Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
http://www.bbc.com/news/business-37748139Eihän tuossa tuu kuin n. 40 €/ha. Aletaanko keräämään porukkaa? Vai laskinko väärin?
Ihan mielenkiintoinen tapa. Isoilla kertoimilla pienetkin säästöt tuntuu.
https://www.youtube.com/watch?v=jCSna7mWDXg
Viikkoa vaille 10 kk kantaneen, blondilla siemennetyn holstein lehmän poikimista odotellessa tuli mieleen, onko tästä jotain tutkimusta. Eli vaikuttaako siemennyksessä käytetyn sonnin rotu lehmän tuotokseen. Me ollaan käyetty pääasiassa blondia lihasonnina, kun sen vasikoista saa ch:n kanssa parhaan hinnan ja syntyvät helposti. Blondivasikat on isoja, mutta syntyvät yleensä helposti. Kuitenkin ison vasikan kasvattaminen täytyy näkyä jossakin. Esim. 20 kg suurempi syntymäpaino tarkoittaa myös isompaa kohtua, isompaa istukkaa ja pienempää tilaa pötsille. Tilatasolla aika vaikea tehdä vertailua, kun muuttujia on niin paljon. Löytyykö tästä jotain faktaa. Muutama kymppi enemmän vasikasta ei paljon lohduta jos tuotoksessa jää vaikka 300 kg pois.
Pohjois-Amerikassa tämä on kai iso juttu.
http://revivemicrobials.com/index.htmlOnko taas vaan yksi pötsimikrobiseos, joka lupaa kuun taivaalta, vai onko tässä jotain erilaista.
Uudessa KM:ssä oli juttua Lely Vectorista. Isännät kehuivat kuinka 130 lehmän ruokkiminen sujuu 1/2-1 tunnissa per päivä. Minä ruokin 170 lehmää 1/2 tunnissa apevaunulla. Tietenkin Vectori työntää rehua lähemmäs ja jakaa sitä useita kertoja päivässä, mutta ei tuo ainakaan työmäärää vähennä. Ja kuinka se voisikaan; säilörehut pitää kantaa siilosta etukuormaajalla/kurottajalla rehulatoon. Saman määrän nosteleminen apevaunuun sujuu selvästi nopeammin. Kaikki siilot eivät voi olla aivan rehuladon nurkalla. Matkaa kertyy väkisinkin. Kun rehut on kärryssä jakoon ei saa yli 10 minuuttia menemään millään. Muutenkin aika erikoinen juttu, työntekijä hoitaa navetan, hiehot kasvaa muualla ja kaksi isäntää tekee mitä?
Appeen teon ja jaon automatisointi alkaa mielestä olla järkevää vasta sitten kun jakovaunu hakee säilörehun laakasiilosta. Trioletillä on kai ainakin prototyyppi tällaisesta. Niin kauan, kun säilörehu pitää hakea automaattiruokkijalle, ei ole apevaunun voittanutta. Vai mitä mieltä olette?
Kumpi olisi parempi karjatilan lastaus- ym. koneena. Tarkoitus täyttää apevaunua, polkea rehua siilolla ja lastata kuivalantaa. Kurottajalla parempi ulottuvuus, mutta näkyvyys huonompi ja rehusiilolla liian hidas. Teleskooppikuormaaja olisi varmaan oikea kone, mutta käytettyinä aika vähän tarjolla ja uudet liian kalliita.
Pohjois-Amerikkalaisia tutkimuksia lukiessa tulee usein vastaan eri kasvilajien kohdalla arvo paunaa maitoa eekkeriltä. Siinä on ilmeisesti laskettu kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon perusteella eekkerin laskennallinen tuotospotentiaali. Laskeeko näitä joku Suomessa?. Täällä kun peltohehtaari maksaa 15000 ja vuokrat on siellä 700+ niin tuo luku olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka eri vilja/palkokasvilajit kokoviljasäilörehuna tuottaa? Mikä ero kahden ja kolmen korjuun välillä nurmissa? Kuinka apilan osuus vaikuttaa tähän?
Eli tekeekö joku Suomessa high tensile -aitaa työkseen? Olisi tarve n. 3-4 km aidalle, mutta itsellä ei ole aikaa, osaamista eikä tarvittavaa kalustoa.
Ei tuo nyt niin pahalta näytä. Samoissa kuin 2013 ja silloin euro oli vahvempi suhteessa dollariin.
https://www.globaldairytrade.info/en/product-results/butter/
Onko minkälaisia kokemuksia. Nykyinen kärry jää pieneksi ja kovasti yrittävät myydä, kun tännepäin ei ole juurikaan saatu menemään. Koko luokka olisi 20-25 m3.
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa. Suunnitelmissa n. 160 2-22 kk:n ikäisen eläimen halli. Tällä hetkellä mielessä lähinnä vinokuivikepihatto.
Tekeekö Suomessa joku tällaisia etuaidan ja ruokintakourun yhdistelmiä?
http://www.penderfeed.co.uk/cattle_feeding.htm Jos olisi kätevä, tekisi itse, mutta kun ei ole. Eikä niitä sinkittyä saa kuitenkaan.
