Tuossa yksi kaveri jakoi tämän FB seinällään, ollen Juuston kanssa ilmeisen samaa mieltä.
Juuso Koponen
Kestävyysvajeen tärkein syy on Suomen liian hajanainen väestörakenne.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi äskettäin Kauppalehdessä, että Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn suurin ongelma on liian hajautunut yhteiskuntarakenne, eivätkä valtion rahat nykytuloilla yksinkertaisesti riitä sen ylläpitoon.
Jos työntunnin tuottavuus nousisi koko maassa samalle tasolle kuin se on Helsingin seudulla, bruttokansantuote kasvaisi heti 17,6 % vaikka työllisyysaste ja tehtyjen työtuntien määrä pysyisi ennallaan. Jos tämän lisäksi myös koko maan työllisyyaste saataisiin nostettua Helsingin seudun tasolle, kasvuprosentti olisi 25,3 %.
Jos kuntien keskinäisistä tulonsiirroista luovuttaisiin, säästyisi vuodessa 8,2 miljardia pääasiassa tuottavuudeltaan hyvien kaupunkien kuten Helsingin ja Espoon varoja. Jos rahat pidettäisiin edelleen valtion budjetissa, kääntyisi se 6,5 miljardia alijäämäisestä 1,7 miljardia ylijäämäiseksi. Jos taas varat palautettaisiin kuntiin, esimerkiksi Helsingissä voitaisiin laskea kunnallisveroprosenttia parin prosentin verran.
Valtion budejtista maksetaan erilaisia maatalouden tukia 2,2 miljardia vuodessa. Tämän lisäksi EU:n budjetin kautta kiertää maataloustukia 770 miljoonaa. Jos Suomi Ruotsin tapaan luopuisi maatalouden kansallisista tuista, säästyisi summa, joka kattaisi puolet Sipilän hallituksen massiivisesta säästöpaketista.
On selvä, että budjetti täytyy jollain aikavälillä saada tasapainoon, mutta on Sipilän hallitukselta aika merkittävä arvovalinta, että säästötoimet on kohdistettu etupainotteisesti nimenomaan perusturvaan, tutkimukseen, koulutukseen, kehitysapuun jne., eikä taloudellisesti ja ekologisesti tehottomaan syrjäseutujen tekohengitykseen mitä moninaisimpien tukien kautta. (Edellä mainittujen valtionosuuksien ja maataloustukien lisäksi myös yritystukia kanavoidaan pääosin korkean tuottavuuden keskittymien ulkopuolelle, puhumattakaan sitten erilaisista aluepoliittisista infrastruktuurihankkeista.)
Nykyjärjestelmää edullisemmaksi tulisi poistaa kaikki mahdolliset haja-asutuksen ja maatalouden tuet ja sen sijaan maksaa niille n. 900 000 suomalaiselle, jotka nyt asuvat maan kaikkein harvaan asutuimmilla alueilla vaikkapa 10 000 euron kertakorvaus ja päälle 800–1 000 €/kk viiden vuoden ajan vastikkeeksi siitä, että he muuttaisivat kaupunkiin asumaan. (Saataisiin sivutuotteena samalla se perustulokokeilukin.)