Onkohan liian karskisti yksinkertaistettu jos ajattelee että parsipihatto vaatii poikimakaudella extra jämäkkää poikimisten seurantaa ettei pääse tapahtumaan haavereita. Vinopohja vaatii samalla tavalla seurantaa mutta poikimatapahtuma vaatii vähemmän hoitajan puuttumista tilanteeseen.

Ja sitä paitsi nykyisillä rakennuskustannuksilla mitä vähemmän katettua, sitä parempi, ottaen tietysti huomioon järkevyyden...


Niinpä niin ne rakennuskustannukset......nykysellään mitä lehissä on ollu juttuja, tommonen
50 emon + uudistus ja sonnit välitykseen helposti yli 300 000 eeroa.( KM 23.11.2007)
Tuossa jutussa jäi epäselväksi oliko hinnassa alvi mukana. Avustusten osuutta en tällä hetkellä tiedä paljonko sitä on mahdollista saada. Tuommonen hinta tuntuu kyllä aika kovalta,
halvemmalla pitäs pytinki saaha pystyyn, ainakin 100 000 eeroa hinnasta pois,
oiskohan mahdollista ?

Itse olen makuuparsi pohjaisen ratkaisun kannalla tuon kuivikkeen menon takia. Minusta 50 emolle 400 olkipaalia on aivan he.... kun ne pitää vielä levittää pellolle ja noiden eteenhän saa haravoida vähintään 40 hehtaaria peltoja. Sittenkun on tälläinen vuosi niin eihän niitä saa edes kuivaksi. Tai niinkuin viiem vuosi niin saa kaksikertaistaa tuon huolintaalueen...Ja ilmeisesti tälläiset vuodet tulevat vain lisääntymään.



Tuohan on vähän tilakohtaisia juttuja, yleensä paalataan heti puimurin jäljiltä, sateen pelossa. Paaleja tulee kevyesti toista sataa päivässä, joten aika äkkiään on 400 paalia koossa. Onhan sitten turve vaihtoehtona, puhelin soitto ja tulee pihaan.

Onhan urakoitsijat keksitty levitykseen. Kun talvella ajaa patteriin tuon lannan, palaa lähes puolet kevääseen mennessä pois.

Ja sitä paitsi nykyisillä rakennuskustannuksilla mitä vähemmän katettua, sitä parempi, ottaen tietysti huomioon järkevyyden...

Lainaus käyttäjältä: Umpiluu - 23.11.07 - klo:20:39

Onkohan liian karskisti yksinkertaistettu jos ajattelee että parsipihatto vaatii poikimakaudella extra jämäkkää poikimisten seurantaa ettei pääse tapahtumaan haavereita. Vinopohja vaatii samalla tavalla seurantaa mutta poikimatapahtuma vaatii vähemmän hoitajan puuttumista tilanteeseen.

Olisiko mahdoton ajatus tehdä sellainen ratkaisu, että emon pystyy ottamaan erilleen poikiman ajaksi, jos sen kerkee huomaamaan... Tekee vaikka parsirivin päähän esim lantakäytävän leveyden pituisen parrenerottajamattoman alueen, jonka rajaa aidalla. Normaalisti alueella on portti kiinni, jolloin paskakäytävä kestää puhtaana. parsien edessä olevalta vasikkakäytävältä on sitten yhteys tähän tilaan ja tällöin vasikat pääsee siihen alueelle halutessaja ne niille voi antaa vaikka erillistä ruokintaa/voi vaikka suorittaa vierotuksen sisätiloissa...Tyhjennyksen ajaksi portti rajaa mahdollisen emon + vasun sinne toiselle alueelle. 

Me ollaan huomattu, että poikijat hakeutuvat vähän omaan rauhaansa ja toiset tykkäävät jättää rauhaan. Noin 100 poikimisen jälkeen ei ole tainnut kuolla yhtään vasikkaa silleen, että syy olisi ollut parsipihatossa...

Olisiko mahdoton ajatus tehdä sellainen ratkaisu, että emon pystyy ottamaan erilleen poikiman ajaksi, jos sen kerkee huomaamaan... Tekee vaikka parsirivin päähän esim lantakäytävän leveyden pituisen parrenerottajamattoman alueen, jonka rajaa aidalla. Normaalisti alueella on portti kiinni, jolloin paskakäytävä kestää puhtaana. parsien edessä olevalta vasikkakäytävältä on sitten yhteys tähän tilaan ja tällöin vasikat pääsee siihen alueelle halutessaja ne niille voi antaa vaikka erillistä ruokintaa/voi vaikka suorittaa vierotuksen sisätiloissa...Tyhjennyksen ajaksi portti rajaa mahdollisen emon + vasun sinne toiselle alueelle. 

Me ollaan huomattu, että poikijat hakeutuvat vähän omaan rauhaansa ja toiset tykkäävät jättää rauhaan. Noin 100 poikimisen jälkeen ei ole tainnut kuolla yhtään vasikkaa silleen, että syy olisi ollut parsipihatossa...

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 24.11.07 - klo:08:00

Ja sitä paitsi nykyisillä rakennuskustannuksilla mitä vähemmän katettua, sitä parempi, ottaen tietysti huomioon järkevyyden...


Niinpä niin ne rakennuskustannukset......nykysellään mitä lehissä on ollu juttuja, tommonen
50 emon + uudistus ja sonnit välitykseen helposti yli 300 000 eeroa.( KM 23.11.2007)
Tuossa jutussa jäi epäselväksi oliko hinnassa alvi mukana. Avustusten osuutta en tällä hetkellä tiedä paljonko sitä on mahdollista saada. Tuommonen hinta tuntuu kyllä aika kovalta,
halvemmalla pitäs pytinki saaha pystyyn, ainakin 100 000 eeroa hinnasta pois,
oiskohan mahdollista ?

Joo siis tuostakin jos laskee karkeesti emopaikan hinnan:6000 eur. Ja täm vielä ilman työn osuutta. Joskus pari vuotta sitten puhuttiin lypsylehmn paikan hinnasta jotain 10 keur. Mutta onhan se lypsävän tuottokin vähän muuta toista. Tuota eroa vielä kirimään turpeeseen/olkeen menevä kustannus emolle, niin miten ihmeessä tollanen saadaan kannattamaan? Ja vielä esitellään kyseisen pihaton pohjapiirustuksia, että ottakaa mallia...

Ensinnäkin milloin katettu lantala maksaa itsenä takaisin? Samoin emojen takana oleva aidattu noin 4 metrin käytävä sisätiloissa? Nykyisillä investointikustannuksilla olisi halvempi ratkaisu ampua emo ja toimittaa se honkajoelle kuin rakentaa jokaisen karsinan taakse oma karsinansa sairastapauksia varten... Jos tuostakin navetan pohjapiirustuksesta katsoi pohjapinnan, mikä oikeasti tuottaa niin aika pieneksi jää...

Sairaskarsina on hyvä olla, mutta yksi riittää. samoin 1 käytävä per karsina sisätiloissa pitää riittää. Jos karsinan taakse pitää saada käytävä, niin sen voi tehdä ulos ja seinään avattavat vaneriluukut tms...

Onhan se hienoa jos lantaan ei pääse vettä, mutta on se myös ihanan kallista . Kun tuota lantalan vesiongelmaa voi myös vähentää ilman kattoa...

Emolehmäpaikan hinnasta vielä...... Halvin mitä minä tiedän on parsipihatto,runko tehty sähköpylväistä itsekantava pelti katossa,betoni pohjaiset ulkotarhat molemmin puolin navettaa. Emoja 60. Parsipaikan hinta 1500 eeroa veroineen/parsi. Kaikki tehty puusta vain muutama rautaputkinen väliportti. Siinnä on varmaankin kannattavuuden ainekset kasassa.

Minusta 50 emolle 400 olkipaalia on aivan he.... kun ne pitää vielä levittää pellolle ja noiden eteenhän saa haravoida vähintään 40 hehtaaria peltoja.

Tää on mielenkiintoinen aihe. Jos ajatellaan että kuivikkeet (400 paalia) maksaa alveineen  n.2500€. Montako mottia turvetta saa sillä hinnalla ja paljonko tarvitaan samaan kuivitukseen, kertoisko joku joka tietää ? Kuivikkeen tehokkuus, kai turpeella parempi. Molemmat on levitettävä peltoon, turve helpommin.

Rekallinen turvetta n.120 mottia maksoi veroneen alkusyksystä 1100 €, tällä hetkellä olen kuullut että kuiviketurvetta ei ole saatavilla. Parhaiten kestokuivike toimii kun käyttää välillä turvetta ja välillä pehkua. Turpeella saa kosteuden pysymään aisoissa. Turve onhyvä tavara kun halutaan säilyttää lannan ravinteet. Vapo vaan ei pysty toimittamaan tarpeellista määrää kuin hyvinä tuotantovuosina, huonoina vuosina vastaus on voi voi.Pelkän turpeen varaan ei uskalla kuivittamista laskea. Kuivikkeen hinnassa ei hirveästi mielestäni ole eroa kun lasketaan kaikki oljen kustannukset.