Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Vuokraamalla tai myymällä pellot jollekkin jolla rahaa riittää..

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 08.09.19 - klo:18:53

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-

Nimenomaan huolehtia 2021 vuoden kannattavasta viljelystä. Eihän voi olla investointeja suunnitellessa, edes jollainen käsitys tulevasta kannattavuudesta. Pankit varmaan lainottaa, mutta kuinka teet niitä lainan hakua varten liiketoiminta suunnitelman, niin täytyyhän siihen saada totuudenmukaisia lukuja. Ei riitä että teettää sen jollain, joka saa sen aina näyttämään siltä että tämä on hyvin kannattavaa toimintaa. Itselle kun tehtiin 2000-luvun alussa liiketoimintasuunnitelma ja sitä jälkikäteen seuranneena, niin sen antamat luvut ovat jostain hatusta temmattuja. Sitäkö tämä Suomen maatalous tulee tulevaisuudessa olemaan, että jokainen joka sitä harjoittaa hyppää täyteen tietämättömyyteen liikevaihdosta. Kuluja voi karsia tiettyyn rajaan asti, ja näkisin että tehdyt sopimukset , oli sitten vuokra, viljely, hinnankiinnitys, urakointi tai muista sopimuksista näyttelevät isoa roolia siitä mitä jää viivan alle. Itse 2021 näyttää kohtuu hyvältä, kun vaan saan pidettyä menobudjetista kiinni. Tulobudjettiin kun ei itse paljon pysty vaikuttamaan.

Jotta pystyisi suunnittelemaan tulevaa, pitäisi tietää jotain tulevasta tuki- ja säädöspolitiikasta. Esim. tilatuen ja ympäristötuen 2021-2027 ehdot. Veikkaan samanlaista viivästysfarssia kuin viime kerralla. 5-6 vuotta on liian lyhyt aika useimpien investointien kuolettamiseen. Liian vaikea asia poliitikoille ymmärtää?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.09.19 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 08.09.19 - klo:18:53

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-

Nimenomaan huolehtia 2021 vuoden kannattavasta viljelystä. Eihän voi olla investointeja suunnitellessa, edes jollainen käsitys tulevasta kannattavuudesta. Pankit varmaan lainottaa, mutta kuinka teet niitä lainan hakua varten liiketoiminta suunnitelman, niin täytyyhän siihen saada totuudenmukaisia lukuja. Ei riitä että teettää sen jollain, joka saa sen aina näyttämään siltä että tämä on hyvin kannattavaa toimintaa. Itselle kun tehtiin 2000-luvun alussa liiketoimintasuunnitelma ja sitä jälkikäteen seuranneena, niin sen antamat luvut ovat jostain hatusta temmattuja. Sitäkö tämä Suomen maatalous tulee tulevaisuudessa olemaan, että jokainen joka sitä harjoittaa hyppää täyteen tietämättömyyteen liikevaihdosta. Kuluja voi karsia tiettyyn rajaan asti, ja näkisin että tehdyt sopimukset , oli sitten vuokra, viljely, hinnankiinnitys, urakointi tai muista sopimuksista näyttelevät isoa roolia siitä mitä jää viivan alle. Itse 2021 näyttää kohtuu hyvältä, kun vaan saan pidettyä menobudjetista kiinni. Tulobudjettiin kun ei itse paljon pysty vaikuttamaan.

Ton liiketoimintasuunnitelman/likwin teko nyt on yksi naurettavuus muutenkin. Se nyt vain tehdään sukupolven vaihdoksen tai investoinnin alla sen vuoksi, että kun joku laki näin määrää. Jokainen osaa itsekkin laskea, että mitä tapahtuu eri skenaarioilla.

Mitä pankin lainoittamiseen tulee niin perusmaajussin on yhä vaikeampi saada lainaa. Pankit metsästää niitä asiakkaita joilla on kyky maksaa lainansa, mutta edelleen tarvitsevat sitä. Lainanantoahan on pankkien bisnes. Maatalouteen on pesiytynyt sijoittamisen kulttuuri. Tästä oli pikku uutinen maastullissa äskettäin, jossa oltiin huolissaan, oliko se nyt saksassa, peltojen päätymisestä ei viljelijöille. Mitä kauemmin suomessa jatketaan tätä monimuotoisuus hömpötystä niin peltohan on sellaiselle jolla paalua on niin hyvä sijoitus. Jos aatellaan että 10ke lykkään hehtaariin ja vuosittain ottaa siitä 500e tukina korkoa niin se on 5% lähes sataprosenttisesti taattua rahaa. Jokainen voi sitten muutella luvut mieleisekseen. Viljelemällä jotain höpöhöpö juttua voi vielä nykästä pääkaupunkiseudun hippipiireissä hyvät katteet.

Perusmaajussille ei siis enää ole tilausta. Tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään kunhan luot mielikuvia kieli poskella. Ei ketään kiinnosta onko kaikilla ruokaa ja mitä se maksa...

Satanen per /ha  jos lähtee tuista, on se ainakin mulle tiukka paikka, sit kysytään et lopetanko heti, vai ajanko homman hallitusti alas niin, että koneet ajetaan loppuun, vuokria tingitään alaspäin ja tehdän vain välttämättömät jutut.
Paljon riippuu tietysti tukiehdoista.  Byrokratia varmastl lisääntyy, hömppäheinäversioita tulee 75 erilaista....jne.

Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

eikös juuri se kiinnosta kuin halvalla se ruoka saataan kauppoihin?     ja se että sitä tuotetaan kannattavasti on niitä lillikan varsia.   tuillahan se maailma pyörii..

Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.09.19 - klo:07:37

Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Kohta tulee katkeruudesta, kateudesta, kupin menemisestä nurin, luomun perusteettomasta vastaisuudesta ym. syytöksiä olan takaa ! Onneksi minun nyt ei tarvinnut tuota kommenttia kirjoittaa, että olen tällä kertaa viaton.

-SS-

Rukiin hinta pitää kolminkertaistaa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.09.19 - klo:07:37

Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Käy mulle vaikka luomuun siirryinkin.. mä kun olen sitä mieltä että luomussakin pitäisi tuottaa jotain..

eikös useimmat kuiteskin jotain tuotakin?    ainakin täällä päin hyvää mieltä..

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 10.09.19 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.09.19 - klo:07:37

Hömppäheinistä kun tehtäisiin vaan yksi versio, jonka korvaus taso on niittokulu niin ei muut tuet tippuisi niin paljon. Ei taida vain tuollainen toteutua...

Juu kuten myös luomulle 50 %velvote latausnurmille korvauksena niittokulu.

Käy mulle vaikka luomuun siirryinkin.. mä kun olen sitä mieltä että luomussakin pitäisi tuottaa jotain..

... muutakin kuin roskaa ja mielikuvia .

Kaikki jatkoi sinun keskenjääneen ajatuksesi loppuun