Onko kellään kokemuksia miten vuosia ruokohelvellä ollut rapamaa kannattaa muuttaa kauramaaksi eli miten onnistuu varmasti ja miten epäonnistuu varmasti?

 Kauramaasta en tiiä, mutta huolella kevätkynnetty ja raiheinälle kylvetty plantaasi parina vuonna riittää helven poistoon.

Itse ruiskutin suoraan pitkään heinään suositusten ylärajaan glyfoa joskus elokuun alussa. Kuoli sopivasti olkipaalaukseen ja sato meni voimalaitokselle. Ruisku ei ottanut ihan joka paikasta ja siihen jäi vähän eloon, uusi glyfo ruiskutus seuraavana vuonna tappoi kyllä nekin. Jonkin verran oli "juolaa" puidessa ohrat mutta ei haittaavasti eikä sen jälkeen.

Parempi tapa olisi ehkä niittää/murskata kasvu kerran alkusesongilla, tai paalata rehuksi, ja ruiskuttaa jälkikasvun, ei tarvi ajaa 1½ m heinässä näkemättä mihin menee ja saa paremman peiton.

Onko kellään kokemuksia miten vuosia ruokohelvellä ollut rapamaa kannattaa muuttaa kauramaaksi eli miten onnistuu varmasti ja miten epäonnistuu varmasti?

Viime kesänä suoritettu seuraavat toimenpiteet:

Lannoittamattoman kasvuston niitto ja paalaus elokuun alussa/osalle alasta kesantomurskaus. Syyskuun alussa glyfo 360, annos 8 l/ha. Kyntö lokakuussa glyfosaatin vaikutuksen jälkeen.

Glyfosaattimäärästä voidaan pohtia, oliko yläkanttiin? Tavoite oli saada ongelma hoidettua kerralla, ja lohkot mukaan viljelykiertoon. Kesantomurskattulla ei kuivan ja kuuman elokuun oloissa meinannut millaan tehdä riittävää jälkikasvua ruiskutusta varten, niitetty toipui käsittelykuntoon huomattavasti paremmin. Saa nähdä onko torjuntatuloksessa eroja. Vastaavasti kulkeumariskin takia vihreäksi jääneeltä  pientareen pätkältä, voi "nollaruutuna" seurata käsitellyn jä käsittelemättömän eroa.

Alkava kesä näyttää miten onnistui. Lisäjännityksen kohteena helven mahdollinen siemenpankki...

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.04.12 - klo:08:42

Onko kellään kokemuksia miten vuosia ruokohelvellä ollut rapamaa kannattaa muuttaa kauramaaksi eli miten onnistuu varmasti ja miten epäonnistuu varmasti?

Viime kesänä suoritettu seuraavat toimenpiteet:

Lannoittamattoman kasvuston niitto ja paalaus elokuun alussa/osalle alasta kesantomurskaus. Syyskuun alussa glyfo 360, annos 8 l/ha. Kyntö lokakuussa glyfosaatin vaikutuksen jälkeen.

Glyfosaattimäärästä voidaan pohtia, oliko yläkanttiin? Tavoite oli saada ongelma hoidettua kerralla, ja lohkot mukaan viljelykiertoon. Kesantomurskattulla ei kuivan ja kuuman elokuun oloissa meinannut millaan tehdä riittävää jälkikasvua ruiskutusta varten, niitetty toipui käsittelykuntoon huomattavasti paremmin. Saa nähdä onko torjuntatuloksessa eroja. Vastaavasti kulkeumariskin takia vihreäksi jääneeltä  pientareen pätkältä, voi "nollaruutuna" seurata käsitellyn jä käsittelemättömän eroa.

Alkava kesä näyttää miten onnistui. Lisäjännityksen kohteena helven mahdollinen siemenpankki...

Se siemenpankki,mtt/vapo kokeissa helpikasvustoista on saatu puitua talteen siementä 90-300kg/ha +puintitappio= XXX kg/ha x satovuodet
eli pahimmillaan helvensiementä on maassa TUHANSIA KILOJA/HA (eikös ne siemenet kerkeä varisemaan ennen paalausta?) onneksi helpi on huono kasvuunlähtiä siemenestä ja jää muiden kasvien varjoon?

Oletteko yrittäneet syöttää helpiä umpilehmille/hiehoille? Kelpaako ja minkälaisia rehuarvoja siitä tulee, eli onko esim hiehoille tarpeeksi laihaa ilman olkilisiä? Olis yks nevaraivio joka pitäisi saada tuottamaan 

Tuas kaveri totes notta ainua konsti jolla heleven hävittää on polttaa kuntta juhannuksen tianoosa.
Tosin saattaa mennä pikkuusen pintamaata mukana mutta takas ette enää tuan jäläkee irä!

Oletteko yrittäneet syöttää helpiä umpilehmille/hiehoille? Kelpaako ja minkälaisia rehuarvoja siitä tulee, eli onko esim hiehoille tarpeeksi laihaa ilman olkilisiä? Olis yks nevaraivio joka pitäisi saada tuottamaan 

Piti vastata tähän jo paljon aikaisemmin mutta unohtu
Mulla on lypsylehmille syötössä ruokohelpi-puna-apila säilörehua. Tein kolme satoa siitä viime kesänä ja maistuu älyttömän hyvin ja maitoa tulee. Säiliksessä on ihan erilainen tuoksu kuin mitä noissa muissa rehussa on. Omaan nokkaan tuoksuu paremmalle ainakin Sato korjattiin aika lailla samoihin aikoihin kuin muutkin kasvustot, mutta sulavuus (D- n.66) selkeästi alhaisempi kuin näissä oikeissa säilisnurmissa. Valkuaista oli kylläkin sitten ihan kunnolla... Muistaakseni 18%. Näytteet tosin paaleista otettu, joten näytteiden edustavuus ei välttämättä paras mahdollinen, mutta suuntaa antava kuitenkin. Ruokoholvessä on sokeria runsaasti mikä sopii hyvin kun käytän biologisia s-aineita.

Umpilehmille ja hiehoille tulee varmasti hyvää tavaraa jos tekee vaikka sen kaksi satoa vaan. Kortta alkaa tulla aikaisessa vaiheessa kun kasvu etenee. Nyt keväällä kylvin ruokohelven sekaan timotei-nurminata seosta koska ruokohelvellä on sellainen kasvutapa joka jättää maan aika pitkäksi aikaa paljaaksi ja rikkakasvit alkaa valtaamaan alaa herkemmin. Mulla on ruokohelpenä ollut virolaisten rehulajike. Kyllä minä voisin tuota suositella turvemaille helpostikin. Vielä ei mitään kovin negatiivista ole tullut vastaan.