Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Umpiluu

Löytyykö kokemusta tuost kellfrin piennarleikkurista ?
Käyttö lähinnä nurmien puhdistusniitto ja ojavarsien
kevyet vesakot. Paksuimmat vesakot on jo kaadettu
kelasilppurilla  :D. Koneen hinta ei ainakaan näytä pahalta.
HL kertoili siitä strangon kettinkikoneesta, että toimii ihan -28 asteessa.
Kiintoisaa, olen ajatellut omaan tulevaan emopihattoon (parsi) myös lantakonetta.
Mitenkäs lanta sitten jatkaa matkaa kun se on lykätty ulos pihatosta.
Kuiluja/ putkia myöten vai pumppaamalla ?]
pudotus monttuun ja siitä eteenpäin joko tr-etukuormaimella tai kurottajalla. jos traktori tyhjennys montuissa, niin kannattaa miettiä miten syvät tekee ja mikä on nousukulma montusta.


Meillä piirrustuksissa oli ajatus että rakennuksen päätyyn ulkopuolelle tulee poikittaiskuilu
jonne raappa työntää lannan. Kuilun päässä rakennuksen kulmalla on pudotuskaivo josta liete pumpataan säiliöön. Se tietenkin on pelkona että lanta on niin "jankkia" ettei se liiku kuilussa.
Kovimmilla pakkasilla (jos niitä enää tulevaisuudessa onkaan) lanta käsitellään kuivalantana.
Tuota lantakonetta täytyykin rueta kyselemään,löysin tuossa nettisivutkin. Kuulostaa vähän siltä että nuo köysi/vaijerivehkeet kannattaa unohtaa....
HL kertoili siitä strangon kettinkikoneesta, että toimii ihan -28 asteessa.
Kiintoisaa, olen ajatellut omaan tulevaan emopihattoon (parsi) myös lantakonetta.
Mitenkäs lanta sitten jatkaa matkaa kun se on lykätty ulos pihatosta.
Kuiluja/ putkia myöten vai pumppaamalla ?]
Meillä kiskoruokkija höylänny navettaa ees taas 11 vuotta. Jakokertoja 6/vrk
klo. 6.00-22.00 , jotenkin tuntuu että pitää sen lehmänkin saada olla rauhassa
yönaika. Alussa oli täysrehuruokinta ja väkirehuannokset oli aika isoja lähemmäs
20 kg/vrk (ihminen on ahne). Sitten rupesi tulemaan raatoja, pienennettiin
väkirehuprosenttia ja homma rupes toimimaan. Matala tunnutus, 3:een kiloon,
nopea herutus (ettei iske asetooni). Nykyään rahtimylläri tekee seoksen, saa just
sellaisen seoksen mikä parhaiten täydentää kulloinkin syötössä olevaa säilörehua.
Ja sitäpaitsi täysrehut ainakin minusta liian kalliita, myllärin seoksella pääsee
samoihin tuloksiin ja paljon halvemmalla.
 
Meillä vhb on ollut jatkuvasti alle 300. Rehut jaetaan ennen lypsyä.Rehu esikuivattua
tarkkuus-silppurilla tehtyä, säilöntäaineena ollut 5 vuotta maitohappobakteerit.
Onko teillä muuten rehu pyöröpalleroissa ?
Emolehmäpaikan hinnasta vielä...... Halvin mitä minä tiedän on parsipihatto,runko tehty sähköpylväistä itsekantava pelti katossa,betoni pohjaiset ulkotarhat molemmin puolin navettaa. Emoja 60. Parsipaikan hinta 1500 eeroa veroineen/parsi. Kaikki tehty puusta vain muutama rautaputkinen väliportti. Siinnä on varmaankin kannattavuuden ainekset kasassa.


Ja sitä paitsi nykyisillä rakennuskustannuksilla mitä vähemmän katettua, sitä parempi, ottaen tietysti huomioon järkevyyden...


Niinpä niin ne rakennuskustannukset......nykysellään mitä lehissä on ollu juttuja, tommonen
50 emon + uudistus ja sonnit välitykseen helposti yli 300 000 eeroa.( KM 23.11.2007)
Tuossa jutussa jäi epäselväksi oliko hinnassa alvi mukana. Avustusten osuutta en tällä hetkellä tiedä paljonko sitä on mahdollista saada. Tuommonen hinta tuntuu kyllä aika kovalta,
halvemmalla pitäs pytinki saaha pystyyn, ainakin 100 000 eeroa hinnasta pois,
oiskohan mahdollista ?
Onkohan liian karskisti yksinkertaistettu jos ajattelee että parsipihatto vaatii poikimakaudella extra jämäkkää poikimisten seurantaa ettei pääse tapahtumaan haavereita. Vinopohja vaatii samalla tavalla seurantaa mutta poikimatapahtuma vaatii vähemmän hoitajan puuttumista tilanteeseen.
Aihe on varmaan loppuunkaluttu näillä sivuilla mutta olen vasta nyt oikein todella löytänyt nämä sivustot. Ajatus olisi noin 50:n emon pihatosta, sonnivasikat välitykseen,hiehot jäis tilalle kasvamaan. Tarkoitus ois että homma pyörii yhen miehen voimin. Eniten mietityttää poikimakausi. Parsisysteemi pyörii vähällä kuivikkeella mutta entäs poikimiset? Vaaranahan on että (vaikka olisikin erillisiä poikimakarsinoita)osa vasikoista syntyy ns. paskan sekaan. Vinokuivikkeessa menee kuiviketta enemmän(turve aika tyyristä). Mutta tuntus ainakin että poikimistapahtumalle vinopohja on parempi eikä emoja tarvitse siirrellä poikimakarsinoihin( ukko yksin töissä ). Ottakaa kantaa !!!!
Sivuja: [1]