Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
onnistuskohan suomessa
https://www.youtube.com/watch?v=lrGVO7CxRlU
Ei varmaan, pintaan ja jyrkkiä paikkoja.. Joutuis varmaan tiilenpäitä lukemaan
https://www.youtube.com/watch?v=PVU5OZaKOQQ
Tulee motille hintaa, eikä paljon turvallisuudesta välitetä 
Todella mielenkiintoinen video. Hevosiakin käytetään.. Eipä noita ukkoja pelota, jos tipahtaa skidderin päältä, huonosti käy. Jugoslavian romaneja vissii mitä tekstistä luin
Jos tuurilla löytäisi purkaamolta tuollaisen lasikaton
Aika isoa jyvää Planetissa, onhan se kivemman näköstä puida.. meitin herneet meni toissaviikolla Kaipiaisiin, joku rehutehdas lantmännillä siellä.
Kävin mä nuorena miehenä siellä Laiholla, sinappisatoni puristuttamassa. Lasipurkillisen öljyä jätin hyllynpäälle muistoksi viljelijäuran alusta
Muuten ne tuli käytettyä teräöljyinä ym.
Kyllä viljelisin, jos oikea kohde löytyy sadolle.
Muutama 3/8 räikkä löytyy kuivurilta, harvoin tulee käytettyä, mutta puintiaikaan räikkää käytetään kuivurilla jopa 10h putkeen..
Oletko laittanut joka telalle oman?
Hehheh, en, mutta tuon aitta-jaakon syöttölaitteessa se kitkalaakerivipujuttu, tuli yhtenä pyhäaamuna äkkiä tehtyä niin hyvä viritys, että kestäny jo 3 vuotta. Täytys oikeesti tällä kaudella pistää kuntoon. Mut räikkä o halvempi..
Muutama 3/8 räikkä löytyy kuivurilta, harvoin tulee käytettyä, mutta puintiaikaan räikkää käytetään kuivurilla jopa 10h putkeen..
Mulla on ollu normetti/ryskyn vinssi eri traktorin perässä, kaateluvaiheessa vedellään läjään uran varteen. Ei viitti enää kuormaillessa vinssailla. Takavuosina tuli kovasti kuivasia kuusia kerättyä kyliltä, 25km tais olla kaukaisin, joku viikonloppu kaatelua ja vinssailua paikoista riippuen, seuraavalla haettiin jos oli maantiekelit kunnossa.
Keväällä kylvin heinikkoon, VM sk 300, syksyllä lopetettua. Ihan hyvin kasvoi qvarna, vannaspainoa vaan tarpeeksi ettei pompi.
Syysvehnää kylvin lopetettuun nurmeen, elokuun alussa glyfotettu. Ohransänkeen vedin myös syysvehnää. Glyfot ajoin klo 10 aikaa syyskuisena aamuna, 16 aikaa aloin kylvää. Tasainen viherrys. Jäi ruiskuhauki, juola vihertää siinä
Me jatkettiin VM:ssä sentillä sitä rautaa joka tukee kumiviikseä. Siemenet ei sen jälkeen enää jääneet niin pintaan.
Hyvä juttu, Lisäilen sitten 3x15mm lattapätkiä keväällä noihin!
Maastulissa oli juttua rapsin laivauksesta satamaan A-rehulle. Jutussa kerrotaan tuontivalkuaisen olevan välttämättömyys. Jos esimerkisi A-rehu hinnoittelisi vaikka herneen tai rypsirouheen oikein niin kotimaasta saisi kaiken tarvitseman raaka-aineen rehuun. Näitten rehutehtaiden toiminta on eräänlaista viherpesua.
Joo, mää myyn het kun hinta 0n 240-250€ tonni herneellä.. 200 ei viitti vielä..
Tehtaalaisissa umpikumipyörissä on se puute, että kostealla savella alkaa kerätä palletta ulkokehälle ja nostaa vannasta ylemmäs. Normaalikeväänä odotellaan, että maan pinta kuivaa ja lakkaa keräämästä. Sateisena keväänä tuli mieleen, että hitsaisi kannatuspyörän runkoon kaapimen, joka estäisi paksun savikerroksen kertymisen kehälle. Siinä vaan sitten voi lakata pyöriminenkin...
Jos olisi kaavin niin äkkiä on sitten tilanne että pyöriminen loppuu jne.
Meidän maalajeilla ainakin käy niin että se pyörä kerryttää tietyn kerroksen ja loppu tippuu pois. Tämän jos haluaa kompensoida niin syvyyttä voi lisätä. Oikeastihan tuollaista ongelmaa ei pitäisi olla koska silloin pelto liian märkää. Myös se vaikuttaa jos on käyty muokkailemassa ennen. Sänkipellolla ei kosteanakaan ala läheskään niin herkästi kerryttämään kerrosta.
Kelit on vaan passattava ja ootettava.. että pintakuiva.
Eipä niillä juuri mitään virkaa ollut, kolmisen vuotta sitte tilasin omaan koneeseen ja petyin.
Ensinnäkin olivat liian pitkät (tiedän olis ollu helppo lyhentää) ja toiseksi ovat niin löysää kumia että ajaessa maa vetää ne niin taakse ja auki että en kokenut niistä olevan mitään apua, en oikeen ymmärrä mitä näillä lirvakkeilla on kuviteltu voitettavan.
Heti seuraavaksi syksyksi hain Etolasta sopivan paksuista/jäykkyistä muovilevyä (myyjä suositteli tarkoitukseen sopivan materiaalin) mistä silppusin käsisirkkelillä lirvakkeet. Tein niistä sopivan mittaiset että maa ei juurikaan vedä niitä taakse auki ajettaessa (paksuudella myös ryhtiä) jolloin ne ohjaavat sekä pidättävät jyvät suurimmaksi osaksi kylvörivin pohjalla toisin kuin se vetelä ja pitkä kumi viiksi.
Minkähänlaiset ne lirvakkeet sitten ovat... Novassa on kanssa sellaiset kapeat kiilamaiset lerpukkeet siellä kiekkojen välissä mutta niiden ei kai ole tarkoitus paljoa maahan osua, ovathan vaan siellä kaksoiskiekkojen välissä vähän estämässä siemenien nousua kiekkojen takareunan mukana.
Tää meinaa nyt mennä 'mutta Novassa...' keskusteluksi, lieneekö tästä hyötyä alkuperäiselle kysyjälle. Kunhan tässä lämpimikseni ihmettelen.
Sellaiset 12mm paksua kumia olevat 300mm pitkät, 60mm leviä yläpäästä, alapää 20mm palat.. Ei tää mikään oftopiikki ole vaikka tumestakin puhuu, eikö ole niin parempi että puhutaan kaikesta..
Sehän on kaikille hyödyksi, mitä enemmän kysellään ja opitaan asioista, ym tietoa.. Joo noi lirpukeet estää siementen lentämisen maanpinnalle kiekkojen märänpinnan vauhdittamina.
Syyskylvöllä ajoin kevätkylvövauhtia 100m, kävin kattoo miltä näyttää.. EEI.. ihan hiljaa ajoin sitten loput. hyvä tuli. mut keväällä näkee sitten..
Eipä niillä juuri mitään virkaa ollut, kolmisen vuotta sitte tilasin omaan koneeseen ja petyin.
Ensinnäkin olivat liian pitkät (tiedän olis ollu helppo lyhentää) ja toiseksi ovat niin löysää kumia että ajaessa maa vetää ne niin taakse ja auki että en kokenut niistä olevan mitään apua, en oikeen ymmärrä mitä näillä lirvakkeilla on kuviteltu voitettavan.
Heti seuraavaksi syksyksi hain Etolasta sopivan paksuista/jäykkyistä muovilevyä (myyjä suositteli tarkoitukseen sopivan materiaalin) mistä silppusin käsisirkkelillä lirvakkeet. Tein niistä sopivan mittaiset että maa ei juurikaan vedä niitä taakse auki ajettaessa (paksuudella myös ryhtiä) jolloin ne ohjaavat sekä pidättävät jyvät suurimmaksi osaksi kylvörivin pohjalla toisin kuin se vetelä ja pitkä kumi viiksi.
Mielenkiintoista tietoa! katsotaan kuin käy.. Tai raappalevyyn hitsaa jonkun latan jäykisteeksi, kumin päälle..
Leipäviljaan pyrkiminen olisi parhaiten toimiva tavoite, jos leipäviljalaadusta maksettaisiin reilusti enemmän. Viime aikoina leipäpalkkiot ovat olleet niin pienet, ja toisaalta rehutuomiot ovat herkässä, että parhaaseen tulokseen useimmiten on päässyt käyttämällä satoisaa, kuivuudenkestävää mutta leipäominaisuuksiltaan vain tyydyttävää lajiketta, lannoittamalla turvoksiin syvällä sijoituksella kuivuuden alle ja unohtamalla tautiruiskutukset, niin pääsee kylvövuoden syksyllä puimaankin kevätviljojansa.
Huippulaatuiset elintarvikelaadut jäävät heikoissa olosuhteissa satotasoltaan sadontuottolajikkeita tonnin-kaksi heikommaksi. Eli edes sataa euroa ei saada 10 euron lisähinnalla kuitatuksi. Gluteiinivapaat ym erikoistuotteet saa kohtuullistakin viljelykiertoa noudattaessa unohtaa.
Varsinkin leipäviljalla valkuaisen kohotus on jopa tarkempaa hommaa kuin mallasohralla tautientorjunnan jatkuva hälytystila , varsinkin kun typpilannoituksen siirtäminen kiloista valkuaisprosenttiin ei tuota juuri mitään käytännön lisähintaa. Kun siis ei ole metrien turvemultaa typeksi poltettavissa, eikä loputtomasti lantaakaan piilotettavissa.
Ja kunnon helteet sitten romuttavat sen mallasohran valkuaisen ylikorkeaksi ja pahimmillaan jyväkoon liian pieneksi. Rehuksi myydessä sitten saa kiitellä itseään, että hyvä kun himmasin ravinteissa ja panostin kolmen kierroksen tautiohjelmaan.
Säästää rekkalasteissa.
-SS-
2005 meille tuli Amaretto kevätvehnäksi, useina vuosina rehuvehnä oli -10€/tn leipävehnään verrattuna. Amaretosta tuli hyvin satoa ja kun tuli, niin valkuainen oli 10-11%, eipä sille juuri mitään ollut tehtävissä. Viimehetken typpilisää kokeitiin joskus ruiskulla tai rakeina, mutta taloudellisesti siinä ei ollut mitään järkeä. Valkuainen olisi pitänyt saada nostetuksi yli 15, niin olisi näkynyt vasta hinnassa.
Mallasohran ja leipävehnän viljely on siinä mielessä hyvä yhdistelmä, että valkuaisen puolesta märkänä vuotena saa mallasta ja kuivana vuotena leipävehnää Nykyisin mallasohran markkinat heikkenee, kun siirrytään Lahdesta kauemmas, vientisataman läheisyys ei enää takaa hyvää hintaa. Kaura on hieno kasvi, mutta mikä senkin menekki mahtaa lopulta olla? Tämmöisenä melkein katovuotena jo hinta laskee, kun viljelyala vähän kasvaa, puhumattakaan rukiista
Leipävehnää, ja mallasohraa itse yritän tuottaa, viime vuonna onnistui kumpiki.
Tänä vuonna ei, Rgt planetissa liian korkea valkuainen ja kahden kerroksen väkeä kyydissä..Rehuksi.
Kälyinen, onnettoman näköinen Qvarnavehnä kelpasi myllylle. Valkuaista 16-17% näytteessä.
Onpahan ohran siementä laarisa sitten.
