Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Ruisrypsimohralvehnä

Kumpaa uskoa? Molemmat tahot ovat yhtä arvovaltaisia. Itse arvioisin meidät..siis viljelijät ..maatalouden harjoittajaksi. Jolloin ei ihan täysin voida heittäytyä markkinatalouden vietäväksi. Jos Huoltovarmuus halutaan pitää.  Korona-virus osaltaan  on osoittanut kuinka nopeasti tilanteet maailmassa muuttuu. Jos joku ois pari kuukautta sitten kertonut  miten maailma makaa nyt niin harva häntä olisi uskonnot ..
Nyt kun Brexit on totta niin mielenkiintoista pohtia, mitä vaikutuksia sillä on yksittäisen viljelijän  ja sitä kautta Suomen huoltovarmuuden ruuan tuotannon osalta. Itse olen sitä mieltä, että ei Brexit tuo viljelijöille hyvää. Mitään muutoksia ei kuulemma ole tulossa nopealla aikataululla, mutta pitkän ajanjakson kuluessa alkaa tuet putoamaan koko Eu:n alueella, kun Brexit on ollut maksaja Eu: yhteiseen pottiin ja nyt kun se summa jää saamatta, niin kokonaispotti pienenee ja sitä kautta e/ha pienenee.  Ja se merkitsee että liikevaihto pienenee ja jos kuluja ei saa alas niin tulos pienenee, ellei tuotteen hintaan saada merkittävää korotusta. Mielenkiintoista aikaa elämme. Onneksi maatalous velat on maksettu niin luottavaisin mielin voi katsoa tulevaisuuteen
Huhtikuussa astuu voimaan verkkolaskutuslaki, joka velvoittaa, joka velvoittaa yrityksiä  lähettämään sähköisiä verkkolaskuja.  Laki koskee valtiota ja kuntia sekä kaikkia yli 10 000 euron liikevaihdon liike- ja  ammattitoiminnan harjoittajia.
Eli käytännössä myös maanviljelijöitä. Mitenköhän käytännössä tälläisen lain toteuttaminen onnistuu. Itsellä ainakin laskut lähtee paperillisena ja uskon että itselle tulevat laskut pienyrittäjiltä tulevat myös tulevaisuudessa paperillisena. Seurataan mielenkiinnolla lain toteutumista käytännössä.
Itse tässä aikani kuluksi pohdin minkälainen prosenttuaalinen vuosittainen kasvinsuojeainelukulu liikevaihtoon verrattuna olisi ympäristöllisesti sopiva, silti huoltovarmuutta menettämättä. Luomuviljelijöillä se on nolla. Itselläni sain 1,8 prosenttia liikevaihdosta menee kasvinsuojelu aineisiin. Pidän sitä tosi pienenä. Keskimäärin porukan prosenttimääräksi arvioisin 5 %. Tietysti vaihtelua aiheuttaa tuotantosuunta. Ja niiden välillä on isoja eroja. Itselläni on kasvinviljelytila.
Nyt kun on saatu muokkaukset tehtyä on hyvää aikaa perehtyä tuon otsikon sisältöön. Ja kun sen luki niin ei yhtään ihmettele miksi olemme maataloudessa tälläisessä tilanteessa ettei kalliita investointeja juuri kukaan tee. Johtopäätöksenä voimme tällä vauhdilla mennä 20 vuoden päähän, jolloin Suomessa on 1800 alle kaksikymmentä vuotta vanhaa puimuri. Ja niillä täytyisi puida 1 000 000 hehtaaria viljaa. Se tekee 5000 hehtaaria per puimuri. Me maattilaiset tiedämme "ettei" se ole mahdotonta. Tottakai siellä on myös yli 20 vuotta vanhoja puimureita yli 2000 tuntia ajettuja, mutta kuitenkin.
Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.
Kehtaakohan sitä enään tilata ravintolassa liha ruokaa, jos Eu mepitkin kyseenalaistavat lihansyöntiä. Lihan syönti siirtyy neljän seinän sisälle ja ravintoloita joutuu lopettamaan. Lisää työttömyyttä ja  työttömyystukiaisten maksua luvassa.
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi  olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat  joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Joko muut on tutustunut uuteen tulorekisteriin. Itse ajattelin liittyä siihen ennen vuoden vaihdetta. Käsittääkseni se helpottaa palkanmaksusta johtuvia ilmoitusmenettelyjä. On siinä kuitenkin paljon opiskeltavaa, että menee kerralla oikein. Yksi vaihtoehto on ettei maksa palkkaa maataloustyöntekijälle. Eikä ilmoittaudu tulorekisteriin. Käytännössä tarkoittaa, että tekee sitten itse enemmän hommia. No sitten jää enemmän rahaa tilille. Ja jos ei ehdi niin, jättää kesannolle. Voihan sitä kesannointi prosentin maksimoidakkin. Katsotaan miten projekti etenee
Tuli tänään postissa taas perinteinen myel-lasku. On ilo maksaa eläkevakuutusta, jos siinä merkitty vuosittainen tulo olisi sama kuin viivan alle jäänyt tulo. Mutta asiahan ei ole näin. On jo muutama vuosi ollut yli kymppitonnin ero siinä. "Ihanainen" virkailija vaan ehdotti myel laskun eräpäivän siirtämistä, en suostunut. Toinen minkä hää keksi on hakea varavoimaa viljelijälle hankkeesta keskustelua apua. Totesin vaan että muuten hyvä mutta keskusteluavulla ei laskuja makseta. Joten ei muutakun kaurapuuroo naamaan ja myel maksua maksaan :)
Sivuja: [1]