Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kiskoruokkijan ohjelmointi  (Luettu 6075 kertaa)

Pete

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
Kiskoruokkijan ohjelmointi
   Keskituotosta(8000)pitäis nostaa. Ruokkija on mutta en ole ollenkaan varma, että säädöt olis tuotoksen kannalta kohdallaan.
 Löytyskö asiantuntevia vinkkejä kyseisen laitteen ohjelmointiin :-\
Lähinnä jakokertojen määrä ja kannattaako/pitääkö yöllä olla ruokkijan kulussa pitempi paussi, että lehmät saa maata rauhassa?(jos ei taukoja tahrivatko enemmän)
  Parsinavetta on kyseessä, 8 jakokertaa/vrk,vilja-puolitiivisteruokinta ja säilörehua vapaasti(säilörehu ei ruokkijan kautta)
 

merheres

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 668
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
meillä ruokkija kiertää sisäruokintakaudella 9kertaa/pv 4.00, 6.10, 8.00, 10.45, 13.30, 16.00, 18.30, 21.00, 23.30. Laidunkaudella 10.45 ja 13.30 kierrot jätetään tekemättä. Jakokertojen määrän lisäys saa lehmät nousemaan syömään useammin, karkeaa rehua kuluu enemmän. periaatteessa sen pitäisi nostaa tuotosta, edellyttäen että rehua on vapaasti tarjolla. keskituotoksen nostossa, ainakin meillä, eniten vaikutti poikimaväli 400pv-375pv 7800kg-10300kg. matala tunnutus 3kg ja nopea herutus, max rehuannos 12-14pv poikimisesta, riittävästi energiaa poikimisen jälkeen. viljaa max 9kg puolitiiviste aiv-analyysin mukaan. meidän resepti tuotoksennostoon.   

Pete

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
   Tattis. Vaikuttais laidunkaudelle hyvältä jaotukselta. Ei tartte pudottaa kun pari jakokertaa pois.
  Onkos sulla lehmille tunnistinpannat vai ohjataanko aina samoille paikoille?

lypsikki

  • Vieras
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
Minusta 8-9 jakokertaa on  liikaa lehmälle. Lehmän pitäisi saada myös levätä ja ylösnousuja tulee liikaa. Meillä kiskoruokkija jakaa 6 krt päivässä ja niillä on reilut 8 tuntia yölepo. Lisäksi käyttöönoton yhteydessä suositeltiin lehmille päivälepoa, eli noin 4 tuntia.

Jotenkin ihmettelen, että miten keskituotoksesi on vain 8000 kg, ottaen huomioon että olet hankkinut kiskoruokkijan ja olet ostanut tilallesi puolitiivistettä. Meillä oli keskituotos liki 9000 kiloa pelkällä vilja-rypsillä ja käsin ruokinnalla. Ensimmäiseksi tulee mieleen onko säilörehun teko onnistunut, ts. onko se korjattu ajoissa? Onko analyysit otettu? Säilörehu on kuitenkin se tärkein rehu. Loppupeleissä maitotili ja koko vuoden tulos tehdään säilörehulla eikä väkirehukikkailuilla - sanoo rehutehtaat mitä haluavat. Jos on hyvä säilis - niin sitten pääsee helpolla, lehmille ei tarvita väkirehua kun mausteeksi - jos taas huono, niin homma jo vaikeampi - mutta helpompi jos omistaa kiskoruokkijan. Väkirehua on myös varottava antamasta liikaa, liika vähentää lehmän aiv:n syöntiä ja vähentää tuotosta. Uskokaa nyt hyvät ihmiset, että maitotilit tehdään säilörehulla ei väkirehulla.

Meillä on ainakin ruokinta-asioissa paljon auttanut asiansa osaava maitotilaneuvoja, jonka neuvot ovat olleet rahanarvoisia. Oikeastaan hänen ansiotaan, että keskituotoksemme jatkaa nousuaan vaikka ei yhtään revitellä niitä.

merheres

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 668
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
ei oo tunnistinpantoja, enkä ohjaa samoille paikoille. Lavalin ruokkija, kännykkä ohjaus, lehmäjärjestys tosi kätevä muuttaa sisälle oton jälkeen. puolitiiviste verrattuna rypsi/leike ruokintaan on helpompi toteuttaa kiskoruokkijalla ja jos on tärkkelyspitoinen pt säästyy myös viljaa. ei puolitiiviste/täysrehu ole hyvän tuotoksen tae, eikä välttämätön paha. tiedän tilan jonka keskituotos oli liki 11000 vilja, rypsi/leike ruokinnalla ja käsin jakaen. tosin lehmät oli tosi isoja HF:ä ja vilja määrät max yli 10kg.

lypsikki

  • Vieras
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
tiedän tilan jonka keskituotos oli liki 11000 vilja, rypsi/leike ruokinnalla ja käsin jakaen. tosin lehmät oli tosi isoja HF:ä ja vilja määrät max yli 10kg.

Meillä on kaikki lehmät pieniä ayrshirelehmiä, kovimmat lypsäjät ovat 130-135 cm korkeita ::). Lisäksi väkirehuruokinta on pyritty pitämään maltillisena niin, että viljaa ei tulisi missään vaiheessa 7-8 kiloa enempää (ensikoille raja on 6-7 kg viljaa). Panostan enemmänkin tasaväkirehuruokintaan, että korkeat herumishuiput jäisi pois, koska ne rasittaa lehmää tarpeettomasti (terveys, utarerakenne joutuu koville). Toisin sanoen herumishuippuja ei mielestäni kannata "ruokkia", koska pitkämaitoisuus ja lypsykäyrän tasaisuus on parempi tuotosominaisuus mielestäni. Toki jokaisella omat systeeeminsä, mutta meidän lehmät niin pieniä ja niiden syöntikyky on rajallinen, joten meillä näin.

Viimeksi muokattu: 26.11.07 - klo:14:30 kirjoittanut lypsikki

Pete

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
   Täytynee pitää puolustuspuheenvuoro. ;)
Karjasta 60-70 % ensikoita ja niistäkin suurin piirtein toinen puoli on ostoeläimiä. Kaikista hiehoista ei ikuna tule kunnon lehmää(ainakaan meillä) ikävä kyllä. Ostohiehoissakin on melkoinen haitari. Huonoimmat lypsäny n. 6000 kg/12 kk paras yli 11000 kg.
  Sehän varmaan tuo tuotospuoli korjaantuu jo sillä,kun saapi tota keskipoikimakertaa vähän nostettua.
  Ehdottomasti samaa mieltä ,että säilis on tärkein rehu. Huippusäilörehulla pääsee pitkälle.
  Jos rehunhinnat jatkaa nousua tätä rataa niin tarttis lehmiä ruveta jalostaan siihen suuntaan, että ne pärjäis kotoisilla karkearehuilla mahdollisimman pitkälle.(edellyttää tietysti että kotoiset rehut saadaan säilöön mahdollisimman edukkaasti)
 

KT

  • Vieras
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
meillä ruokkija kiertää sisäruokintakaudella 9kertaa/pv 4.00, 6.10, 8.00, 10.45, 13.30, 16.00, 18.30, 21.00, 23.30. Laidunkaudella 10.45 ja 13.30
Suurimmalla osalla asiakastiloistani  ruokkija kulkee  maksimissaan 6 kertaa vuorokaudessa 6.00 ja 21.00 välille. Suurimmat väkirehuannokset on 16 kilon luokkaa päivässä ja keskituotokset vaihtelevat 9000-12000 kg välillä.

Umpiluu

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
Meillä kiskoruokkija höylänny navettaa ees taas 11 vuotta. Jakokertoja 6/vrk
klo. 6.00-22.00 , jotenkin tuntuu että pitää sen lehmänkin saada olla rauhassa
yönaika. Alussa oli täysrehuruokinta ja väkirehuannokset oli aika isoja lähemmäs
20 kg/vrk (ihminen on ahne). Sitten rupesi tulemaan raatoja, pienennettiin
väkirehuprosenttia ja homma rupes toimimaan. Matala tunnutus, 3:een kiloon,
nopea herutus (ettei iske asetooni). Nykyään rahtimylläri tekee seoksen, saa just
sellaisen seoksen mikä parhaiten täydentää kulloinkin syötössä olevaa säilörehua.
Ja sitäpaitsi täysrehut ainakin minusta liian kalliita, myllärin seoksella pääsee
samoihin tuloksiin ja paljon halvemmalla.
 

lypsikki

  • Vieras
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
Meillä kiskoruokkija höylänny navettaa ees taas 11 vuotta. Jakokertoja 6/vrk
klo. 6.00-22.00 , jotenkin tuntuu että pitää sen lehmänkin saada olla rauhassa
yönaika. Alussa oli täysrehuruokinta ja väkirehuannokset oli aika isoja lähemmäs
20 kg/vrk (ihminen on ahne). Sitten rupesi tulemaan raatoja, pienennettiin
väkirehuprosenttia ja homma rupes toimimaan. Matala tunnutus, 3:een kiloon,
nopea herutus (ettei iske asetooni). Nykyään rahtimylläri tekee seoksen, saa just
sellaisen seoksen mikä parhaiten täydentää kulloinkin syötössä olevaa säilörehua.
Ja sitäpaitsi täysrehut ainakin minusta liian kalliita, myllärin seoksella pääsee
samoihin tuloksiin ja paljon halvemmalla.
 

Erittäin järkevältä systeemiltä vaikuttaa :). Mikä on teidän väkirehutaso tällä hetkellä? Ajatuksesi ovat melkein kuin omasta päästäni, sillä meilläkin on rahtimyllärin seos ja ollaan helposti päästy yli 9000 kg:n, vaikka lähdettiin 6000 kg:sta liikkeelle. Se on totta, että väkirehulla ei kannata ahnehtia, elukat tulee vaan vaivasiksi ja lyhytikäisiksi. Hyvällä säilörehulla voisi saada hyvät tulokset jopa 8-10 kiloa väkirehua (sis. vilja, rypsi, leike, kivennäinen) on kokeilemisen arvonen juttu.

Peten ehdotus, että lehmiä pitäisi jalostaa siihen suuntaan, että niiden karkearehun käyttö olisi tehokkaampaa - on mainio idea. Aikasemminhan asia oli niin ja jostakin kummasta Suomeenkin rantautui runsas väkirehuruokinta.

Totta on myös, että lehmien iällä ja keskipoikimakerralla on vaikutusta. Lehmä nostaa tuotosta vuosi vuodelta, ollen korkein 5. poikimisen jälkeen ja vielä 10. kausikin on parempi kun ensikon tuotos eli vanhat lehmät todellakin kannattaa. Nykyäänkin kun hiehon kasvatus maksaa niin lehmien olosuhteisiin hoitoon ja ruokintaan kannattaa panostaa, että pärjäisi pienellä (alle 20%) uudistuksella. Meillä oli parhaimmillaan uudistus% noin 10 ja keskipoikimakerta yli 4. Tavoite on, että jokainen lehmä olisi ainakin 50-tonnari, parhaimmat toki ovat pitempään. Toinen asia on, että toteutuuko tämä - jääkö pelkäksi tavoitteeksi... ;)  ::)

lypsikki

  • Vieras
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
^Näin viisi vuotta  myöhemmin voin kertoa että tavoitteksi jäi. 2007 vuonna tuotos nousi ennätyslukemiin ja sillä oli seurauksensa. Monta hyvää lehmää meni seuravana vuonna eri syihin; hedelmällisyys, utaresairaudet ja tiety ne utarerakenteetkaan ei kaikilla kestänyt. Jäljelle jäi ne jotka tuottivat vatimattomasti ja ensikot.

Kiskoruokija jakaa nykyään täysrehua, siinä oli pari vuotta hunompaa viljavuotta. Kaurasta tuli liiian kevyttä ja kuoripitoista kun taas ohra oli tiivistä ja tärkkelyspitoista. Ne eivät sekoittuneet tasaisesti ja siitä tuli vakaviakin terveysongelmia. Hankala viljaruokinta aiheutti sen että loppuvaiheessa viljan määräärajoitettiin jopa alle 5-6 kilon ja tuotojkset tippui. Täysrehulla ei samoja ongelmia ole ollut. Kyllä se on ollut satsaus eläinten parempaan terveyteen.

Katila

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 166
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
Meillä kulkee 5.30, 8.00, 12.30, 16.00, 18.30 ja 23.00
Laidunkaudella jää pois 12.30 ja 23.00 ja viimeistä vähän pitää aikastaa..

Meillä ei oo kiskoruokkija nostanut yhtään tuotosta käsiruokintaan verrattuna, mutta kokonaisruokintamäärät on vähän tippuneet..Säilis ei toki ole ollenkaan kyllä huippuluokkaa, parannusta toivotaan jos pääsisi paalirehuun siirtymään kun meinaa työvoima rehuntekoon olla kivenalla ja sen sitten tietää kun se rehunteko venyy ja venyy.

Täysrehua, rypsiä, energiarehua ja välillä leikettä tuo vehje jakaa. Hyvähän se on, vähentää huomattavasti työtä ja varsinkin täysrehu vähentää kun ei tarvi myllytyksien kans puljailla.

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
^Näin viisi vuotta  myöhemmin voin kertoa että tavoitteksi jäi. 2007 vuonna tuotos nousi ennätyslukemiin ja sillä oli seurauksensa. Monta hyvää lehmää meni seuravana vuonna eri syihin; hedelmällisyys, utaresairaudet ja tiety ne utarerakenteetkaan ei kaikilla kestänyt. Jäljelle jäi ne jotka tuottivat vatimattomasti ja ensikot.

Kiskoruokija jakaa nykyään täysrehua, siinä oli pari vuotta hunompaa viljavuotta. Kaurasta tuli liiian kevyttä ja kuoripitoista kun taas ohra oli tiivistä ja tärkkelyspitoista. Ne eivät sekoittuneet tasaisesti ja siitä tuli vakaviakin terveysongelmia. Hankala viljaruokinta aiheutti sen että loppuvaiheessa viljan määräärajoitettiin jopa alle 5-6 kilon ja tuotojkset tippui. Täysrehulla ei samoja ongelmia ole ollut. Kyllä se on ollut satsaus eläinten parempaan terveyteen.
Niin ja täykkärin teho perustuu optimin yläpuoliseen ruokintaan,toki voi olla hyväkin asia,jos säiliksessä ei ole tarpeeksi potkua,mutta muuten ei,ei ainakaan todella tappiin vedettynä.

heksa100

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 258
Vs: Kiskoruokkijan ohjelmointi
12-vuoden kokemuksella painoon perustuvasta kiskoruokkijasta:

Jako sisäruokinnassa 7 kertaa päivässä aikavälillä: 5:30-21:30 ja kesäisin 6 jakokertaa, päiväjaon talvesta pois jättäen.

Ruokkija jakaa viljaa, puolitiivistettä, kivennäistä sekä E-seleeni.

Keskituotos 12-vuotta sitten oli 10 900 kg ja viimeiset 10 vuotta se on pyörinyt 11 500 - 12 900 kg. Tällä hetkellä parhaan 12 kuukauden tuotos on noin 19 000 kg. Karjassa on nyt yksi 150-tonnari, yksi 100-tonnari, sekä 3 90-tonnaria (jos kaikki menee hyvin, niin ensi vuoden aikana 100-tonnareita). Keskipoikima kerta meillä on 4-paikkeilla ja nousussa.

Ruokinta ei ole pelkkää ruokintasuosituksen katsomista, vaan myös eläintä on osattava lukea, niin etu-, keski- kuin takapäätäkin. Jos jokin noista pelitä, niin ei mikään muukaan. Jokaisella eläimellä on maksimi maidon tuotto kyky, joka on parasta löytää heti ekalla poikimisella ja siihen kannattaa tyytyä mennä sillä. Jos ekana tuotos kautena ruokitaan yli, niin toista tuotoskautta on melko turha odottaa.

Keskituoksen nousua ei voi selittää pelkällä ruokkijalla, sillä myös vuodesta 1974-alkanut jalostus on tuottanut valinnan kautta tulosta. Ruokinta suoritettiin aiemmin kauhalla ja yhtä usein, kuin nykyäänkin. Isoin ero on se, että annos on nyt aina sama, riippumatta siitä kuka navetalla on vastuussa (aiemmin lomittajan kilo oli melkein puolitoista kiloa, koska "piti" saada tankkiin enemmän maitoa, kuin tilan väki).
Eikä pelkästään karkea rehu mitään ratkaise, vaan edessä pitää olla syötävä/tuottava säilörehu. Meillä tuohon oikea ratkaisu oli tornirehu, koska navetta on vuodelta 1927, eikä sen kanssa toimi mikään muu, kuin suoraan navettaan tippuva säilörehu (navetta ympäröity teillä, joka puolelta, eikä mahdu rehulatoja väliin).

Näin mennään meillä.