Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllä tuota on moni muukin miettinyt, niin ylivoimainen se on lehmän hyvinvoinnin kannalta. Toistaiseksi yritykset on kaatunut viranomaisiin ja säähän. Hiekkaparret pitää aina olla maapohjalla, jotta nesteet pääsee valumaan maahan. Ei taida Suomessa saada sellaiselle lupaa. Betoni hiekan alla on tuhoon tuomittu ajatus. Toinen ongelma on sulan ja kuivan hiekan toimitusketjun varmistaminen ympäri vuoden. Pitäisi saada kesän aikana hommattu kuivaa hiekkaa katon alle niin paljon, että se riittää talven yli.
550 hehtaaria peltoa, josta iso osa vanhaa turvenevanpohjaa. Arvo yhteensä ehkä 2 miljoonaa. 300 lehmän karja nuorkarjoineen ehkä 700-800keur. Kymmenkuntavuotta vanha navetta ehkä miljoonan + Roboista 0,5 miljoonaa. Päälle koneet, kalusto ja muut rakennukset niin ei 5-6 miljoonaa enempää voi tuollaisesta mitenkään saada. 
Ja kääntäen, otetaan nollat pois joka kohtaa, niin aika kituuttamusta on pyörittää 50 ha ja 30 lehmän tilaa 500-600 tuhannen € vastuilla. Onko se isossa eri juttu?
Itseäni lainaten😅. Kun tuon kymmesosan kokoluokan kokoisen tilan kestävä velkasaldo on noin 250-300 k€, niin tosta on aika helppo johtopäätös tehdä, jotta kyseisen tilan oikea hinta on 2,5-3 miljoonaa, ei yhtään enempää - jatkajan kannalta😅. 10% siivu on jo hintava työpaikka😅😅. Ennemmin kehittää sitä rakasta tilaansa, mutta ei tuo mahdoton ole jollekkin joka tykkää lehmistä eikä omaa tilaa ole?
Ette kai te nyt oikeasti määritä yrityksen arvoa peltojen ja robottien mukaan. Tuloksentekokyky nyt on kaupan.
Sen verran tunnen omistajia, että ovat tehneet tilallaan paljon töitä ja aika paljon rahaakin. Jossain vaiheessa sitä alkaa arvostamaan aikaa enenmän kuin rahaa. Koko tilan myyminen vaatisi ostajalta jotain 7-8 milj. panosta. Tällaiset ostajat voivat olla aika harvassa. Kolmasosa tilasta turvaa myös ostajalle koko nykyisen osaamisen säilymisen yrityksessä. Sanoisin, että win-win tilanne verrattuna koko tilan kauppaan. 2:lla miljoonalla osakkuus tuosta tai 2:lla miljoonalla oma uusi navetta ja uutta peltoa, kumman valitsisit. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on jopa mahdollisuus saada omansa pois joskus. Jälkimmäisessä ei.
Toimiskohan tämä Suomessa?
http://www.progressiveforage.com/forage-types/other-forage/wheat-and-rye-as-alternative-forageEi varmaan soijalla ja maissillakin jää kasvukausi lyhyeksi, mutta jos kylväis syksyllä rukiin, jonka korjais alkukesästä rehuksi ja kylväis perään vaikka ohran, jonka korjais syksyllä kokoviljasäilörehuksi. Vois saada aika komeita yhden vuoden kokonaissatoja.
http://www.bbc.com/news/business-37748139Eihän tuossa tuu kuin n. 40 €/ha. Aletaanko keräämään porukkaa? Vai laskinko väärin?
Huh... 30 senttiä on jo paljon !!
Halukkaiden määrä taitaa nousta tonne 8000-9000 hakijan väliin 😅😅 Pitääkin ruveta myymään kahvia ja makkaraa maaseutuasiamiehen toimiston edessä
Meinaatko, että 1000 hakijaa hakee, vaikkei olisi 2016 maitoa tuottanutkaan.
Huh... tästä voisi päätellä, että nautojen tukea voisi laskea kun karkearehu on niin edullista..
Maailmassa trendi on kuitenkin se, että mitä enemmän viljaa/väkirehuja/valkuiasta elukkaan saadaan ahdettua, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa lihantuotanto on. Tästä johtuu broilerin ja sian edullisuus. Naudoilla tehotuotantomaissa väkirehuproseriin on yli 90, sen lihan kanssa kotimainen kilpailee kaupan tiskillä.
NAuta kun on märehtijä, niin silloin se ei sovellu viljallaruokittavaksi. Broileri ja sika on sitten yksimahaisia jotka pystyvät käyttämään viljan tehokkaasti hyväkseen. Naudanrehun hyväksi käyttökyky on kaikissa tilanteissa erittäin huono verrattuna sikoihin taikka broilereihin. Siksi nautojen kasvatuksen pitäisi perustua halpoihin rehuihin ja yksinkertaisiin tuotanto muotoihin.
Harva pystyy suomessa saamaan joka vuosi yli 7000 kilon vilja satoja, mutta nurmiviljelyssä se ei ole temppu eikä mikään saada yli 7000 ry/hehtaarilta.
Edelleen... tehotuotannossa lihanautojen väkirehuprosentti on jopa 93.. kun siis tuotetaan ilman tukia ja tehokkaasti.. Maissi on tietysti helpompi ruokinnassa kuin vaikka ohra..
Suomen ongelma on seuraava: Tukipolitiikka ohjaa suureen peltoalaan ja lihanaudoilla ylipitkään kasvatusaikaan. Suuren peltoalan suuri säilörehusato syötetään matalalla väkirehutasolla lihanaudoille. Hyötysuhde alenee ja kasvatusaika pitenee. Ruhopaino ei kasva viimeisinä kuukausina juuri ollenkaan, läskiä saadaan sentään pikkuisen lisättyä..
Tämä tuotantotapa lisää rehunkulutusta jopa 40%/lihakilo. Mitä järkeä... Onneksi tukipolitiikka hoitaaa vahingot eikä lihan tuottajahintaa tarvitse nostaa.
Tosiasia kyllä on että moni tila saisi halvemmat rehuyksiköt ostoviljalla kuin sillä "halvalla" säilörehulla. Jos kaikki kustannukset lasketaan. Harva osaa ja / tai uskaltaa laskea.
Ja tuo että nauta on märehtijä niin se ei ole este. On tehty ruokintakokeita joissa nautoja on kasvatettu selluloosallakin eli paperisilpulla. Ihan ilman säilörehua. Paperisilppua ja ureaa. Nyt jos puhutaan lihantuotannosta eli ei niin pitkäaikaisista eläimistä niin ei tarvii kovin kauaksi mennä niin on paljon menestyksellisesti käytetty ns keltaista linjaa eli olkea ja viljaa. Siihen ei-proteiini typpi valkuaislähteeksi niin saatetaan viljan hinnasta riippuen tehdä taloudellisesti parasta tulosta. Väkirehuprosentti on silloin se 90+. Tuet sitten saattavat vääristää mutta jos ilman tukia tuotetaan niin tuolla ruokinnalla.
Jos rehuviljaa saa 100 €/tn pihaan tuotuna, ei Suomessa kukaan tuota nurmisäilörehulla MJ siihen hintaan. Kun vaan muistaa laskea kaikki säilörehun kustannukset mukaan, eikä ala vähentämään niistä peltotukia. Säilörehu taitaa useimmiten olla se kaikista kallein rehu, mitä naudalle voi syöttää.
Ihan mielenkiintoinen tapa. Isoilla kertoimilla pienetkin säästöt tuntuu.
https://www.youtube.com/watch?v=jCSna7mWDXg
Nyt olisi kolmonen paketissa. Tai ainakin lähes koko kolmonen, muutama hehtaari menee paaliin kunhan taas sateet lakkaa. Pari kasteltua kuormaakin tuli siilolle, niittotraktorin euvoimanotto kettuili ja tuli huomattua että pillarin kuormaaja hörppää ainakin vinossa ilmaa melkein heti kun takin viisari menee punaiselle, mutta kaiken kaikkiaan homma meni aikas ok. Täydennysraiheinä oli tehnyt aika jees sadon.
Nyt kun on kuukausi kolmannesta sadosta, niin miten on kasvanut. Ainakin seuravaat kaksi viikkoa on nurmen kasvulle aika ihanteellista keliä. Sopivasti lämpöä ja kosteutta. Tuleeko 4.
Täytyy olla tyytyväinen visiiriruokintaan, videoiden perusteella tuo apeen käsin työntely leveällä pöydällä työllistää suhteessa kauhean paljon 
Hyvää matskua noin muuten.
Melkosta kuvituskuvaa tuo rehun työntely.Oikeasti kestää 10 s, kun jollain koneella hurauttaa. Kuvaaja sanonut, että sä voisit tehdä siinä jotain. Mutta joo ammattilasten tekemään laatukamaa.
Ääni Avantille, kun Varmoliftistä ei ole kokemusta. Voi töngästää ja nostella paljon muutakin kuin sitä rehua. Toki ei korvaa ek:ta tai pyöräkuormaajaa, mutta niitä selkä nostoja. Rehua joutuu talikoimaan lähemmäs jossain vaiheessa. Ainakin itse joudun aika saman levyisellä pöydällä. Toki pahimpia möykkyjä voi tasailla avantillakin ja ainakin putsata lopuksi sen pöydän. Tarkkuussilputulla rehulla Avantti oli mielestäni todella hyvä, nyt paaliaikaan kompromissi. Pois en ainakaan hävitä vaikka Varmonkin hommaisin. Toisaalta eipä tuo Varmon hankkiminen ole oikein käynyt mielessä, kuin lomittajan puheiden jälkeen, mutta ehkä sen Avantilla ajotaidossa on pientä parannettavaa 
Ääni tälle tai mille tahansa pienkuormaajalle. Paljon monipuolisempi kuin Varmo. Rehun lisäksi kuormalavat, suursäkit, kuivikkeet ja vaikka raadot. Käytettynä hintakaan ei paha.
Meijerit tarjoaa kohtuu edullista lainaa maksettuun osuuspääomaan asti osuuspääoma kiinnitettynä. Konkurssitilanteessa meijeri saa omansa pois, mutta kuinka on velkajärjestelyn kohdalla. Jos suurimmat velkojat eli pankki päättää, että kaikkia velkoja leikataan, vaikka 40 pinnaa, lähteekö meijerin antamasta lainasta samat 40, vaikka osuuspääoma on vakuutena. Jos meijereiltä lainaaminen yleistyy huonoina aikoina, pitääkö jäsenten huolestua meijerin taseeseen kertyvistä omistajajäsenten lainoista? Muuten olen sitä mieltä, että meijerin tehtävä ei ole rahoittaa jäseniään. Pankit on sitä varten ja meijerin tehtävä jalostaa maitoa ja markkinoida se.
Joskus opettivat (meikäläisen opit saatu ysärillä), että natrium rajoittaa ensimmäisenä (kivennäisistä) maidontuotantoa ja toisaalta nauta osaa syödä suolaa tarpeen mukaan eli ei syö liikaa. Suola on tosiaan halpaa, joten sillä kannattaa tuo natrium-tarve täyttää, ei kalliimmalla täyskivennäisellä.
Na loppuu yleensä ekana. Luomuissa kalsium, koska ne määrät lasketaan väärin.
Ja lehmä voi syödä natriumia liikaa. Se aiheuttaa sitten harmia, tai joskus hyötyä. Syytä on muistaa sekin, että ruokasuolassa on isompi osa klooria kuin natriumia.
Bernerin myymässä hapossa on Na mukana. Tyydyttyykö Na - tarve sillä.
Mitään en asiasta tiedä, mutta lely ei vissiin osaa erotella maitoa neljänneskohtaisesti. Eli vasikoille riittää varmasti maitoa.
Mahtaakohan olla joku lakijuttu,ettei ropo saa erotella neljänneskohtaisesti 
Laki kieltää tuon kaikilta. Jos jonkin neljänneksen maito on elintarvikkeeksi kelpaamatonta, pitää koko lehmä lypsää erikseen. Eikä se vemssilläkään onnistu ilman kikkailua.
Valiolaisen tilan maitomäärä 25000 litraa kuukaudessa.Elikkä aika paljon pieniä mukana.
Eli valiolaisen tilan keskilehmäluku on noin 30? Voisiko olla? Kun maan keskilehmäluku on käsittääkseni noin 35? Jos ero on noin suuri niin se tarkoittaisi että muiden kuin valiolaisten keskilehmäluku olisi ehkä 37? Niitä on niin paljon vähemmän. Mutta voisiko olla ja jos niin mikä selittäisi? Noin suuren eron? Ei ainakaan parempi tilityshinta? Valiolla enemmän tiloja pohjoisessa ja parempi tuki niin pienempikin pärjää? Muta jos tuo edellä oleva on kohdallaan niin Valio saattaa vielä kosiskella muiden isompia tuottajia riveihinsä?
Suomalaista lehmää kohti menee meijeriin maitoa vähän yli 8000 kg vuodessa eli 680 kg kk. 25000 kg/tila/kk tarkoittaa 36,7 lehmää tilaa kohti eli juurikin tilojen keskikoko.
