Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 9

Viestit - Ruisrypsimohralvehnä

laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. :) Sellaisenko jättäisin jatkajalle.


Ongelmaa on katsottava rohkeasti sellaisenaan: Seuraavalla tukikaudelle valveutuneemmat viljelijäpiirit selvästi näkivät suoraviivaisen pelastautumismahdollisuuden: Luomu, nimenomaan puutarha- tai eläinluomu. Jos omaa peltoa on paljon, se tärkein, eli lainojen maksu jatkuu, samalla tai paremmalla kannattavuudella kuin nykyisellä tukikaudella. Luomuala on nousussa 400000 hehtaariin vuoden 2020 jälkeen.

Mutta yksittäisen viljelijän tukirahoituksen osalta luomujuna meni jo, todennäköisesti toiset 400000 ha metsitetään, loput miljoona hehtaaria jäävät syömään seiniä tai sitten jäävät agrobusiness-kasvajat yrittävät kasvaa 2000 ha:n suuruisiksi entistä isommilla rumpupuimureilla ja telajontikoilla. Horisontti kuitenkin siirtyy edellä, rakennemuutosviljelijät ovat vähintään jo yli 10000 ha:n kokoisia muissa maanviljelysvaltioissa.

Selvästi näkyy, että pienenevän tukipotin kanavointi suppilomaisesti noille tulevalle hallitusohjelman 20% eli 400000 hehtaarille on jäänyt aika monilta huomaamatta ?

Hehtaarit vähenee, pidot pysyvät edes entisellään. Mielenkiintoinen on tämä jo yli vuosi sitten pohdittu EU:n tukipotin vähenemisen ennakointi:


https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.211432

-SS-
Tuon artikkelin täytyis jokainen 50 000 viljelijää leikata jääkaapin oveensa ja pohtia kuinka isoja miinuksia siinä on joka kerta kun kaapille on asiaa. Tietysti mitä harvemmin kaapille on asiaa niin sitä vähemmän sitä tulee mietittyä. Isossa kuvassa näen nämä miinukset pelkästään ilmastonmuutosta pysäyttävänä tekijänä. Jos liikevaihdossa on pitkä miinus niin polttoaineen osto halut vähenevät, lannoitteisiin eikä kasvinsuojeluaineisiin ole varaa. Kuivureita ja muitakaan koneita ei korjata eikä huolleta. Siirrytään lähemmäksi 50-lukua jolloin kasvinviljelijöillä tulot olivat pienet ja mentiin pitkälti kädestä suuhun.
Kolikolla on myös se toinen puoli kun ilmastonmuutoksen pysäyttäminen mistä juuri kirjoitin ja se on Huoltovarmuus , Noilla pitkillä miinuksilla se tullaan varmasti menettämään seuraavan 15 vuoden aikana. Tänä keväänä saa taas seurata kuivuuden tuomia ongelmia kasvien kasvussa niinkuin viime vuonnakin. Lisäksi teollisuus pihistelee viljan hintojansa. Itse olen kahden vaiheilla..kylvänkö perinteiset 30 ruista vai enkö? huhut avaushinnasta laittavat miettimään sen järkevyyttä. Ja nythän se päätös täytyisi tehdä. Piitkää kuivaa kesää odotellen..on niissä hyvätkin puolensa :)
"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.
Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .
Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)

Nojoo, saahan tuossa varmaan jo satasen säästöjä aikaan.
Myel maksujen alentaminen on vähän kuin kusisi omille kintuille, hetken lämmittää mutta myöhemmin tulee paljon kylmempi. Toki ne myelit kannattaa pitää järkevällä tasolla, turha liikaa maksaa alunperinkään.
Maanäytteistä ei pahemmin pysty säästelemään, ainakaan itsellä ei ole sellaisia peruslohkoja jotka voisi kokonaan jättää lannoittamatta jos meinaa jotain myytävääkin saada aikaiseksi, ja tuossa puhutaan kympeistä tai korkeintaan satasista vuositasolla normaalilla tilalla. Sama vakuutukset, vaikutukset maatalouden osalta lähinnä kosmeettisia kun ei ole aikaisemminkaan ottanut liian kovia vakuutuksia.
Tuota en nyt oikein ymmärtänyt mitä hyötyä saa siitä että tekee tasausvaraukset ja tulouttaa niitä myöhemmin jos ei ole samaan aikaan mitään vähennettävää kohdetta. Lopputulos ei muutu pitkällä juoksulla mihinkään käsittääkseni? Ja eikös ne pitänyt muutenkin tulouttaa kolmen vuoden sisällä sen varauksen tekemisestä? Enemmänkin verosuunnittelun keino kuin potentiaalinen säästökeino.
Juurikin näin mitä kirjoitit Myelistä. Mutta jos jostain on saatava laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. :) Sellaisenko jättäisin jatkajalle.

Mitä tulee tasausvarauksen tuloutukseen, niin tottakai siinä on se kolmen vuoden pakko tuloutus ehto, mutta ainahan sitä voi toivoa että se poistettaisiin ja vois tulouttaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Ja nyt tukien pienenemisen takia niin sitä voi käyttää korvaamaan tukimenetykset verotuksen näkökulmasta. Investointeja en näe mahdolliseksi tällä hetkellä, ellei viljan hinta jää pysyvästi 200 euron/tonni hujakoille.
"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.
Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .
Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2018
: 11.05.19 - klo:06:06
Jos tulee nyt viikonloppuna yli 20 mm sademäärä, ehkä ajaisin, jos nykyiseen sateettoman kuusiviikkoisen kuivuuden jälkeen ei tule lisää vettä , ja paljon, korrenvahvistuksen seurauksena on 50 cm korkea ruishalme, jossa on keskimäärin 8 täyttä jyvää tähkässä. Tämä on nähty aikaisemminkin.
Nyt sitä vettä tulee niinkuin pitääkin.. Reetat ja Lividot sai 300 kg /ha Axania juuri ennen näitä sateita.. Tuskin jaksan odottaa Tähkän jyvälukupäivää. Silloin saadaan tietoa lajikkeiden satopotenttiaalista. Reetasta Tarkoitus ottaa oma siemen. Riittääkö kuivaus 16.. Onko kokemuksia kuinka korkeaksi ootte jättänyt oman siemenen kosteuden?
-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 11.05.19 - klo:06:01
Lumi vaan sitkeesti pysyy metsänreunoissa.
Eilen kun äestin Helmilohkoa niin hienosti meni lumiset metsänreunat äkeestä lävitse.. Eilen paras kylvöpäivä 20 ha Helmee... Pääsee sitä vie kohtuu aikaisin puimaan "normaali" vuoden sattuessa tänä vuonna. Mikä on normaali?
Palkka.fi:n kautta maksaessa tulorekisteri päivittyy automaattisesti.

-SS-
Ok. Kiitos tiedosta. Oiskohan myös äestystraktorin kuskille tai puimurikuskille maksettava palkka mahdollista saada kotitalousvähennyksen piiriin. Tottakai tiedän ettei ole, mutta ajattelin heittää päättäjille idean.

Palkka.fi:ssä on eri liittymät yrittäjille ja yksityistalouksille. Kotitalousvähennys ei ole valittavissa yritysliittymässä. Palkka.fi on viranomaisen yhteensovittama esimerkiksi vero- ja nyt tulevaan tulorekisterihallintoon. Siellä kiinnitetaan myös eläkevakuutus- ja tapaturmavakuutussopimukset. Toimii minusta oikein hyvin. Tunnistautuminen on ollut katso-tunnisteella, tulevaisuudessa menee suomi.fi tunnistautumisen kautta.

-SS-
Mela lehdestä luettua: Myös MYEL-vakuutetut yrittäjät ilmoittavat työntekijöidensä ja perheenjäsentensä palkanmaksun tulorekisteriin vuoden 2019 alusta. Ilmoita myös mahdollinen yrittäjälle maksettu palkka. Tämä lause tarkoittaa käsittääkseni sitä ettei maataloustililtä voi nostaa ruokarahaa ilmoittamatta sitä palkkarekisteriin.

Oletettavasti elinkeinonharjoittajan ansiotulot, jotka ovat ne rahat, mitä elinkeinoverokirjanpidossa jää menojen jälkeen, eli verot menevät ennakonkannon alaisina kuten ennenkin. "Yrittäjän palkka" tarkoittanee YEL-vakuutetun yrittäjän yhtiömuotoisesta yrityksestä nostamaa palkkaa. Palkka.fi:ssä on tälle oma momenttinsa, koska yrittäjänpalkka- kohdassa ei peritä niitä vähennyksiä mitä palkolliselta, ainoastaan veroennakko ja sosiaaliturvamaksu.

"Yrityksen omistajien palkkatietojen ilmoittamisessa eli yrittäjän näkökulmasta merkitystä on sillä, voiko yrityksen omistaja nostaa yrityksestä palkkaa. Osakeyhtiöstä yrityksen omistaja voi nostaa palkkaa, mutta esimerkiksi toiminimestä yrittäjä ei voi nostaa palkkaa vaan nostot ovat yksityisnostoja. Osakeyhtiön omistajalle maksettu palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Toiminimen yksityisnostoja käsitellään toiminimen kirjanpidossa, ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella. Toiminimiyrittäjän yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos toiminimellä on kuitenkin työntekijöitä, ilmoitetaan toiminimestä työntekijöille maksetut palkat tulorekisteriin."

Lainauksen kopioin kohdasta

Vero.fi: Yrityksen omistajan palkat

-SS-
Tulorekisteri.fi sivuston mukaan YEL/MYEL-vakuutettujen yrittäjien palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Onkohan kaikki viljelijät ilmoittaneet tulorekisteriin ne ruokarahat, mitkä nostavat maataloustililtä ruokakauppaa varten. Saanee epäillä. Perhemuotoinen maatalous ei ole yritystoimintaa.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 06.05.19 - klo:06:04
Ens viikolla lämpenee . ::) ::) ::)
Noi kunnon talvet on ollu poikkeuksia , jääpoltetta ollu aikoihin , se tulee silloin kun on vähän lunta ja aurinko sulattaa sen jääksi , sen voi rikkoa jolloin oraat tai heinät saa happea .

Aina on kylmä kausi tullu toukokuulla , nykyisin lievempänä . Rajuja halla öitä oli - 80 luvulla jonka jälkeen tuli sateet , keskellä kylvöjen .  ::) ::) ::)
Kaikki sorkkis tietääkin  ::)
Syytä lämmetäkkin tällä viikolla. Jotta päästään kylvöille. Vielä ei olla aloitettu, mutta kahdenkymmenen vuoden keskiarvostartti on juuri äitienpäivän tienoilla. Joten vielä ollaan ihan hyvässä aikataulussa. Kahden vaiheilla. Kummalla aloitan :kevätvehnä Helmi vai mallasohra RGT Planet. Viljelykierron takia Planettilohkot kuivuu aikaisemmin. On tää kevät hienoo aikaa. Kun pääsee kylvöille. :) Mitä porukat on pitänyt järkevänä viimeisenä kylvöpäivänä normi viljanviljelyssä, jossa tarkoitus kuivata sato alle 14. Jo 30.6 kylvää viljaa niin on aivan varma ettei siitä puida kuivattavaa viljaa. Itse olen ajatellut 22.5 viljalla ja 26.5 rypsillä. Jos siihen mennessä ei ole kylvöt tehty niin teen niistä ruismaita syksyksi äestelemällä ne pariin kertaan.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 01.05.19 - klo:19:34
Jyvääkään ei vielä kylvetty..Tää sade joka alkoi tänään kello 16 tekee hyvää ruismaalle.
Lopetin monivuotisenrehunurmen seuraavalla tavalla: Rehunkorjuun jälkeen viime kesänä ruiskutin glyfosaatin kuukauden kasvun jälkeen sadonkorjuun jälkeen. Jätin siihen ja nyt keväällä  Catroksella vedin kerta ajolla. Todella hyvä jälki ja valmis mallasohran kylvöön kun sateet loppuu. Tästä lähin lopetan rehunurmet kyseisellä tavalla. Suosittelen :)
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 21.04.19 - klo:08:56
Perjantaina tein kävelykierroksia pelloilla ja märkää oli, melkein Nokialaisen saappaan varret ei piisannut. Mettänreunassa lunta 7 cm joten jos niitä alkaa odottamaan, niin kylvön alku viivästyy. Vettä tarvittaisiin taivaalta..Epäilen kylvön aloituksen olevan 29.4. Mallasohra RGT Planet
Rypsi on hyvä talvipeitteisyyskasvi. Keväällä kerta ajo äkeellä niin on jo hyvä viljan kylvöpohja. Toinen positiivinen asia rypsin viljelyssä on välikasvius. Katkaisee viljan monokulttuurin hyvin ja siilotilan täyttyminen ei tule niin helposti vastaan. Kiireiseen puintiaikaan viljan myynti ei tilapuutteen takia huvita. Rukiit olen kyllä laittanut menemään jo syksyllä tilanpuutteen takia. Rypsin viljelyn haaste on myöhään tulevat poikkeuslupa peittaukseen asiat. Itsellä on jo valmis viljelysuunnitelma vuosille 2020 ja 2021 ja muutoksia joutuu tekemään jos poikkeuslupaa peittaukseen ei tule ja siinä tilanteessa täytyy haalia jostain siemenviljaa jostain..Tää poikkeuslupapelleily sataa suoraan sertisiemen viljan tuottajien kautta pakkaajien laariin :)
Tänään selviää mikä on energiaveropalautuksen kohtalo ja samalla paljonko ensi vuonna jää verotettavaa tuloa. Se kun on sama summa. Toivottavasti tulevat päättäjät ymmärtävät maatalouden ahdinkoa katovuosien jälkeen ja tekevät sellaisia päätöksiä jotka turvaavat ruokahuoltomme. Tällä hetkellä ei näytä hyvältä. Viljan hinta sukeltta ja tuet tippuu. Jos 20-vuotta sitten oisin tiennyt mitä tämä maataloustuotanto on 2019. Niin en varmaan ois pistänyt nimeäni sukupolvenvaihdos paperiin. Nuorena on niin sinisilmäinen.
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2018
: 14.04.19 - klo:10:38
Pellot on vielä kauttaaltaan lumen peitossa meillä päin, joten rukiin lannoituksella ei kiire ennenkuin lumet ovat sulaneet. Onko porukalla näkemystä, kuinka paljon maksimi kevätlannoituksella saadaan sadonlisäystä vertaa nolla lannoitukseen. Ja kuinka paljon maksimi lannoitus lisää lakoriskiä, kun korrensääteitä ei käytetä.
koska keksitään että mitä isomipi tila sen suurempi tuki..esim.100-200 ha tilat saisi 500 e/ha 200-500 ha tilat 600e/ha ja 500-1000 tilat 700 e/ha ja sitten yli 1000 ha tilat..750 e/ha. Tuotteen hinta vois olla sitten vaikka 100 e/ tonni kun puhutaan viljasta. Tällä tavalla nopeutettaisiin rakennekehitystä ja kaupunkeihin saataisiin paljon lisää asukkaita.

Listassasi on pessimistinen arvio, Uudenmaan Läänissä esimerkki yli 1000 ha:n alasta,  => 1000 €/ha . Toki osaksi avomaanvihannesluomua.

-SS-
Sittenhän meidän kaikkien viljelijöiden kannattaa alkaa viljelemään avomaanvihanneluomua, ei ole pelkoa lihaverosta eikä kettutytöistä tai ovatkohe nykyään kettumuunsukupuolisia. No asiaan. Itse Huoltovarmuusliitto kannattaa perheviljelmien jatkumista. Sillä taataan Suomalainen ruokatuotannon jatkuminen 2030- luvulle, muttei ilman maataloustukien kohtuullisena pysymistä noin 500 e/ha ja luopumistuen palauttamista.
Jos isot tilat menevät talous edellä, kertoo se jotain. Ensin se kertoo maatalouden bisnestilasta. Ja toisaalta myös sen, että isot tilat eivät voi olla kannattavia. Isolla tilalla on monesti työntekijöitä, joiden pitää saada palkkaa tasaisesti. Sitten keksitään kaikkea tekemistä.

Pieni tila yksinkertaisesti ehtii tekemään tarvittavia asioita lyhyemmässä aikavälissä.

Aikaikkuna onkin sellainen juttu, mitä ei laskelmissa oteta välttämättä huomioon.

Luken poliittisen pamfletin tilaustyössä onkin paljon kertova lause:

"Suurimmat tilat eivät kuitenkaan ole laajentuneet siten, että tuotanto olisi keskittynyt niille. Kasvulle on ollut esteitä."

Joo, jos näiden tonnaritilojen joukosta kun katsoo, niin trattalistalle asettauminen, kylmenneen jättikuivurin varjossa pakkoluomuun siirtyminen, näin esimerkiksi, kertonee joistakin "esteistä". Minä sitten varmaan 30 aarin tilkkuja sivutoimiviljelevänä (BTW aivan aivan toisessa läänissä)  aiheutan nämä "esteet" ?

-SS-
Oon ihmetellyt tässä suuruuden ekonomiassa kahta asiaa. Koska Eu:n tasolta kielletään perhemuotoinen viljetoiminta ja pakottamalla ne siirtymään osakeyhtiömuotoiseen,  siinä tilanteessa 500 ha tila on pientila. Ja toinen mikä ihmetyttää että koska keksitään että mitä isomipi tila sen suurempi tuki..esim.100-200 ha tilat saisi 500 e/ha 200-500 ha tilat 600e/ha ja 500-1000 tilat 700 e/ha ja sitten yli 1000 ha tilat..750 e/ha. Tuotteen hinta vois olla sitten vaikka 100 e/ tonni kun puhutaan viljasta. Tällä tavalla nopeutettaisiin rakennekehitystä ja kaupunkeihin saataisiin paljon lisää asukkaita.
Mitenkä noinkin viisaat ihmiset kuin Suomalaismepit kehtaavat sorsia yhden Suomalaisen ruuantuotannon suuntaa noinkin räikeällä tavalla. Itse en ole lihantuotannon kanssa missään tekemisissä, mitä nyt joskus mallasohraksi viljelty ohra saattaa mennä rehuksi. Mutta puolustan kaikkia tuotantosuuntia. Toivottavasti seuraava ostsikko minkä asian tiimoilta saan lukea on että Suomalaismepit kyseenalaistavat salaatintuotannon Eu tukia tai että Suomalaismepit kyseenalaistavat riisintuotannon Eu tukia..Sen viljely olisi hyvin onnistunut Suomessa 2017 kesällä :) Samalla vastustan myös tuotantosuuntarasismia, mikä tarjoittaa, että tukien pitäisi olla samanpienuiset e/ha niin kasvinviljelytiloilla, eläintiloilla ja luomutiloilla. Silloin Eu:ssa paljon puhuttu tasa-arvo pykälä toteutuisi.
Sivuja: [1] 2 3 ... 9