Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Karjatilanllisen niinkuin kaikkien muidenkin pitäisi erotella kaksi asiaa. Toinen on työ ja yritys ja toinen taas yksityiselämä. Työasioihin liittyy karjatilat ja tuotantotilat sekä täpinöinnit omilla ja muiden pelloille. Tämä pitäisi järjestää niin että halutessaan jää aikaa siihen yksityiselämään johon voi halutessaan liittää sen omakotitalon pihan kukkapenkkeineen ja kasvimaineen. Toki hyvä yrityksen hoito mahdollista lähes täydellisen yksityisen puolen teetättämisen jos ei itse halua niitä tehdä.
Tuo erotteleminen on monasti aika vaikeaa tai sitä ei edes osata ajatella esim, että joku pyörittää siinä karjanhoidon sivussa siellä yksityistiloissa firman työpaikkaruokalaa ja päiväkotia. Usein osa siitä omakotitalon pihamaasta tavallaan kuuluu myös sen maatalousyrityksen julkisivuun, joten kyllä senkin hoitaminen/hoitamattomuus vaikuttaa yrityskuvaan.
Empä usko, että suurta lisäkivennäisen tarvetta on, jos on tuollainen ruokinta. Onko mahdollista pitää nuolukiviä tai jossain astiassa lisäkivennäisiä tarjolla, saisivat lehmät käydä ite syömässä, jos mieli tekee
Korkeatuottoisilla Ca-vaje ja matalatuottoisilla Mg ja Na- vajeet. Ja kaikilla hivenainevaje 
Ja kauppijaalla kassavaje
Ennenmmin isän ja äidin aikana halviolehmiä oli 30 lehmän karjassa noin 5kpl per vuosi, nyt ruokinnan tarkennuksien jälkeen meillä 40 lehmän karjassa max.1kpl /vuosi.
Oliko keskipoikimakerta vanhojen aikaan sama kuin nyt? Jos keskipoikimakerta on valtakunnallinen keskiarvo eli vähän päälle 2 niin eipä niitä tuon enempää saa ollakaan.
Menee emäntäkouluun. Jos sieltä ei emäntää löydy, ni sit ei enää tarvitsekaan.
Ainaki Orimattilan emäntäkoulusta valmistu viimeset vuonna 1985. Sen jälkeen ollu mitälie koti-ja laitotalouden peruslinjaa...
https://www.naseva.fi/naseva/files/htmlarea/files/FIN/Th-kaynti%20ja%20ohje%202012/Th-kayntilomake%20_versio1-2012.pdfKyllähän tuossa uudessa th-käyntilomakkeessa on eläinlääkärille enempi hommaa, en ihmettele, jos eivät riemusta kiljuen lupaudu näitä täyttelemään, kun töitä taitais olla muutenkin.
Lypsikille:
Säilis on aika lailla huippulaatuista englanninraiheinä-apilaa mistä on teetetty analyysit eikä siinä puolessa pitäis olla vikaa.
Onko kivennäisanalyysi myös? Kevät- vai syysatoa? Itsellä auttoi muinoin, kun alettiin syöttää lypsäville Tarmoa.
Tämä ei kuitenkaan tuota uutta sonnipolvea. Erittäin tärkeä nuorsonnitestaus jääkin meille pikkukarjojen omistajille. Nuorsonnin käytössä on aina riskinsä, mutta toisaalta myös suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä meidän paras lehmä (ay) runttaa 15600 vuoteen ja on alunperin nuorsonnista 
.Uskon nuorsonnien tason nousseen ja edelleen nousevan valtavasti genomitestauksen myötä. Pian tulee aika, kun sonneille ei enää tehdä jälkeläisarvostelua vaan kaikilla on pelkästään genomi-indeksit.
Siinä kaks suurta sudenkuoppaa. Tulevaisuuden navetat on pihattoja, miksi eläinainesta ei testata tulevaisuuden olosuhteissa?
Ja jos nuo genomit alkaa elää samalla lailla omaa elämäänsä paperilla kuin NTM:kin, niin tervemenoa.
Jos kns:ää alkaa oleen ja varsinkin ensikoilla, niin olis syytä tarkistaa ensimmäiseks lypsykoneen kunto ja rutiinit, ts. ettei tyhjälypsyä. Jossain oli muuten tutkittu, että sekä hoidetuista että hoitamattomista kns-tapauksista paranee 50% .
Onhan tuota harrastettu aikaisemminkin, taisi olla samassa lehdessä juttua aikoinaan (vajaa 10 v sitten) Alhaisen Sarin vastaavista lypsykokeiluista.
Meillä ainakin oli ajatus että pitemmän mallinen ennenkuin leveä.eläimet liikkuu silloin pitkittäin ja tavara liikku paremmin alas tietenkin kuivikeen jakamisessa otettava huomioon jos läjän tiputtaa takaa yhteen kohti niin lantakäytävän reuna kostea, jos kuivitus paalisilppurilla silloin reunakin pysyy kuivana ja tietenkin kuivikkeen määrä vaikuttaa asiaan. Tuolla vinoalueen kaltevuudella on tietenkin oma osuus valumiseen.
En suosittele syvää vinokuivikealuetta, perussyynä ihan nautojen tapa maata. Ne kun ei ilman parrenerottajia suinkaan makaa turvat ylöspäin ja perseet lantakäytävälle päin, vaan 99% todennäköisyydellä ns. poikittain ja mahdollisimman moni haluaisi maata selkä seinää vasten.
Helunan ehdotuksessa on ideaa, mutta miksei suoraan tekisi makuuparsia, jotka on täytetty turve-olkiseoksella.
Solujen puuttesta on kyl ihan turha fabaa syyttää, kyl ne on parhaansa mukaan tarjonnu sonneja tämänki ongelman korjaukseen. Nytkin listan kärkisonni Edbolla on soluindeksi 71
Mutta paljonko tunneista on työpäivän sisällä olevaa muuta aikaa, vaikka sitten lasten kuskaamista tai pihanurmikon leikkausta?
Mä lasken pihanurmikon leikkuun tilan töihin, sillä muistaaksein ainakin meijerin laatusopimus edellyttää ympäristön siisteyttä, meillä on aika vaikea rajata yksityiseen/talouspihaan kuuluvaa erilleen. Ja eikö se oo jossain tukiehdoissakin.
Tilanne on sikäli vähän erikoinen että esim. meijereissä eri meijeriin siirtynyt lähettäjä selkeästi joko eroaa tai erotetaan hyvin nopeasti, FABAn tapauksessa näin ei ole, eikä osuuskunnan palvelujen käyttö ole ihan yhtä yksiselitteinen asia.
Meijeriosuuskunnissa olisi tietty muutenkin hyvin vaikea kuvitella, että esim. Ingmannin tuottajaksi siirtynyt tila pyrkisi Valiolaisen osuuskunnan hallintoon. FABAa ei ehkä samalla lailla mielletä "omaksi" osuuskunnaksi kuin esim. Valiota tai vaikka Hämeenlinnan Osuusmeijeriä.
Vertaus meijeriosuskuntaan on aika huono. Mutta jos tilanne olisikin niin, että valtiovalta olisi antanut Valiolle yksinoikeuden maitolaboratorioiden pitoon sekä määrännyt Valion pitämään tilakohtaista tilastoa koko valtakunnan maitomääristä, riippumatta siitä kenen mijeriin nämä maitonsa myyvät. Saattaisi Valion toiminta kiinnostaa Inkkulaisiakin.
Ongelma taitaa olla peräisin tästä Faban kaksoisroolista "puolueettomana" neuvontaorganisaationa ja sitten toisaalta "kaupallisena" sonninsiemenen ja siemennyspalveluiden myyjänä. Jos et käytä "oikeita" palveluita ja tuotteita, sinulla ei ole oikeutta vaikuttaa muihinkaan osa-alueisiin. Toisaalta tämä älämölö kertoo huonosta johtamisesta ja tiedottamisesta. Jos ehdokkaan kriteereitä ei voida julkisesti kertoa, jää väkisinkin epäilys, että pärstäkertoimella on ollut osuutta asiaan.
Keskustelupalstoilla ja yleisönosastoilla k.o. firman toiminnasta valittajille on useasti vastattu, että vaikuttakaa valitsemalla edustajat.
