Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Hyvin on muistissa kun tarjosin vähän voimaa pystykelatempoilla
Helvetinmoinen pamaus ja samas lens kaikki kiristimet helvettiin ja akselit solmuun.
Nyt kun lannankäsittelyä on pyritty kaikin mahdollisin keinoin vaikeuttamaan, pitäisi keksiä kuinka raaka tavara saadaan kulkeutumaan idän ihmeestä pellolle. Lanta on kovaa kuivikepohjaa joka tyhjennettäessä lähteee pingispöydän kokoisina palasina irti ja ei sellaisenaan tule lantakärristä ulos. Aiemmin tavara on saanut rauhassa kypsyä mustaksi mullaksi jonka levittämisessä ei ole ollut mitään hakaluuksia.
Voisikohan niihin purkukelan siipiin hitsata esim. lyhyet harjateräksen pätkät jotka ehkä repisi enemmän kiinteää kakkua. Kyseinen kärry on vastaava kuin PTU10 kahdella vaakakelalla. Tehty varmaan jossain panssarivaunutehtaassa.
Ei vaakakelavaunua saa mitenkään repimään kovaa kuivikepohjaa sillai ettei siel jonkun tarttis viel käydä talikolla vaunun jälkiä levittelemässä.
Pystykelavaunulla oli omasta mielestä kaikkein mukavinta levittää juurikin kuivikepohjasontaa.
mutta nyt tarttee uusia hihnat kulmavaihteella kun toinen on sälöillä
Oletko joutunut vetämään joskus puun jumituessa hihnakiristäjän pois päältä? Uudelleen käynnistys mieluummin koneen pysäyttämisen jälkeen. Nuo Palaxsin hihnat ovat varsin edulliset, vaihtamissen nyt menee jonkin verran aikaa. Minulla oli ennen Japan kone ja siinä hihnanvaihto oli huomattavasti vaikeampi. Lisäksi hihnojen piti olla jetsulleen oikeaa mallia, jos oli liian lyhyt, ei saanut niitä päälle, jos liian pitkät, niin luistivat.
Varsinkin lumppeja sahates hirttää ysikympin terä kerran päiväs kiinni
Parin metrin rangan pätkällä sen saa väännettyä irti ja taas kone pyörimään.
Aika jänniä puita tullu nyt useempi kun niis on niin kova jännnitys että joutuu tekee ekan sahauksen puoleen väliin ja toinen muutama milli vierestä sahaten vasta poikki.
Eikös pikas ollu nosturinohjaus ja hydrauliikka jotain ihan omaa sävellystä mihin ei enään komponentteja saa eikä pahemmin neuvoakaan enää.
Fusion 2:sen muovivalvonta-anturi lopetti toimintansa n.3000 paalissa, kalibrointi magneetilla auttaa muutaman kymmenen paalin ajan. Tulevalle kesälle muovivalvonnan tulee hoitamaan peruutuskamera.
Ne anturit kuuluu sit takuun piiriin.
Ne kalvotunnistimet muuten oli viime kesän hiukan reipas 500€ pari. Reipas kymppitonni on ollu mulla niitten kestoikä.
Kyllä se alakaa syömään miestä jos aina 40 paalin välein käy ryömimässä heinät pois rungonpäältä ja päivän päätteksi löysäät ketjut ja revit heinät hammasrattaiden välistä. Edellistä viconia ei tarvinnu rapata ku parikertaa viikossa, mutta muutta ohjelmaa oliki sitte liian kanssa.
En kyllä oo ryöminy enkä ketjujakaan löysänny putsaamisen takia. Ei siinä norttia ehdi polttaa kun käy takaalta rattaan ympärilt nyppäsemäs heinät pois ja ei sitäkä ny tartte ku parin kolmen sadan paalin välein käydä.
On hieman eroa onko lyhin tukki 46dm vaiko 31dm kun vaikuttaa ihan hitostas katkontaan ja sen myötä tukkisaantoon.
Yleensä se minimipituinen tukki ei sitten saa olla minimilatva vaan jotain esmes 18 tai 23 cm...
18cm kuusi ja 17cm mänty 31dm ja 37dm mennään sit jo normaaleihin latvaminimeihin.
Mul oli viime kesänä vihantaherne, ruisvirna, härkäpapu, vehnä seos. Suhteita en nyt tarkkaan muista mutta hernettä olis saanu olla paljon enemmän. 150kg salpietaria se sai kaverikseen kylvön yhteydes ja kylvettiin joskus toukokuun puolen välin paikkeilla.
D71 ja valkuainen oli siinä 13 paikkeilla mikä mun mielest jäi liikaa alhaseks ja d-arvo ei kyllä voi pitää paikkaansa.
Kyllä sillä kouralla peruutellaankin tarpeen vaatiessa mutta mittalaite osaa aika tarkkaan apteerata sen rungon oikein.
Sen lisäksi joillain firmoilla on käytössä puutavaralajien ja mittojen pisteytys. Käytännössä toimii niin että tietyille mitoille annetaan mittalaitteelle paremmat pisteet jolloin sitä mittaa yleensä tulee sitten enemmän.
Tärkeätä on myös lyhyemmän pään tukkimitat. On hieman eroa onko lyhin tukki 46dm vaiko 31dm kun vaikuttaa ihan hitostas katkontaan ja sen myötä tukkisaantoon.
Huomaa kun maajussi lähtee mettäkoneostoksille niin sen pitää aina olla pirun vähän ajettu. Mua pistää ensimmäisenä silmään jos koneella ikää ja vähän tunteja... Jossain mättää jos koneeseen ei oo tunteja kertyny.
Työstä kun koneen ostaa eikä sellasen mikä makaa sen 11 kuukautta navetan nurkalla niin ei kauheesti mee mettään.
Mitä enemmän kone seisoo sen enemmän se yleensä sitten *****ilee.
Ja mitä tuolta aikasemmin tuli CAN väylä koneet esiin niin ennemmin väylällä oleva kone kuin ilman. Sitä voi sitten ihan itse miettiä että haluatko helvetinmoisen nipun vanhoja haperoita johtimia vaiko muutaman moduulin ja neljällä johtimella olevan kaapelin....
Kevyen mettäkärryn päälle on muuten aivan turha haaveilla järeetä sykevehjetta kun se parin tonnin painonen kärry lähtee puun mukaan eikä toisinpäin
Kyllä se saa olla vähän ajettu, mutta pitää vaan määritellä mikä on vähän. 10 000 kieppeillä voi ehkä varovasti sanoa että 'ei vielä paljon'. Mutta on niitä 30 000 ajettujakin, ja se on kyllä sitten jo lähellä loppua. Tai ainakin täydellistä peruskunnostusta.
Seisomiseenkin voi olla ihan hyväksyttävä syy. Monella urakoitsijalla on tuollainen 'varakone' jolla ei kauhea aktiivisesti enää rahaa tehdä. Tunteja siinä saattaa kyllä olla jo enemmän kuin 'vähän' ja luotettavuudessa pientä sanomista. Eikä siinä välttämättä ole uusimpia yhtiöiden vaatimia tietojärjestelmiä jne joka jo sinällään rajoittaa työtä. Se on totta että seisominen ei välttämättä konetta mitenkään paranna. Harvoin vaan tuollainen maajussi-hintaluokan kone on enää täysissä työvuoroissa urakoitsijan ykköskoneena... ainakaan minä en ole nähnyt. Kyllä ne melkein alle 5 vuotta vanhoja ovat jotka eivät yhtään seisomaan jouda.
Noista väylistä, mittalaitteen ja hakkupään välillä se on oikein hyvä juttu, mutta muuten en kyllä haluaisi konetta jossa kaikki moottorinohjauksesta sisävaloon on jonkin TMC:n takana. Mieluummin vanhassa koneessa ei yhtään väylää eikä johtoa niihin, sammutussolenoidia lukuunottamatta :-). Uudempia ei tietysti muunlaisia kuin väyläohjattuja olekaan . Niissähän kaikki liittyy bittien välityksellä toisiinsa.
Minkähänlaisia ovat nämä valmistajien 'tehdaskunnostetut' koneet? Onko kunnostuksen hinta suhteessa hyötyyn? Varmasti itse turaamalla saa halvemmalla, mutta..
Ei ole kovin kauaa kun yksi urakoitsija kertoili että koneen väyläsolmujen uusimisiin on mennyt vähän turhan paljon rahaa, ei ollut selvinnyt miksi niitä hajoaa.
Vähän kun remppahistoriaa kyselee niin sekin kertoo koneen työkunnosta paljon. Yleensä näissä enempi parempi kun kalleimmat rempat on tehty niin koneella ajaa huolettomia tunteja paljon. Hakkuupäätä yleensä enemmän rassataan mitä peruskonetta. Vanhaa aukkokonetta ei kannata isoilla tunneilla alkaa ostamaan kun se on oikeesti jokapaikasta revitty pehmiäks.
kyl suomessa on 40 tuhatta tuntia ajettuja myllyjä ja ylikin vielä täydessä työssä ja osalla ajetaan vielä kahta vuoroakin.
Yhteenvetona kun vanhaa konetta kattelee niin tunteja ei niin kauheesti kannata kattella vaan koneen yleistä työkuntoa ja mitä kaikkea osaa siihen on vaihdettu!
https://www.youtube.com/watch?v=R_V7Hux4J-g Kannattaako niitä halkoja irtona ajella?
Miten nuo halot on niputettu?
Noit ratkaisuja on vaikka minkälaisia mutta tos lyhykäisyydessään
https://www.youtube.com/watch?v=APEqQkOg6Xs Pinotaan tohon ja kaks vannetta kiristetään ympäri
Huomaa kun maajussi lähtee mettäkoneostoksille niin sen pitää aina olla pirun vähän ajettu. Mua pistää ensimmäisenä silmään jos koneella ikää ja vähän tunteja... Jossain mättää jos koneeseen ei oo tunteja kertyny.
Työstä kun koneen ostaa eikä sellasen mikä makaa sen 11 kuukautta navetan nurkalla niin ei kauheesti mee mettään.
Mitä enemmän kone seisoo sen enemmän se yleensä sitten *****ilee.
Ja mitä tuolta aikasemmin tuli CAN väylä koneet esiin niin ennemmin väylällä oleva kone kuin ilman. Sitä voi sitten ihan itse miettiä että haluatko helvetinmoisen nipun vanhoja haperoita johtimia vaiko muutaman moduulin ja neljällä johtimella olevan kaapelin....
Kevyen mettäkärryn päälle on muuten aivan turha haaveilla järeetä sykevehjetta kun se parin tonnin painonen kärry lähtee puun mukaan eikä toisinpäin
Joskinin kuivapaskakärryn sieltä aikoinaan ostin et ei mikään huijarifirma ole. Varaosien saaminen vähän tuppaa siellä kestämään vaan...
Ootkos koittanu molemmille veljeksille soittaa? Sähköpostia?
