Lainaus käyttäjältä: Teutsi - 14.05.15 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.05.15 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: Teutsi - 14.05.15 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: petelius - 13.05.15 - klo:23:43

tuon moisen loota ruveta purkamaan kun tietäis miksi. kolkattaa kuin koneen kiertokanki ja ei muutu kun kytkin pohjassa elikkä toisen akselin kautta ääni johtuu.onko moisia kokemuksia

Meijän 885ssa oli vastaava vika kolkatti ilkeesti lootan suunnnalta ja olin varma et laatikossa vika, mut viaksi paljastui puuttuva hammas ulosoton rattaassa,tai siis paikallinen korjaamo osasi sanoa puhelun perusteella missä vika, oli korjailu ennenkin vastaavia tapauksia. sitä en muista vaikuttiko kytkimen painaminen kilkatukseen, periaatteessa ei pitäisi, eri linjat.

Onkos tossa se akseli vedettävissä ulos silleen pikaisesti, ja näkyykö tuo ratasvaurio akselissa myös?

En tiijä, ajoin Casen korjaamolle ja maksoin laskun, muistelin jot peräpään kautta onnistu. Se ratas halk. 20cm  maksoi 850€ muuta sinne ei tarvinu vaihtaaa .

Jos tuossa on hydaulinen voa kytkentä, niin kyseinen ratas vika pitäisi kuulua vain kun perä on kytketty päälle.

Englannin casessa kun on suora voimalinja pakalta perään  jossa sitten pyörii 540 / 1000 r akselit yhtä aikaa. Alennus moottori nopeudesta on kyllä myös jo ennen pakkaa, jospa siellä.

Perään näkee luukusta oikealta puolelta, samasta luukusta voi myös irrottaa pakan ja alemman voa akselin voi vetää taakse irti.

Siis tämä ratas meni http://www.tractorjoe.com/1342559c2-gear-driven-independent-pto-46-tooth-1 ai että tekee kutaa huomata maksaneensa rattaasta 541€ liikaa

Lainaus käyttäjältä: Teutsi - 14.05.15 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: petelius - 13.05.15 - klo:23:43

tuon moisen loota ruveta purkamaan kun tietäis miksi. kolkattaa kuin koneen kiertokanki ja ei muutu kun kytkin pohjassa elikkä toisen akselin kautta ääni johtuu.onko moisia kokemuksia

Meijän 885ssa oli vastaava vika kolkatti ilkeesti lootan suunnnalta ja olin varma et laatikossa vika, mut viaksi paljastui puuttuva hammas ulosoton rattaassa,tai siis paikallinen korjaamo osasi sanoa puhelun perusteella missä vika, oli korjailu ennenkin vastaavia tapauksia. sitä en muista vaikuttiko kytkimen painaminen kilkatukseen, periaatteessa ei pitäisi, eri linjat.

Onkos tossa se akseli vedettävissä ulos silleen pikaisesti, ja näkyykö tuo ratasvaurio akselissa myös?

En tiijä, ajoin Casen korjaamolle ja maksoin laskun, muistelin jot peräpään kautta onnistu. Se ratas halk. 20cm  maksoi 850€ muuta sinne ei tarvinu vaihtaaa .

tuon moisen loota ruveta purkamaan kun tietäis miksi. kolkattaa kuin koneen kiertokanki ja ei muutu kun kytkin pohjassa elikkä toisen akselin kautta ääni johtuu.onko moisia kokemuksia

Meijän 885ssa oli vastaava vika kolkatti ilkeesti lootan suunnnalta ja olin varma et laatikossa vika, mut viaksi paljastui puuttuva hammas ulosoton rattaassa,tai siis paikallinen korjaamo osasi sanoa puhelun perusteella missä vika, oli korjailu ennenkin vastaavia tapauksia. sitä en muista vaikuttiko kytkimen painaminen kilkatukseen, periaatteessa ei pitäisi, eri linjat.

Nyt mäni VeetiEemeliltä ja kumppaneilta yöunet KAIKKI RAIVIOT ON OIKEUTETTUJA VALKUAISKASVIPALKKIOON a90€/ha lisäksi jos on ostanut/hankkinut tilatukioikeudet (97€/ha) raiviolle saa viherryttämistuen  65€/ha näin Ceeeeee alueella. korjatkaa jos oon väärässä
 

helppivä, ohjekirja hukassa. Mikä on Kuhn FC352G teräpalkin öljymäärä/ öljynkorkeus
Plussaa vastauksesta

Mahtaakohan mikään firma valmistaa vain yhtä muovipurkkia mittojen mukaan järkevään hintaan... Seatin vararenkaan syvennykseen/takaluukkuun olis tarkoitus moinen sijoittaa löpönkuskausta varten... Reilu 100ltr riittää eikä tartte pumppua kun kaivurissa on... Metallinen tietenkin on kotikonstein helpommin toteuttavissa    Onko mitään firmoja tiedossa??

järkevästä hinnasta en tiedä mutta http://www.juppi-laituri.com/muuttuotteet/muovihitsaus

Koittakaas nyt Arlalaiset muistella mistä kaikki alko. ITSE TE PILASITTE MAITOMARKKINAT TURHA SIITÄ ON VALIOTA SYYTTÄÄ..  HAMEKANGASTA TEILLE PITÄISI OSTAA



"ARLA ALOITTI MAITOSODAN
 
Anna-Liisa Lilius

Talouselämä 13.3.2009 15:04päivitetty 15.3.2009 10:07


Maitolasissa syntyi myrsky, kun tanskalais-ruotsalainen meijerijätti Arla alkoi helmikuussa tuoda Suomeen ruotsalaista maitoa. Maidon pakkaa tytäryhtiö Arla Ingmanin yhteistyömeijeri Hämeenlinnan Osuusmeijeri.
 
 
Ruotsalaista maitoa on lähes kaikkien kaupparyhmien myymälöissä etenkin Etelä-Suomessa.
 
Suomen Lähikaupan ketjujen perusmaidot ovat Arla Ingmanin tuotteita. Yhtiön mukaan sen ketjuissa myytävä maito on kuitenkin 100 prosenttisesti kotimaista.
 
Arlan suuri asiakas on todennäköisesti myös S-ryhmä. Kesko ei ole ottanut ruotsalaista maitoa ketjuvalikoimiinsa, mutta moni K-kauppias on toiminut itse.
 


Myyntikin sujuu. HOK-Elannon päivittäis- ja käyttötavarakaupan johtajan Veli-Matti Liimataisen mukaan ruotsalaisen maidon markkinaosuus on monissa myymälöissä noussut 10–15 prosenttiin.
 
Halpa riittää Suomessa
 
Arla tiesi, mistä narusta Suomessa pitää vetää. Se myy ruotsalaista maitoa halvalla, noin 20 senttiä suomalaista halvemmalla.
 
Arla Ingmanin toimitusjohtaja Robert Ingmanin perustelu operaatiolle on kasvu. Hänen mukaansa Arla ei saa Suomesta enempää maitoa.


 
Suomen ylivoimainen maidonkerääjä on Valio. Se on eri mieltä Arlan maidonpuutteesta.
 
Kilpailuviraston määräyksestä Valion on myytävä vuodessa 185 miljoonaa litraa maitoa muille jalostajille. Viime vuonna kiintiöstä jäi käyttämättä 28 miljoonaa litraa.
 


Arlan maitolitra maksaa 20 senttiä vähemmän.
 

Todennäköisesti Arlalla onkin muita syitä kasvaa Suomessa myymällä ruotsalaista maitoa.
 
Arla on kansainvälinen jättiyhtiö. Viime vuonna maailman maitomarkkinat sukelsivat syvälle, eikä Arla saa enää kaukomailta hyvää hintaa juustosta, voista tai maitojauheesta.
 
Omistajiensa eli maidontuottajien puoleen Arlan on vaikea kääntyä. Maidon tuottajahinta ei Ruotsissa kata enää edes tuotantokustannuksia, ja maidontuottajat ovat vaikeuksissa.
 
Suomessa tuottajahinta on korkeampi kuin Ruotsissa. Hintaeroa on edelleen kymmenkunta senttiä litralta, vaikka Valio juuri laski omaa tuottajahintaansa kymmenellä prosentilla 41 senttiin. Syyksi Valio sanoi heikot vientimarkkinat.
 
Tuottajahintojen ero synnyttää Arlalle tilaisuuden hyökätä Suomessa. Sen on järkevämpää myydä maitoa alehinnalla Suomeen kuin tehdä siitä surkealla hinnalla juustoa vaikkapa briteille.
 
Hintaporkkanaa tarjoamalla Arla sanoo saaneensa noin 7 prosentin markkinaosuuden tavallisessa maidossa.
Kauppakin on tinkinyt
 
Robert Ingman vakuuttaa, ettei Arla myy ruotsalaista maitoa heikommalla katteella kuin suomalaista. Osan hintaedusta ovat antaneet kauppiaat, jotka ovat tinkineet omasta katteestaan. Maito sopii kaupan sisäänvetotuotteeksi.
 
Suureen markkinavalloitukseen Arla tuskin tähtää tai edes pystyy. Maitoa riittää Suomeen tasan niin kauan kuin Ruotsin tuottajahinta pysyy alempana kuin Suomen, ja taantuma pitää tuottoisammat markkinat kohmeessa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/arla+aloitti+maitosodan/a2060239

Mä aattelin 30-40m. Onko liikaa?

Omalle raiviolle tulossa 40 metrin sarat kun noi mehtä ojat on niin hyvässä kunnossa ettei niitä kannata mennä muuttelemaan. turvetta 0-1,5 metriä ja alla hyvin läpäisevä hieta maa. Vieressä olevat sarkapellot 20 metrin saroissa ja kuivuus ollut ongelmana paitsi viimekesä joka oli täydellinen nurmenkasvulle ko. alueella.
niin ja jos ne 40 metrin sarat tuntuu liian märiltä voihan niista aina tehä 20 metrisiä myöhemmin. 30 metrisistä et saa jälkeenpäin kuin ojanpientareita
salaojayhdistyksen ohje suursaralle http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/kpopas.pdf

Enkö minä osaa enää lukea vai enkö enää ymmärrä lukemaani?

Tämän päivän Maaseutu sivu 7 otsikolla "Turvemaiden raivauskielto hämmentää eduskunnassa" ja jutusta suora lainaus:

"Suomen kanta on nyt vahvistettu. Suuren valiokunnan päätöksen mukaisesti raivauskielto astuu voimaan reilun kuukauden päästä. "Ensi vuoden alusta alkaen uusia peltoja ei saa raivata rehuntuotantoalaksi. Päätös on kova isku onvestointeja suunnitteleville kotieläintiloille", Leppä päättelee."

Mutta että ajakaa ne koppelot vaan takaisin talliin...

EN ymmärrä minäkään....... eikä kukaan muukaan.
Tänäään tuli moto suolle hakkaamaan, ensviikolla tulee toinen moto avuks jos ne jouluun mennessä sais hakattuuu... jyrsijä tulossa vasta kesäkuussa .

MITÄ V1TTUA LAKI TULISI VOIMAAN TAKAUTUVASTI!!!!!!
Kyl nyt käsi vapisee rahaa palanut XXX XXX€ eikä peltoa saisikaan ottaa koskaan viljelyyn
ARMOTON V1TUTUS!!!!!

Maastulli tänään.
""Koskee jo 2012 raivattuja peltoja
Lappalaisen mukaan raivauskielto iskee pahiten toimintaansa kehittäviin tiloihin. On saatettu rakentaa navettaa ja ostaa turvemaita, kun ykskaks pamahtaakin voimaan kielto käyttää niitä.

Raivauskielto koskisi takautuvasti 2011 jälkeen käyttöönotettuja maita, eli tässä vaiheessa ei kannata enää rynnätä raivauspuuhiin.

Lappalaisen mukaan ehto tulisi kaikille pinta-alatuille ja EU:n eläinpalkkioille. Vain kansalliset kotieläintuet jäävät esityksen ulkopuolelle. Sanktiot koskevat tilan koko peltoalaa eivätkä sitä peltoalaa, jolla täydentävää ehtoa rikotaan.

Sanktiot voivat nousta rajuiksi, jos koko tilan tukimäärää leikataan vuonna 2014.""

Katja Koljonen

Vaikuttaa erittäiin mielenkiintoiselta. Mikä firma myy? Mihin säiöntä perustuu jos ei ole happo eikä biologinen?

säilöntäaineena toimii elintarvikkeista tuttu Natriumnitriitti
myyjä W* A*** OY eihän täällä saanut mainita nimiä mut googleta toi agrosil liquid niin löytyy

vannoutunut haponkäyttäjä käänsi kelkkansa, ensikesänä kaikki rehut Agrosil liquidilla. Rehu säilynyt hyvin ei lämpeämis ongelmia. muovin päältä painot(turve/hieta) pois aina viikon syötön verran. rehu tehty noukkarilla
alla raaka-aine näyte ja näyte aumasta joka on ollu kuukauden syötössä, liquidia 2L/T

agrosil liquid 1600€ sis alv 1000 litran kontti pihaan toimitettuna
raision Safesil 1590€ + alv+rahti  1000L käyttömäärä 3L/T

Näytteenottopvm: 30.06.2012   Rehu: Sr:n raaka-aine  Neuvonta >
Säilöntäaine:   Säilötyyppi:   
Näytetunniste:   Näytenumero: 8341212793   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 465  g/kg   
Raakavalkuainen > 133  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 585  g/kg ka  500 - 600 
Sokeri > 138  g/kg ka   
D-arvo > 657  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,5  MJ/kg ka   
OIV > 78  g/kg ka   
PVT > 16  g/kg ka 
 


Näytteenottopvm: 30.10.2012   Rehu: Nurmisäilörehu  Neuvonta >
Säilöntäaine: Agrosil liquid  Säilötyyppi: Auma  Tulkinta >
Näytetunniste:   Näytenumero: 8341232723   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,35   alle 4,96 (ka 459 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 43  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 28  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 12  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 393  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 125  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 459  g/kg   
Raakavalkuainen > 94  g/kg ka  130 - 160 
Kuitu (NDF) > 587  g/kg ka  500 - 600 
D-arvo > 695  g/kg ka  680 - 700 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,1  MJ/kg ka   
OIV > 78  g/kg ka  71 - 88 
PVT > -23  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 113   90 - 120 
ME-indeksi > 112   85 - 130 
 
 

keväällä tuli kylvettyä 3 ha makealupiini(valkolupiini feodora)/vehnä seosta, siemen tuli naturcomilta alkuperämaa Ranska. iti hyvin vaikka siemen jäi pintaan ,siemen on muistuttaa lähinnä maissin siementä .noin 3-4 cm korkuiseksi taimettuneeseen peltoon tuli kyyhkys parvi majailemaan ja rupesi "siivoamaan" 2ha lohkoa>  pihassa oleva hehtaarin lohko säästyi kyyhkyiltä.
nyt lupiini jäänyt pahasti jälkeen vehnästä saas nähdä kuin käy, tarkoitus olisi tehdä lehmille säilörehuksi (tai syöttää hiehoille) näkee sit syksyllä mitä tulee. missä tätä alkaloidi pitoisuutta voisi tutkituttaa vaikka ko. lajikkeessa se pitäisi olla matala.? Englannissa ja Saksassa viljellään myös säilörehuksi.

Asiaa sivuten
Hopi Hopi ympäristölupaa hakemaan jos aikoo vielä tällä ohjelmakaudella rakentaa tulee nopeasti nuo aikarajat vastaan!!!!!!


"Tukipäätösten viimeinen tekopäivä on 31.12.2013.
Kehittämishankkeiden ja yritystukien viimeinen toteuttamispäivä 31.12.2014.
EU-osarahoitteisten maatilainvestointien viimeinen toteuttamispäivä 28.2.2015.
Hanke- ja yritystukien sekä maatilainvestointien viimeinen maksatushakemusten jättöpäivä on 30.4.2015."

eli jos joutuu ymppiluvan kanssa valituskierteeseen voi unohtaa rakentamisen tällä ohjelmakaudella.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.04.12 - klo:08:42

Onko kellään kokemuksia miten vuosia ruokohelvellä ollut rapamaa kannattaa muuttaa kauramaaksi eli miten onnistuu varmasti ja miten epäonnistuu varmasti?

Viime kesänä suoritettu seuraavat toimenpiteet:

Lannoittamattoman kasvuston niitto ja paalaus elokuun alussa/osalle alasta kesantomurskaus. Syyskuun alussa glyfo 360, annos 8 l/ha. Kyntö lokakuussa glyfosaatin vaikutuksen jälkeen.

Glyfosaattimäärästä voidaan pohtia, oliko yläkanttiin? Tavoite oli saada ongelma hoidettua kerralla, ja lohkot mukaan viljelykiertoon. Kesantomurskattulla ei kuivan ja kuuman elokuun oloissa meinannut millaan tehdä riittävää jälkikasvua ruiskutusta varten, niitetty toipui käsittelykuntoon huomattavasti paremmin. Saa nähdä onko torjuntatuloksessa eroja. Vastaavasti kulkeumariskin takia vihreäksi jääneeltä  pientareen pätkältä, voi "nollaruutuna" seurata käsitellyn jä käsittelemättömän eroa.

Alkava kesä näyttää miten onnistui. Lisäjännityksen kohteena helven mahdollinen siemenpankki...

Se siemenpankki,mtt/vapo kokeissa helpikasvustoista on saatu puitua talteen siementä 90-300kg/ha +puintitappio= XXX kg/ha x satovuodet
eli pahimmillaan helvensiementä on maassa TUHANSIA KILOJA/HA (eikös ne siemenet kerkeä varisemaan ennen paalausta?) onneksi helpi on huono kasvuunlähtiä siemenestä ja jää muiden kasvien varjoon?