Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 30

Viestit - meidän Isä

Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.

Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..

Ei. Vaan sillon kun kylvää märkänä ja pelto kuivuu koppuraksi sen kylvön jälkeen.
Hyviä vinkkejä olisin vaille.
Millähän ”liimalla” kannattaisi kiinnittää Parocin 30mm kovavilla eristelevyjä kennojen kylkiin?
Etsin ratkaisua millä pysyy kiinni eikä rapise ajan kuluessa irti en mielellään ruuvaa peltiin reikiä ruuvattavilla kiinnikkeillä.

Laita vaan suosiolla eristävää maalia niin ei hiiret juhli. Se on niin ysäriä tommonen villa.
Kasvintuotanto / Vs: Uusi tukikausi
: 19.11.19 - klo:16:41
Uudeksi tukikaudeksi luvataan taas Kaikki mahdollinen mihin sitten meidän pitää sitoutua,sitten kun huomataan että rahat ei riitäkään niin valtio perääntyy yksipuolisesti sopimuksesta ja tukia leikataan,sitoumukset kuitenkin sitoo meitä viljeliöitä mutta ilman tukia .Näin on käynyt jokaisella tukikaudella eu aikana.
Listaa asioita mihin rahat ei ole riittäneet ja silti toimenpidettä pitää suorittaa? Mulla ei tuu mieleen mitään. Se on eriasia kun esim kerääjäkasveille luvattiin satku ja sit seuraavaksi määrä rajoitettiin 25% pinta-alasta. Ymmärrän kyllä ettei tälläinen poukkoilu ole kivaa, mutta onko oikeasti joku toimenpide joskus ollut sellainen että siihen on ensin sitouduttu ja rahat onkin jäänyt saamatta?

Lannan vastaanottoon aikanaan luvattiin tukea 95 hehtaarille. Toimenpiteet tehtiin mutta rahat jäi saamatta, jopa se aiemmansopimuksen 65. Se hubaa oli kun toisten pskoista sai vaan laskun.
Hyvä, pääsee Saku melkein suomalaisen säännöstön makuun. Tiukemmat lannoiterajat täällä on ollut jo 20 vuotta..
No jos joku ostaa heinät pystyyn ja saat nostaa tuet, niin ei tarvitse kuin korkeintaan jonkilaisen täydennykylvökoneen ja yhden traktorin. Ei hommat paljon paina ja kohtuu korvaus. Varsinkin jos jotain ympäristö hommeleita saa käytettyä. Esim. suojavyöhykkeitä ja LHP:tä.

Eiköhän tuo ole sen perintötilan toimintatapa, kun ei sukuvelvoitteen takia uskalla myydä eikä toisaalta mitään muuta osaakkaan. Pysyy sitten viljelijänä ja valittaa.

Jos ostaa tilan vapailta markkinoilta niin kuvittelisin ajatuksena olla jopa viljellä.
Kasvintuotanto / Vs: pellon vuokraus
: 29.10.19 - klo:15:12
Voitko yhtään tarkentaa.


Eikö tuo ilmoitus ole aivan selkeä. Tarjoat sen normi 550e/ha ja pyydät lähettämään
osoitteen, jos tärppäsi. Sitten kättäpäälle ja pullakahveet.

Jäin oikein miettimään missä noin halpaa vuokrapeltoa että viitosella alkavalla sais mitään?
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Aivan oiken, hienosti sanottuna kyse on kehäpäätelmästä. Viljalla on nyt tuo reilu 5 tonnia kannattavan viljelyn raja.
Ehkä "tuottaja asenne" pitäisi saada kitkettyä maanviljelijöistä pois. Mtk:kin voisi vaihtaa sitten nimeä.

Huomasin että joku on internetissä väärässä, niin päätin tulla huomauttamaan asiasta. Tuota ylläolevaa ei voi kyllä kehäpäätelmäksi kutsua.
kuin nopsaan amazonilla uusi mettä kasvaa tilalle?   kun eilen kipasin kattomassa heinäpeltoja rehutekomielellä ni huomasin et jo puskee lepän ja koivun tainta heinän sesasta!!!!   ja vasta muutama viikko sit tein rehua moiselta..    ja tuo lhpelto oli tosi surkian näkönen.   pakko laittaa silppurilla matalaks jo ens viikola...    kuhan vaan kerkiin sellasen hakemaan..                     ja sepehän on jo monta kertaa valistannu et se mikä tuloo ulkomailta on aina parasta aa-luokkaa!    ei sieltä mitään hrmonisalmonellapaskaa tuoda!

Ei tuoda ei. Samaan tapaan kuin suomi-autot tehdään ihan omilla linjastoilla, tehdään Suomeen tuotavat elintarvikkeet erikseen, koska tänne pitää saada vähän parempaa.
ja kun euroopassa vielä helle vie sadon niin voisko oottaa jopa hintaa viljalle jonka puit?

Ei se noin toimi. Virolaisesta tuontikamasta voidaan toki maksaa, mutta vastaavasti kotimainen pitää sitten saada halvalla. Sitä miettiessä vois syödä vaikka fazerin leipää...
Kasvintuotanto / Vs: Sadetus 2019
: 26.07.19 - klo:14:05
Moniko on sadettanut rehunurmia tänä kesänä ja millä kalustolla. Täällä Päijänteen rantamailla sadekuurot ovat kiertäneet aina muutaman kilometrin päästä ja nurmet alkaa kuivumaan pystyyn. Harkinnassa sadetuskoneen hankinta. Minkälaisen pumpun tuoton esimerkiksi Vattenville 3 75mm/270m vaatii. Itsellä olisi Reini R2, mutta vaatisi ehkä lisäöljynlauhduttimen jatkuvassa käytössä?

Saattaa olla hiukan huonohko pumppu tuohon. Kelalle tarttis se 10bar kumminkin...
Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.

Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.


Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.

-SS-
Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin  ;D

Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista. ;D ;D ;D ;D

Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.

Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.

Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.

Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..

Varsinais-Suomi ei kyllä mitään ennätyksiä tee. Pienellä alalla on sateita tullut, mutta suurin osa on saanut jopa viimevuotta vähemmän. Kesäkuussa 5mm ja siihen tyyliin. Savimaat toki kestää liian kuivaa paremmin kuin liikamärkyyttä. Harvassa on hyvät kevätviljat vaikka Turku Loimaa välillä.
Mikä tuki putoaa 7%. Perusosa ympäristötuesta putoaa 17 euroon/ha. Tippuuko myöskin tilatuki/lfa?
Maaseudun tulevaisuudessa on ollut kirjoituksia , jossa ens vuonna pudotus verrattuna tämän vuoden tukiin olisi kokonaisuudessaa 7 prosenttia. Tammikuussa 2021 olemme viisaampia tämän asian suhteen. Palaan silloin asiaa tämän asian tiimoilta.
 Mitä tulee mahdolliseen hyvään viljasatoon, niin paras ratkaisu sen "ongelmaan" on että kehitysapurahoilla ostetaan isäntien mahdolliset ylituotantoviljat viljat 200 euroo/tonni ja viedään laivalla Välimeren eteläpuolelle.  Uskoisin että koko kansa olisi tähän ratkaisuun tyytyväinen.

Eipä taida mennä tuollainen läpi mtk porukoilla. Viljan pitää olla halpaa ja taas puheet ovat että huippusato ja viljanhinta palautuu oikealle tasolleen n. sataseen. Hyvin on taas unohtunut yhteispeli kirjoittelut viimevuoden rehupulan aikaan...
En oikein ymmärrä miksi monet itkevät paskaa elämäänsä maatalouden parissa, kun siihen ei ole mitään velvoitetta.

Tuo velvollisuus kuitenkin on kommenteissa usein esillä, eli ne, jotka viljelevät esimerkiksi vain huvikseen, ovat aivan kuin riistämässä elämän pois niiltä, jotka joutuvat viljelemään päätoimisesti.

-SS-
Kyllä nimenomaan siinä kohtaa kun laskutaito puuttuu harrasteviljelijöiltä. Päätoimiselta jos puuttuu laskutaito niin se homma loppuu aika nopeasti. Harrastelija vaan lisää tunteja tehtaan hihnalla tai jotain sellaista...

Kyllä "siinä kohtaa" laskutaito lienee juurikin harrasteviljelijöillä kohdallaan, koska osaavat hyödyttää taitojaan ansio- tai lisätulojen hankkimiseen. Tai sitten ahkeruudesta ja sinnikkyydestä on kyse.

Onko siis jokin yhteiskunnan velvollisuus työllistää nimenomaan kognitiivisesti vajaakuntoiset päätoimiseen peltoviljelyyn ja rajoittaa muiden elinkeinonvapautta ?

-SS-

"pellot kuuluu minulle" heppujen on vaikea hyväksyä että jollain toisella voi olla muutakin osaamista ja jopa virtaa ja halua sitä hyödyntää.

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...

Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.

Hollannista en iedä, mutta ainakin nuo KM jutun kaikki amerikkalaislaboratoriot mittasivat fosforit korkeiksi. Huomattavasti viljavuuspalvelun arvoja korkeammiksi. Jutun mukaan jopa niin korkeiksi, että fosforista saattaa olla jo haittaa kasvustoille. Ilmeisesti uuton hapot ovat amerikkalaisilla kovempia kuin Viljavuuspalvelulla. Siis fosforia pitää olla kasvien käytössä sopivasti. Liika voi olla pahasta.

Niin, välikasvi 3t satotasolla siellä. Täällä kun mittaillaan saako fosforia laittaa 9 vai 11kg hehtaarille ja sadossa lähtee 20, niin melko selvää on että liikaa ei saa vaikka km lähettäisi näytteen timbuktuun.
miten lie tuo korjuu tehtynä?   täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan.   tallausta ei kuulema kestä..

Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.

Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..

Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817

 Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...

Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.
Sivuja: [1] 2 3 ... 30