms mitenkään erityisesti huomioitu tuota, kalliimmissa isoissa koneissa ehkä onkin, en tiedä.

Vai onko kyse siitä nuo autojen s-moottorit on rakennettu tehoonsa nähden hyvin tiiviisti, kevyesti ja pieneen kokoon? 200 kW vakiomoottori taitaa painaa 500 kg ja se auton vastaava 50 kg?

Liittyy varmaan tuohon taajuusmuuttaja käyttöön ja sen erinäisiin vuotovirtoihin akselin ja rungon välillä. Onko isoissa käytöissä ja kiinteissä rakenteissa potentiaalin tasaus jotenkin helpompaa? Paljonkohan tuollainen auton moottori kiertää?

Autossa käyttö on aika dynaamista - tehon ja nopeuden vaihteluita paljon ja nopeasti, täystehosta täysjarrutukseen..

Autojen sähkömoottorit taitavat kiertää autosta riippuen siinä 0 - 10 000 rpm.

Kuitenkin sähkömoottori ja taajuusmuuttajakäyttökään eivät ole ihan uusia juttuja, luulisi löytyvän jo niin teoreettista osaamista kuin käytännön kokemustakin.. ettei hommassa enää tulisi lapsuksia ja ylläreitä?

Olen ymmärtänyt että nämä väärään paikkaan eksyvien hajavirtojen aiheuttamat laakeriongelmat ovat koskeneet lähinnä eurooppalaisia parempia pirssejä ja jonkinverran Teslaa. Esim Nissan Leafissä en ole kuullut yhdestäkään vastaavasta laakeriongelmasta. Lienee Audilla ym valittu liian hienoja insinööriratkaisuja... sama pätee näihin moottorien jäähdytystekniikoihin. Hienoja paperilla mutta kalliita korjata sitten kun vanhemmiten luonnonlannoite osuu tuulettimeen.

Onkos siinä G-Mersussa ainoana napamoottorit?

Päisteessä havaittavissa lievää tiivistymää...

https://www.youtube.com/watch?v=KPaUgfMRA-g

Päisteessä havaittavissa lievää tiivistymää...

https://youtu.be/KPaUgfMRA-g?si=aUmXTPDPS1PQ7QjK&t=188

Nopeasti tipahtaa läppä putken päähän

Foortin kuski ei ole tainnut ajaa työkseen tuolla Ford -vaihteistolla, vaan jollakin powershiftilla. Suunnanvaihto toimisi ilman tuota kirskuvaa rahinaa, kun vaihtaa vaihteelta toiselle vasta silloin kun traktori on nytkähtänyt paikalleen, eikä jätä vaihdetta vapaalle ollenkaan. Eli vaihde päällä odotetaan, että perävaihteen suunnasta  käsin takapyörien pysähtyminen pysäyttää vaihteiston rattaat paikalleen, silloin vaihteet menevät päälle ilman rutinoita. Jos ottaa vapaalle vielä siinä vaiheessa kun traktori liikkuu, niin rattaat pyöriskelevät kuumissa öljyissä pitkään, samalla kytkimen alueelta voi tulla pientä laakerivoimaa, joka pitää rattaat pyörimässä ajan tappiin. Kytkimen pienen kitkan voi havaita siitä, että jos pysähtyneenä siirtää vaihteen vapaa-asennon yli heti toiselle vaihteelle, voi traktori nytkähtää lievästi. Mutta tuo kraah kraah rutina on kerrassaan sydäntä särkevää.

-SS-

Me vanhan liiton jäärät osaamme vielä ajaa synkronoimattomalla ja suorahampaisella... tuo on yleinen virhe jos tämmöinen loota ei ole tuttu.