Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Finnmilk menetelmä  (Luettu 19939 kertaa)

Koeman

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Finnmilk menetelmä
Ihan mielenkiintoinen tapa. Isoilla kertoimilla pienetkin säästöt tuntuu.
https://www.youtube.com/watch?v=jCSna7mWDXg

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Finnmilk menetelmä
Olen Finnmilkiin liittyen edelleen sitä mieltä että samat lehmät kahden eri yhtiön/perheen navetoissa, toisi nykyisellä tukipolitiikalla paremman tuloksen. Voisi tehdä esim. niin että hommassa olisi paljon synergiajuttuja, ehkä yhteinen apemylly, yhteinen hiehojen kasvatus, yhteinen rehuketju jne. Voisi vaikka olla yhteinen kolmas yritys yhteistyökuvioita ja peltohommia varten. Ja toinen navetta olisi roboteilla, toinen perinteisellä 2x12 tms. yhden tehokkaan lypsäjän asemalla. Ja elukat valikoituisi navettoihin aina sen mukaan kumpaan rakenteen ja luonteen puolesta paremmin sopii. Jotkut lehmät eivät sovi asemalypsyyn yhtä hyvin kuin robotille, eli kyse ei olisi pelkästään huonoutareisten tai laiskojen siirrosta asemapihattoon.

Ei muuten mutta se yli 200 000 euroa enemmän vuosittaisia tuotantotukia joita voisi saada tällä kahden tilan systeemillä, on aika iso juttu.


Ja rehuun liittyen on hyvä vahtia raaka-aineen sokerin määrää ja varsinkin matalalla sokerilla harkita kemiallisia aineita. Raaka-ainenäytteet ovat tänä vuonna näyttäneet usein alle 80g sokeria täällä päin.

Nyhtäjä

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 31
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia. Katsos kun tuet eivät tulevaisuudessa ainakaan nouse, mutta esim. Finnmilkin  tapauksessa rahoittajat on varmasti ollut helpompi saada, kun isossa yrityksessä vastuun jakajia on paljon.

Kyllä minä pyrin suunnittelemaan toimintani, niin että vaikka tuet poistuisivat niin silti pärjäisin.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia. Katsos kun tuet eivät tulevaisuudessa ainakaan nouse, mutta esim. Finnmilkin  tapauksessa rahoittajat on varmasti ollut helpompi saada, kun isossa yrityksessä vastuun jakajia on paljon.

Kyllä minä pyrin suunnittelemaan toimintani, niin että vaikka tuet poistuisivat niin silti pärjäisin.

Siis olet luopunut maataloudesta jo kokonaan? Vai mitä maatalotta uskot järkevänä yritystoimintana pyörittäväsi ilman mitään tukia?

Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.


2 navettakompleksia saisi muuten suhteessa paremmat investointituetkin, jolloin lehmäpaikan omakustannushinta jäisi joka tapauksessa korkeintaan samaksi kuin yhdessä 600 lehmän navetassa. Ja investointitukia nyt ei ainakaan peritä takaisin (ellei jotenkin törttöile kunnolla), eli ne eivät tulevaisuudessa putoa valmiilta navetalta.

edit: En siis epäile etteikö Finnmilkin systeemi pystyssä pysyisi. On pääomia ja osaamista sen verran että varmasti pysyy. En vain pidä navetan kokoa optimaalisena tuloksen tekoon nykyolosuhteissa. Ja olosuhteet ovat olleet nykyisen kaltaiset tuotantotukien suhteen jo aika pitkään, eli ei ole suurta todennäköisyyttä että radikaalisti muuuttuisivat.

Viimeksi muokattu: 06.10.16 - klo:13:39 kirjoittanut antti-x

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12564
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Muujussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1685
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?

Mutta muuten katsoin sen toisen videon. Noin sen pitää mennä? Isoilla peltoaukeilla isoilla kuvioilla tehokkailla koneilla urakoitsijoita apuna käyttäen korjataan rehua. Ei miltään pahuksen hehtaarin p..seenaloilta pitkin maakuntaa...

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?


Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.

Viimeksi muokattu: 06.10.16 - klo:17:10 kirjoittanut antti-x

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20329
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?


Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.

Tanskassa kun ei ole litrakohtaisia tuotantotukia niin paljon varmaankaan. Ja taidettiin laittaa kaikkien tukien maksimirajoja jo Suomea aikaisemmin. Paikallinen kartanoyhdistyshän julkaisi lausuman, että suurtiloilta putoaa pohja pois näiden tukikattojen takia. Sitten kun alempi maidon hinta ja lähes samat kustannukset ja korkeampi maan hinta, eikös se olekin selvää, että Tanskassa kannattaa huonommin kuin Suomessa, toistaiseksi.

-SS-

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?


Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Finnmilk menetelmä

Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.




Tanskassa kun ei ole litrakohtaisia tuotantotukia niin paljon varmaankaan. Ja taidettiin laittaa kaikkien tukien maksimirajoja jo Suomea aikaisemmin. Paikallinen kartanoyhdistyshän julkaisi lausuman, että suurtiloilta putoaa pohja pois näiden tukikattojen takia. Sitten kun alempi maidon hinta ja lähes samat kustannukset ja korkeampi maan hinta, eikös se olekin selvää, että Tanskassa kannattaa huonommin kuin Suomessa, toistaiseksi.

-SS-

Siis tanskassa ei ole mitään hallinnollsia esteitä isoille yksiköille, ei tukikattoja tms. Peltotukia ja ehkä jotain pieniä hyvinvointitukia lähinnä. Ja investointitukia kanssa.

Ja tältä avoimen markkinatalouden pohjalta siis reilu 200 lehmää jo on yksikkö jolla saa litrakohtaiset kustannukset niin alas kuin ne voi saada.

Eli jos Suomessa tipppuisi tuet alas Tanskan tasolle, niin siinä tilanteessa 600 lehmää ei olisi ollenkaan parempi turva kannattavuudelle  kuin 200 lehmää. Jos osaaminen on molemmissa tapauksissa korkeaa tasoa.



Maidontuotanto noin kokonaisuutena kannattaa Tanskassa tällä hetkellä huonommin kuin Suomessa, ja siellä on tosi paljon yli 500 lehmän navetoita. Ja maatiloilla kymmeniä miljardeja euroja velkaa.


Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?

Täytyy katsoa mihin rahkeet riittää. :) Mutta noin periaatteessa olen kyllä sillä kannalla että uudet lehmäpaikat Suomessa kannattasi rakentaa pelkästään olemassa olevien pihattojen halpoina laajennuksina (siis niiden joissa jo ei ole 200-300 lehmää), tai ainakin käyttämään olemassa olevaa sopivan kokoista lypsyasemaa. Täysin uudet navetat ovat tyhmä veto tällä hetkellä, oli iso tai pieni. Vaikka olisi vanhoja tiloja sitten hiehoille/umppareille.

Viimeksi muokattu: 06.10.16 - klo:18:31 kirjoittanut antti-x

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?


Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?

82-90

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4962
  • vasikoita ottoo kualiin
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?

Mutta muuten katsoin sen toisen videon. Noin sen pitää mennä? Isoilla peltoaukeilla isoilla kuvioilla tehokkailla koneilla urakoitsijoita apuna käyttäen korjataan rehua. Ei miltään pahuksen hehtaarin p..seenaloilta pitkin maakuntaa...

on se kähverätä ajella suurilla konneilla.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Finnmilk menetelmä
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Finnmilk menetelmä
Se taisi mennä tossa Tanskan aineistossa niin, että 200 lehmää oli perhetila ja ne isommat lähes palkkatyövoimalla pyöritettäviä. Niissä kannattavuus putosi, mutta itse ei tarvinnut tehdä enää mitään.

Sehän tekee isoista vähän kankeita/riskialttiita, että palkkatyövoima ei jousta kovina aikoina. Minun mielestäni liikaa töitä ei kannattaisi vapaaehtoisesti koskaan tehdä koska laatu kärsii pitkässä juoksussa liikaa, mutta 200 lehmän omistajat voivat hyvin organisoidussa vakiintuneessa (eli ainakin 4-5 vuotta pyöritetyssä) systeemissä  sentään tehdä melkein kaiken itse vuoden tai pari jos rahat vaan on loppu ja joka litra tuottaa about nollatulosta. Isommissa yksiköissä palkat on maksettava ajallaan ja kokonaan tai osaavat tyypit häipyy ja koko homma kaatuu hetkessä, viimeistään vuodessa.

Puhtaasta markkinataloudesta vielä sen verran, että USA:ssa valitetaan tällä hetkellä maidon hinnasta, selvästi alle tuotantokustannusten kuulemma. Tilaston mukaan se hintavon siellä kuitenkin nytkin parempi kuin Suomessa:

http://www.milkprices.nl/Reviews/eng201608.pdf




edit: Ja kyllä jo hyvin hoidetulla 200 lehmän navetalla voi järjestää hommat niin, että hyvinä aikoina (en lupaa että sellaisia enää koskaan tulisi) on varaa pitää aika paljonkin lomaa. Joko niin että on useampi yrittäjä, tai sitten niin että on joku karjamestari-tyyppinen kaveri koulutettu tilan perämieheksi.

Viimeksi muokattu: 06.10.16 - klo:20:38 kirjoittanut antti-x

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Finnmilk menetelmä
Jestas, olisko aika ihan oikeesti siirtyä ajattelemaan kuin yrittäjä eikä taas optimoida tukia.
Ja yrittäjä optimoi tuloksen, kokonaistuloksen kaikkine rahavirtoineen. Joku aatteelinen urpo voi jättää 200 000 euroa vuodessa huomioitta, mutta ei yrittäjä.
Kanapuolellahan näitä optimointiyrittäjiä nähtiin taannoin.

Hallinto pakkaa noi porsaanreiät ennemmin tai myöhemmin tukkimaan? Mutta pohtia voi tietysti sitäkin että onko järkevämpää optimoida nykyiset tuet vai pyrkiä sellaiseen tuotantoon joka pysyisi hengissä merkittävästi pienemmillä tuilla?


Tanskalaisten tilastojen mukaan lehmämäärän nostaminen 200 lehmästä ylöspäin ei laske tuotantokustannusta. Eli siinä suhteessä yli 200 lehmän meneminen ei nosta kykyä selvitä matalista hinnoista. Se suurentaa toki voittoa silloin kun hinnat ovat hyvät. Jos hinnat taas ovat sellaiset että 200 lehmän tehokas tila tekee tappiota, 600 lehmän tehokas tila tekee tappiota kolme kertaa enemmän.

Tämä tuli yhden tanskalaisen konsultin pitämässä esitelmässä esille. Ja pitää huomioida että Tanskassa on sentään mahdollista tehdä aika iso navetta niin että pelloille on aika vähän matkaa.
Koittakaa nyt ensin itse saada se 200 lehmää, vai onko rima liian korkeella?
Jokos sulla ropot lypsää,vai onko rima liian korkeella?
Hasita vitu.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.