Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aiheesta on ollut juttua aikaisemminkin, mutta päivitetään tietoa.
Eli olisi tarve ajo-opastimelle, joka merkkaa esim. ruiskun ajolinjan, mittaa pinta-alan jne. Mitään automaattiohjausta tai senttitarkkuutta ei tarvita.
Onko tabletteihin tai älypuhelimiin saatavilla ohjelmistoja joilla homman voisi hoitaa?
Pari tonnia opastimesta tuntuu kovalta rahalta vähäiseen tarpeeseen ja kannattavuuteen suhteutettuna.
Itse en vaihtaisi pois enää kunnollista ajo-opastinta, käy moneen hommaan sellainen kun taas esim vaahtomerkkari on yhden koneen juttuja. Itsellä kolmessa traktorissa virtatöpseli valmiina jotta voi heitellä koneesta toiseen sitä. Ruiskutus ja apulannan pintalevitys tehdään käytännössä aina opastimella. Äestyksessäkin ihan käyttökelpoinen kapine. Eikä hintakaan oikein kovin paha loppujenlopuksi, taitaa halvin trimble olla alvillisena 1500€ luokkaa ja samoihin hintoihin saa hankkijalta hexaconin. Eikä taida puhelin sovelluksilla päästä noihin tarkkuuksiin, siis n. 30cm tarkkuuteen.
Voitko laittaa linkkiä noista 1500 vehkeistä?
Löytyipä aihe valmiiksi.
Piensiemenen kuivaus osaa kyllä olla wittumaista puuhaa vanhalla Jaakolla. Ilmaa on kuristettu ja se toki auttaa. Kuminan kohdalla tuntuu kuitenkin, että tavaraa lentää sitä enemmän koko ajan pihalle, mitä enemmän se kuivuu ja kokoajan pitää kuristaa lisää.
Tuli sellainen mieleen, notta multa löytyy 1cm x 1cm verkkoa. Oliskohan ok, jos siitä askartelisin jonkinsortin esteet tuonne ulostuloaukkoihin? Sillä idealla, että verkko hidastaisi pitkulaista kuminanjyvää, eikä se lentäisi valtoimenaan läpi? Toki silloinkin osa menisi hukkaan.
Viime syksynä oli pieni erä hamppua ja sen kohdalla päätin sulkea kokonaan poistopuolen (toki kuristetulla ilmamäärällä). Alko tavara kuivua nopeammin, kun se lämmin ilmapatsas nousi ylös koko tornin pituudelta ja kuivatti putoavaa siementä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossaTyppikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.Eli oisko niin, että kun lietettä kipataan, niin hetkellisesti saadaan yliannostus tuota ammoniakkia, jonka seurauksena tuo nitrifikaatio ei ehdi heti alkuun täydelle teholle ja typpeä karkaa? Toisaalta, pakkohan sitä on karata myös apupaskan kohdalla, eritoten jos pintaan jää.
Ja sitten sekin, että typpeä liikuu myös maahan päin kasvukauden aikana ilmasta noiden bakteerien vaikutuksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/TypensidontaBiologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin.
Ajatamme tänä keväänä todennäköisesti sekä sian että lehmänlantaa lohkoillemme. Noissa paskaraporteissa on kuvattu tavaran ravinnepitoisuudet ja kun on kyse eloperäisestä liemestä, niin liukoisen- ja kokonaistypen suhdeluku vaihtelee.
Liukoinen on kasvien heti käytettävissä ja se vissiin myös haihtuu sitä nopeammin, mitä enemmän jää pintaan. Kokonaistypen muu osuus lienee sitten sitä typpeä, joka on vielä sitoutuneena siinä puoliksi sulaneessa rehumassassa ja joka sitten vapautuu myöhemmin.
Onko tietoa kuinka suuri osuus siitä lopusta typestä vapautuu saman kasvukauden aikana? Varmaan vuodesta, maalajista ja maan kunnostakin riippuu aika paljon, mutta joku nyrkkisääntö olisi kiva tietää kun tuota lannoitussuunnittelua koittaa ylivuotisesti hahmottaa.
Tarkoitus ajattaa tänä keväänä sian- ja lehmänpaskaa. Kumina kylvetään kuitenkin vasta kesäkuussa, niin onkohan typpihävikki suuri ongelma kun siinä tulee noin kuukauden väli. 25-30 kuutiota leviää, eli typpeä mennee noin 80-90kg/ha.
Mistä löytyisi lista noista avomaan puutarhakasveista?
