• Tavallinen aihe

Aihe Lietelanta ja typpi  (Luettu 5451 kertaa)

lumberjack83

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21
Lietelanta ja typpi
Ajatamme tänä keväänä todennäköisesti sekä sian että lehmänlantaa lohkoillemme. Noissa paskaraporteissa on kuvattu tavaran ravinnepitoisuudet ja kun on kyse eloperäisestä liemestä, niin liukoisen- ja kokonaistypen suhdeluku vaihtelee.

Liukoinen on kasvien heti käytettävissä ja se vissiin myös haihtuu sitä nopeammin, mitä enemmän jää pintaan. Kokonaistypen muu osuus lienee sitten sitä typpeä, joka on vielä sitoutuneena siinä puoliksi sulaneessa rehumassassa ja joka sitten vapautuu myöhemmin.

Onko tietoa kuinka suuri osuus siitä lopusta typestä vapautuu saman kasvukauden aikana? Varmaan vuodesta, maalajista ja maan kunnostakin riippuu aika paljon, mutta joku nyrkkisääntö olisi kiva tietää kun tuota lannoitussuunnittelua koittaa ylivuotisesti hahmottaa.

meidän Isä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 437
Vs: Lietelanta ja typpi
Karkeasti voit ajatella että se loppuosa vapautuu siellä marras- joulukuussa, jos keväällä levittää. Seuraavana vuonna jäljellä ei ole mitään.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17653
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2203
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.

Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.

joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.

Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.

joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51775
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-

Tosiasia on se että vuoden tai kahden kuivalannan levitys kerran kasvukaudessa ei kyllä tunnu missään sellaisessa maassa jossa sitä ei ole aikaisemmin käytetty. Syksyllä levitetty lietelanta on tyystin kadonnut kevääksi ja kuivalannasta lähinnä kuivikkeena käytetyt osat jäljellä.

Mutta jos puhutaan monivuotisista "tunkioistaTM" niin tilanne on eri....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-

Tosiasia on se että vuoden tai kahden kuivalannan levitys kerran kasvukaudessa ei kyllä tunnu missään sellaisessa maassa jossa sitä ei ole aikaisemmin käytetty. Syksyllä levitetty lietelanta on tyystin kadonnut kevääksi ja kuivalannasta lähinnä kuivikkeena käytetyt osat jäljellä.

Mutta jos puhutaan monivuotisista "tunkioistaTM" niin tilanne on eri....

On siitä kierteestä hyötyä. Se pitää vain syksyllä ajaa kasvustoon joka kasvaa vielä tai oikeasti kyntää syvälle.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: Lietelanta ja typpi
Karkeasti voit ajatella että se loppuosa vapautuu siellä marras- joulukuussa, jos keväällä levittää. Seuraavana vuonna jäljellä ei ole mitään.

Kylvää keväällä kakkelin päälle jotain nopeahkoa ja syysviljaa talveksi. Ei tarvii paljoa seuraavaan vuoteen jäädäkään.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2203
Vs: Lietelanta ja typpi
Lantakulttuurin etu on, että typen täydellistä häviämistä korostetaan seuraaviksi vuosiksi.
Lanta-arvoilla ja häviämisen oletuksilla saadut valtavat negatiiviset typpitaseet lanta-ahdetuilla
kivennäismailla vuodesta toiseen antavat jotakin viitteitä typen täydellisen häviämisen tarinankerronnan
tavoitteista.

Tärkeintä on, että mineraalilannoitteita käyttäville luodaan riittävästi uusia rajoitteita. Tällöin
keskimäärin lannoitukset ja valumat ovat hallinnassa.

-SS-
Kyllä mä haluaisin karjalannasta sen täyden hyödyn kasvustoihin, enkä hävikkinä taivaan tuuliin tai vesistöihin. Ihan saman sen apulanta maksaa mullekin kuin karjattomalle ostajallekin. Se on tietysti viljelijän omaa typeryyttä, jos se paska pitää vaan hävittämällä hävittää. Siitähän tulee vaan kuluja, mutta hyödyt jäävät vähiin.

Karjalannan yksi ongelma on ravinnemäärien tasaisuus tonnissa tai kuutiossa. Helposti voi olla heittoa analyysien välissä (vaikka ottaisi vuosittain tai useamminkin) kymmenen prosenttia. Jos sulla säkissä heittäisi 10 % pitoisuudet ilmoitetusta, niin todennäköisesti melkoisen haloon nostaisit. Lisäksi varsinkin kuivalannan sekoitettavuus on melko vaikeaa verrattuna lietelantaan.

joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.
En tiedä, miten nuo mittaukset tehdään ja kuinka luotettavia tulokset ovat, mutta nenä kertoo jo jotakin. Mitä enempi hajua, sen enempi hävikkiä.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17653
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Lietelanta ja typpi
Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Sanovat, että lietteen kesävarastoinnissa ja palavassa kompostissa
ammoniakkina haihtuu jopa neljännes typestä, ja kevään lämpimällä
pintalevityksessä toinen samanmoinen pala.

Maasta typpi haihtuu kuulemma typpikaasuna tai ilokaasuna N2O,
savimaissa NO. N2 , NO kuivassa, N2O märässä.

Ilokaasu ei naurata. Puoliintumisaika yläilmakehäsä 110 vuotta, ja tuhoaa otsonikerrosta
CFC yhdisteiden tavoin, eli hidastaa otsonikerroksen toipumista.
Että suojakerrointa peliin taas.

-SS-

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.

Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...

Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...

Viimeksi muokattu: 23.03.17 - klo:21:50 kirjoittanut Muujussi

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.

Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...

Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...

jos haihtuminen 0n 80%, niin käytännössä lietteellä ei pitäisi olla mitään vaikutusta nurmeen levitettäessä ilman läpi pintaan. Oma havaintoni oli yllättävä eräällä lohkolla. Eron huomasi ihan silmillä katsomalla. Siinä missä lietettä oli lako heinä ja siinä missä ei ollut(eli ihan vieressä) huomattavasti huonompi kasvusto.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2805
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.

Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...

Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...
No kuivalannalla ei ainakaan löysemmät säännöt ole,vaikka vaikuttaa kasvustoon sen 2-3vuotta eli haihtuminen vähäisempää.Maan multavuuden lisääntymisen kautta vaikuttaa pitempääkin.Lietetuki takaa kumminkin sen ettei kuivalantajärjestelmää kannata etes harkita uuteen navettaan eli tuki ampuu itseään jalkaan.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Lietelanta ja typpi
joskus näin tutkimuksen että 50% sinä vuonna kun liete levitetään. 25% seuraavana ja loput sitä seuraavana.Eli 3 vuonna pitäisi ajaa se 170kg typpeä lieteessä että viimeisenä vapautuu se 170kg.

Siihen en oikein usko että ilman läpi ammuttuna 80% typestä haihtuisi.

Minun mielestä typpi on hajuton kaasu. Metaani ja ammoniakki haisee kun paskan kanssa lotrataan.

Muutenhan etäsäiliöt ja säiliöstä toiseen pumppaamiset hävittää jo typen. Pellolla ois enää yhtään jäljellä.

Mikäs muu se ammoniakki on kuin typen yhdiste? NH3 Kiehumispiste -33 astetta eli tätä lämpimämmässä haihtuu taivaalle.

Ei siis oo totta... Kyllä maajussienkin siis perusteet pääravinteiden kemiasta pitäisi tietää. Ensinnäkin metaani CH4 on väritön ja hajuton kaasu. Ja kuten tuossa jo todettiinkin niin ammoniakki NH3 haihtuu herkästi ja siinä se typpi menee taivaalle. Lietteen pintalevityksessä saatetaan päästä jopa tuohon 80% haihtumiseen jos jätetään multaamatta. Mitä kauemmin se naapureiden nenässä haisee, sitä enemmän se maksaa maajussille menetettyinä ravinteina. Mutta ei... Virkamiehethen ne van tahallaan nipottaa ja tekee kiusaa... Voi hyvä sylvi... Ja pari muuta tyttöä...

Ja t2 voisi opiskella hiukan ammoniumtypestä ja nitraattitypestä...

Ammoniakki on NH3. Ammoniumtyppi NH4+ kemialiselta kaavaltaan.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!