Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - lumberjack83

Korkeapaineimppa löytyy, muttei viitti ihan kuitenkaan ruveta peltiä rei'ittämään ja naapureitakin pitää ajatella. Ritsaa kuivaherneillä ajattelin sisätiloissa testata, tosin niillä ei saa varmasti pysyvää lopputulosta. Jotkut marjaverkot menis taas liikaa eläinrääkkäyksen puolelle.
Pitää ehkä sitä pimentämistä testata. Myös joku varpuslintujen hälytysäänisireeni vois olla toimiva.
Tarttis vinkkiä hyvistä lintukarkoittimista. Varpuset on jatkuva riesa. Kuivaajaan löytävät yhä uudestaan sisälle, vaikka käytännössä joka rööri on tukittu tiheäsilmäisellä verkolla. Suurin osa karkoittimista perustuu meluun ja/tai välkkeeseen, ja hinnat vaihteleekin sitten paristakympistä vajaaseen tonniin.
Kokemuksia? Suosituksia?
Kasvintuotanto / Vs: Hukkakaura ja siemen
: 10.08.17 - klo:22:39
Puumaa oli jemmas, mutta Swipe riitti juuri ja juuri.
Kohta viikko ruiskutuksista ja rypsin kukinta vaan kiihtyy. Myös öljyhamppua jokusen ämpärin kaadoin säiliöön kylvöjen aikaan ja sekään ei näytä ottaneen osumaa.
Eli melkoisen hyvän metodin tulin keksineeksi, vaikka itse sanonkin.
Kasvintuotanto / Vs: Hukkakaura ja siemen
: 07.08.17 - klo:19:15
....
"Moni­muo­toi­suus­pel­loil­la ei voi kyl­vön jäl­keen käyt­tää kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta."
Muuten ihan kelvollinen suunnitelma...

En tiedä kumpi voittaa hukkakaura laki vai ymp, mutta kuulostaa riskialttiilta....

Päätin omalla kohdalla, että hukkislaki jyrää.
Ja toisaalta, jos tarkastaja tulee ja ihmettelee ruiskutusjälkiä, niin toki kävin vaan levittämässä vanhoja hivenaineita.
Kasvintuotanto / Vs: Hukkakaura ja siemen
: 04.08.17 - klo:22:57
Mainostampa tässä hyvää hävityskikkaa kasvitilojen ongelmalohkoille.

Laittakaa pelto riistalle, viljaksi kauran asemasta ohra. Toki sekaan rypsiä ym. mitä vaaditaan lisäksi.

Viivyttäkää kylvö aivan kesäkuun loppuun saakka, ja sitten kylvön jälkeen glyfolla eka sukupolvi hengiltä.

Sitten odotellaan vajaa kuukausi, eli suurinpiirtein näihin päiviin saakka, ja sitten  peltoon Axial/Swipe = toinen joukkosurma.

Sitten tarkkailua ja yksittäisten nyppimistä jos vielä nousevat, ja niitolla voi vielä varmistaa alkusyksyllä ettei enää nouse itävää siementä.

Tältä seisomalta uskallan luvata halvatun hyvää torjuntatehoa, vaikka nyt vasta itsekin ekaan kertaa tätä sovellan. Vähän kutkuttaa, josko rypsi ottaa osumaa Axialista. Ei kyllä kaiken järjen mukaan pitäisi.

Toki kuminalla saa pahankin lohkon hukkikset tapettua lähes kokonaan, mutta se ei taas pärjää noilla happamilla multamailla.

Keskusteltakoon tässä ketjussa kaikensortin Star Trek teipeistä ja liimoista.

Viime vuonna tuli vissiin (taas) uusi ihmeteippi, jonka yllättäen luvataan korvaavan aivan kaikki.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016050321508949_an.shtml

https://www.youtube.com/watch?v=8MW_z4oMogk

Jos toimii edes puoliksi noin hyvin, pistän tilaukseen. Muutama vuotava hitsaussauma kuivaajan lämpökattilan putkissa, joiden hitsaaminen on toivotonta puuhaa. Tuolla voisi ehkä onnistua.

Kokemuksia?
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 26.07.17 - klo:21:01
Mitä lasket minimimuokkaukseksi? Virallisesti kaikk muu taitaa olla minimimuokkausta paitsi kyntö? Meillä on joitakin maita muokattu keväisin sekä syksyisin. Keväällä äkeellä ja syksyinsin kultivaattorilla niin ei noita ole juolan takia tarvinut glyfotella. Maalajeiltaan savisemmasta päästä. Tänä vuonna myös broadway näytti maksimi annoksella (220g) tehoavan juolaan samoin kuin aikaisempina vuosina attribut superikin. Nämä vaan ovat hinnaltaan 3-5 kertaa perus glyfon hintaisia.

Tuo kultivaattori-äes-kombo saattaakin jatkossa palata isompaan rooliin. Kasvipeiteprosentti vaan jarruttaa. Nyt on jo maksimit riistapeltoina (joita ei siihen prosenttiin lasketa), joten paljoakaan ei kärsi syyskevytmuokkailla, ennenku tipahtaa kasikympistä kuuteenkymppiin, ja sitten sulaakin taas puolitoistatonnia.

Eikä oo muuten kevytmuokkailukaan ilmaista puuhaa. Se tuli havaittua kun tänä keväänä lautasmuokkaimella lietteitä mullattiin noin parillekymmenelle hehtaarille. Oli melko suuri yllätys huomata miten pian polttoainesäiliö alkaa kumista tyhjyyttään kun aikansa pärryyttää.

Ideaali olisi puinnin jälkeen suoritettu kevyt raavinta jollain piikkiäkellä ja siihen viskolevitetty maanpeitekasvi. Ei vaan taida mikään kasvi päästä tuolla lailla villiheinästä voitolle.

Ne laihoon kylvetyt hömppäheinät ei inspiroi lakovaaran vuoksi, vai jääkö se raiheinä sitten niin lyhyeksi, ettei vaaraa ole?
Entäpä rypsi? Tukeen sitä ei hyväksytä, mutta olisi mielenkiintoista koittaa.
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 25.07.17 - klo:19:46
Meillä suorakylvö/kevytmuokkaus, eli glyfoa menee ihan riittävästi. Tosin aina pyritään siihen minimiin.

Muutama viikko sitten olin parin luomuveikon puheissa ja toinen heistä (luomuasiantuntija) totesi, että glyfosaatti saattaa yhtäkkiä ("kuin veitsellä leikaten") katkaista viljelykasvin magnaanin saannin, kunhan sitä vain kertyy maahan riittävästi. Onko tästä kellään lisätietoa?

Ja sitten, alkaa olla jo kohtuullisen globaalisti tunnustettu juttu, että viljelymaiden voimaperäinen muokkaus hävittää yhä humusta hälyyttävää vauhtia. Suomessa ongelma ei ehkä ole niin suuri ja meillä myös suorakylvön haittana on liika märkyys, siinä missä esim. aromailla kasvipeitteellä varjellaan liialta kuivumiselta.

Mutta ei se humuksen varjelu/lisäkerryttäminen meillekään huonoa tee. Siksi meillä jatkossakin pitäydytään peltojen kevyessä käsittelyssä. Mutta glyfon pitkäaikaisvaikutukset kyllä vähän arveluttavat, lisäksi on hyvä tiedostaa se, että aine (vastoin parempaa tietoa) kielletään.

Onko vinkkejä miten villiheinän voisi pitää kurissa muokkaamatta tai minimaalisella muokkauksella? Enkä tarkoita nyt kesannointi-äestystä. Apila kuulemma kasvulla tukahduttaa hyvin roskaa, mutta nuo aluskasvit ei (2015 lakovainiot hyvin muistissa) oikein hotsita. Enkä jaksa uskoa, että puinninjälkeen viskokylvetty aluskasvi voi päästä villiheinästä voitolle.
Noin pari vuotta sitten Suomeen perustettiin uusi ympäristöliike, ekomodernistit. Vielä melko pieni porukka, mutta kannatus ja julkisuus ovat noususuunnassa.

Liike kannattaa tieteeseen perustuvaa ympäristöpolitiikkaa, minkä vuoksi eritoten seuraavat asiat erottavat sen muista ympäristöjärjestöistä ja vihreistä puolueista:

-Ydinvoima (faktojen valossa oikeaa ekoenergiaa)
-GMO (turvallinen tapa vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia ja auttaa kehitysmaiden köyhiä viljelijöitä)
-Glyfosaatti (yksi kesyimmistä kasvinsuojeluaineista)

Muistakin painotuseroja löytyy, mutta siinä missä nuo kolme edellämainittua on pyhiä vihankohteita perinteisille vihreille, ekomodernistit katsovat, että niitä voi ja tulee käyttää, koska hyödyt ovat haittoja suuremmat.

https://ekomodernismi.fi/2015/06/28/hello-world/

Ryhmän fb-sivulla on varmaan parasta ympäristöön liittyvää keskustelua mitä olla ja voi. Suosittelen.
Kasvintuotanto / Hyönteishotellit
: 23.07.17 - klo:20:21
Onko kukaan askarrellut noita ja vienyt pellon laitaan?
Voisin kuvitella, että ainakin kuminapellon kahta satoa silmälläpitäen voi olla hyvä edesauttaa siivekkäitä pikkuapureita.

Toisaalta liekö tarpeen jos pelto rajoittuu metsään, josta yleensä löytyy kannonkoloa ja risukasaa? Ja toisaalta, onko avopellon laita riittävän suojaisa tuollaisille?
Varaventtiili onneksi löytyy.
Viime vuonna viriteltiin kaksi radiaattoria ja niillä saatiin kuivatuslämpö nousemaan 60 asteeseen kattilaveden ollessa 80.  Toissa vuosi oli paljon hankalampi, kun vasta satasella sai viidenkympin kuivatuslämmöt. Oli koko ajan vähän jännitystä höyrytaskujen kanssa, koska tuolla antiikkivehkellä lämpöjen nosto ja ylläpitäminen on välillä hankalaa.

Onko vinkkejä romuliikkeistä, jotka myis käytettyjä säiliöitä halvalla?
Kohtapa taas puinnit ovella kolkuttaa ja pitäisi antiikkivesikattila viritellä käyttökuntoon.

Parina edellisvuotena oltiin niinkin fiksuja, että käytettiin kattilaa ilman paisuntasäiliötä (vanhan rikkouduttua). Vettä vaan täyteen ja sitten lämpöjen noustessa ventiilistä ylimääräiset ulos. Ärsyttävää hommaa kuitenkin kun aina ekat 1-1,5h sai jatkuvasti kytätä nousevaa painetta käsi venttiilillä ja heti seuraavana päivänä piti taas aloittaa täytöllä

Ja joo, ei varmaan ihan turvallisintakaan hommaa, joten kalvopaisuntasäiliö menee tilaukseen.

Mitenköhän se vaan kannattaa mitoittaa? Kattilan vesitilavuus on noin kuution.
http://www.pexos.fi/Verkkokauppa/60l-paisuntasailio-p-246.html. Tuossa oleva kappale kertoman mukaan riittää 600 litralle. Pidän kuitenkin mahdollisena, että piisaisi myös meidän kattilalle. Paineeksi riittää kuitenkin hyvin 1,5baria ja tuo säiliö kestää 10.
Kasvintuotanto / Vs: Kokemuksia axialista
: 18.06.17 - klo:19:31
Mullakin kysymys.

Mä laitan riistapellolle ohraa ja rypsiä. Ohraa siksi, että pääsen sopivassa vaiheessa ruiskuttamaan pellon Axialilla hukkakauraa vastaan. Riistapeltojen myrkytys on periaatteessa kielletty, mutta meillä ainakin maataloussihteeri sanoi, että hukkakauran torjunta jyrää kaiken edelle. Mutta onko Axial uhka tuolle rypsille? Ikävää jos sekin kuolee tai vioittuu pahoin ja paskalla mäihällä tulee tarkistus.
Sivuja: [1] 2