Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 5

Viestit - Pesä

Kasvintuotanto / Vs: kaliumista
: 11.07.19 - klo:13:24
https://www.beloragro.fi/lainnoitetuotteet/premium-ks-45-13

Tämä ks45 on belorin tyypin mukaan tavallisen npk lannoitteen tyylistä rakeistettua tavaraa, joka oman kokeilun mukaan meni ihan hyvin koneesta läpi, vähän jauhautui vain. Ilmeisesti perunanviljelijät käyttää tätä jonkinverran. Tämä sitten maksaakin luokkaa 670e/tn.

 Belorin tyyppi meinas et tuo k50 on karkeampaa ja saattaisi jopa kuluttaa syöttölaitteita, varmaan etenkin tumetyylisiä, jotka hiertää enemmän. Suositteli ennemmin pintalevitykseen tuota. Sillä lähdin kysymään kokemuksia nimenomaan tuosta k50 tavarasta. K50 hinta on tuola hinnastossa, alle 400e/tn.
Kasvintuotanto / Vs: kaliumista
: 10.07.19 - klo:16:29
Onko kokemusta meneekö kalisuola, kuten belor k50 granula läpi esim Jukon syöttölaitteesta? https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/kalisuola?sort=p.price&order=DESC&limit=50
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 29.06.19 - klo:10:07
Tuohon se asettuu 405-410€/tn ilman rahtia. Nähtävästi joku saanut Yaran y10 eli 24-4-4 suurinpiirtein samaan hintaan. Se on paras vastine Yaralta. 100 kilon typpitasolla sitä kuluu 32kg/ha enemmän ja fosforia ja kalia kertyy 2,6kg/ha vähemmän kuin belor 26-5-5.

Yaran lannat sopii pitoisuuksiltaan paremmin niille, ketkä saavat pelloilleen karjanlantaa.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 29.06.19 - klo:09:02
Belorkin ilmeisesti päivitelly hinnat nettiin. Paikalliselta välittäjältä kun kysyin niin 15-20e halvempaa/tonni npk lannat, ja kaupan päälle saa jotain kolmesta pääravinteesta enemmän kuin yaralaisessa. Hintaero ei ole suuri, mutta tuo ravinteiden köyhyys ärsyttää yaralaisissa. Fosforia on suhtees naurettavan vähän, ainoastaan y5:lla sais fosforit (yli)täyteen huononlaisen luokan 6000kg satokorjauksella kun typpeä laitetaan kylvön yhteydessä n.100kg. Typpeä kun yaralaisis on myös niin naurettavan vähän, joutuu kylvökoneen täyttöä suorittamaan paljon useammin.

Se on vaan tuo belorin 26-5-5 aika hyvä lanta, koneellisella ajaa paljon ja fosforit saa tämmättyä rajojen yläpäähän tai vähän yli. Ainoastaan kaliumia kaipais enemmän, mut sitä perjaattees pystyy täydentämään typen kans myöhemmin.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 26.06.19 - klo:07:47
Jaahas se on taas tämä aika vuodesta. Yara y3 30e/tn kalliimpaa kuin viimevuonna, mitä kysäisin. Belor ja cemagro ei käsittääkseni oo vielä julkaissu uuden kauden hintoja?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.457286
Miten onnistuu VM aitosuorakylvökoneella muokatun maan kylvö? Jotkut sanoo, että kannatin pyörä painuu muokattuun maahan syventäen kylvöä liikaa. Eikö tällöin ole vain liikaa vannaspainetta? Nykyisin kiekko jyräkombi, siinä ei kannatuspyörää ole ollenkaan ja liian syvään on helppo kylvää.
Ei taideta enää valmistaa Flexidrilliä. Muutenkin Jukolta tulleet koneet hävinneet, olikohan muuta kuin kivikarhu vielä tuotannossa.

Multiseedistä kokemukset, samaa mitä edellä jo mainittu että suorakylvöön riittää painatus kyllä. Tyhjillä säiliöillä nousee kone ilmaan jossei mene maahan. Ja jos on niin kovaa ettei mene maahan niin ei sellasessa paikkaa mikään kasva vaikka saisi siemenen maahankin. Vielä jos ei ole lannoitevantaita niin yhteen kiekkoon saa rutkasti painatusta.

Märällä kelillä ja runsaalla oljella yksikiekkovannas ei ole parhaimmillaan eli voi tukkia. Lähinnä syksyllä sellaisia kelejä ja tuoretta olkea.

Vannas saman tyyppinen mitä rapidissa, mutta muu vantaisto pidemmälle mietitty. Syvyydensäätö etupyörillä hyvä ja samalla hoituu savimailla ylimääräinen jyräys. Koneen paino jakautuu etu ja takapyörille kylvössä. Jakauma riippuu painatuksen suuruudesta. Tässä on sellainen hyvä ominaisuus että pehmeässä notkossa kulkee kuin sukkasillaan ja säiliöt täynnäkään ei sukella niin herkästi.

Rakenteen monimutkaisuudesta en varsinaista haittaa keksi. Ehkä tukoksen selvittäminen hankalampaa, koska etupyörät rajoittavat vantaistolle pääsyä. Kun miettii että kone ei ole ollut uutena kovinkaan paljon kalliimpi mitä Rapid niin väistämättä tuota on jouduttu Mynämäellä tekemään pienemmällä katteella mitä kilpailijoita. Melko isot ylimääräiset pyörät ja sylinterit pelkästään maksavat jotain kuitenkin.

Vannaskelkkojen kestävyydestä on joku täälläkin moittinut, mutta tämä koskee näitä uudempia u-palkista tehtyjä. Vanhoissa Multiseedeissä on vantaissa putkipalkkirunko. Vannassuppilo on hoikempi nykyään, mutta kulutuskestävyys saisi olla parempi (suorakylvössä). Se avaa vakoa ja kulkee enimmäkseen kiekon takana, joten ongelma tulee kuluneilla kiekoilla ja jos ei suppiloita ole siirretty ylimpään asentoon. Rapid-tyylinen kulutuspala olisi siis tarpeellinen. Alkuperäisessä on kovin niukasti hitsattu kulutussaumaa pohjalle. Toki helppo lisätä puikolla myöhemmin.

Kiitos vastaiksesta! Onko kiekot vaihtokunnos jos halkaosijasta kulunu 2cm ja hampaat pientä aaltoa enää?
Paperilla Jukon Flexiseed näyttää fiksulta. Miten on käytännön toiminnan laita? Mallissa ilman lantavantaita taitaa lannote mennä rehdisti sekaisin siemenen kanssa?


Uusia koneita ei taida myydä kukaan Suomessa? Mahtaako noita takapyöräkoneita maailmallakaan kukaan ostaa?
Kasvintuotanto / Vs: Typpiliuos
: 12.05.19 - klo:11:57
Onko kokemuksia mitä typpiliuos ja uan:nät tekee ruiskun osille?
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 07.05.19 - klo:08:35
Jos kylvän ohran kanssa italianraiheinää, kuoleeko se hukkakauraruiskutuksedsa Swipellä?
Mulla on nuo uudemman mallin 2 laakeriset jyväpuolen kiekkovantaat. Oli melko väkevästi niiteillä kasassa. Ootteko koonneet vastaavilla niiteillä, vai oottekonkeksiny tilalle jotain helpommin avattavaa?
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuhka
: 14.03.19 - klo:20:35
Onko peltotuhkan levitys ihan laillista hangelle, vaikka sisältääkin fosforia ja kalia? Lähteeköhän ravinteet sulamisvesien matkaan?
Kasvintuotanto / Vs: Typpiliuos
: 09.03.19 - klo:11:28
"Yara Kotkaniemen kolmen vuoden koesarjasta näkyy että ohran sato nousi 850 kg/ha korrenkasvuvaiheessa annetulla lisätyppilannoituksella. " https://www.yara.fi/lannoitus/ohra/ohran-tutkimukset/ohralle-typpiliuos/?fbclid=IwAR0t7Pk2_8nKD0QQpvqqYr2J-XJ05H1VmQ3x7Y8MxZuP96PqKtEihkR6s80

Onko porukalla tuoreita kokemuksia typpiliuoksen tai UAN- liuosten käytöstä? 2018 ohrasato kisassa oli jonkunverran ainakim käytetty.

Onkohan käytännön eroa typpiliuoksella ja uan:llä?

Lannoitesuuttimet lienee paikallaan suuremmilla käyttömäärillä, onko niillä tullut vioituksia?
Amazone Jetiin nähtävästi on myös aikoinaan saanu piensiemen syöttötelaa. Käsittääkseni myös elhoon tai ylöön sai?
Sivuja: [1] 2 3 ... 5