• Tavallinen aihe

Aihe Lietelanta ja typpi  (Luettu 5610 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17943
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Lietelanta ja typpi
Ammoniakki on NH3. Ammoniumtyppi NH4+ kemialiselta kaavaltaan.

NH4+ on ionimuodossa veteen liuenneena. Tasapaino on haihtuvan ammoniakin puolella, joten ammoniakkia poistuu kun lanta kuivuu.

Oheisen linkin julkaisun sivuilta kannattaa tutustua jo kauan tiedettyihin ilmiöihin. Valitsin perinteisemmän opuksen, näyttääkseni, että kohta sata vuotta sitten silloinkin ihmiset osasivat laskea, lukea ja kirjoittaa, vaikka eivät tienneet traktorin geepeeässän ajolinjojen näpyttelystä mitään. Ehkä sen takia tuo opus on ajankohtainen, että se ammoniakki oli sata vuotta sitten samanlaista kuin nytkin. Ja kasvien solujen toiminta ja maatalousbiologia hyvin paljon nykyisenkaltaista. Ei ihme, että nykyiset vähintään ammattikorkeakoulun käyneet, osa maisteriksi asti opiskelleet maanviljelijät hurahtavat uskomustieteisiin, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa näistä yritettiin kiemurrella irti, yritettiin löytää vastauksia tieteen avulla, ja löydettiinkin esimerkiksi atomin sisäinen rakenne, kvanttimekaniikka, puolijohteet, ydinvoima, nyt homeopaatti kumoaa kaikki sen ajan luonnontieteelliset löydöt, ja ylioppilaidenhan ei tarvitse (ei ehkä pidäkään) osata edes laskea, koska eihän matematiikka  voi olla pakollinen, eihän vaalikarjaa löytyisi, jos joku voisi päässälaskea, että nyt tuo populisti lykkää palturia.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519254/valmtkt_julk116.pdf


VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 116
ELÄINLANTAA KOSKEVIA KOKEITA JA TUTKIMUKSIA I
AMMONIAKIN HAIHTUMISEN MUODOSSA
TAPAHTUVISTA TYPEN HÄVIÖISTÄ
T. J. VIRRI
SATAKUNNAN KASVINVILJELYSKOEASEMA
PEIPOHJA
1941


-SS-

lumberjack83

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21
Vs: Lietelanta ja typpi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa

Typpikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.

Eli oisko niin, että kun lietettä kipataan, niin hetkellisesti saadaan yliannostus tuota ammoniakkia, jonka seurauksena tuo nitrifikaatio ei ehdi heti alkuun täydelle teholle ja typpeä karkaa? Toisaalta, pakkohan sitä on karata myös apupaskan kohdalla, eritoten jos pintaan jää.

Ja sitten sekin, että typpeä liikuu myös maahan päin kasvukauden aikana ilmasta noiden bakteerien vaikutuksesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta

Biologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17943
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Lietelanta ja typpi
Yllätys oli minullekin, että viljapellossa itsenäisten
typensitojabakteerien tuottama typpi voi vastata 5-15 kg/N/ha

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa

Typpikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.

Eli oisko niin, että kun lietettä kipataan, niin hetkellisesti saadaan yliannostus tuota ammoniakkia, jonka seurauksena tuo nitrifikaatio ei ehdi heti alkuun täydelle teholle ja typpeä karkaa? Toisaalta, pakkohan sitä on karata myös apupaskan kohdalla, eritoten jos pintaan jää.

Ja sitten sekin, että typpeä liikuu myös maahan päin kasvukauden aikana ilmasta noiden bakteerien vaikutuksesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta

Biologiset typensitojat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään eli vapaisiin typensitojiin, symbioottisiin typensitojiin ja puolisymbioottisiin typensitojiin.

Periaatteessa niin voisi olla. Ei ole tarkoituksen mukaista ajaa joka viikko kuorma pari 5 hehtaarille. Eikä kyllä mahdolistakaan.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.

Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...

Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...

jos haihtuminen 0n 80%, niin käytännössä lietteellä ei pitäisi olla mitään vaikutusta nurmeen levitettäessä ilman läpi pintaan. Oma havaintoni oli yllättävä eräällä lohkolla. Eron huomasi ihan silmillä katsomalla. Siinä missä lietettä oli lako heinä ja siinä missä ei ollut(eli ihan vieressä) huomattavasti huonompi kasvusto.

Fosfori ei haihdu, joten kasvustoero voi tulla pelkästään siitäkin. Todennäköisemmin syynä se että haihtuminen on jopa 80%, eli hyvin paljon riippuu olosuhteista. Sopivan kostea päivä muutenkin ja sopiva sade päälle, niin sinne liukenee peltoon juurikaan haihtumatta. Toista taas tuulisen aurinkoisella säällä.