Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..
Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817
Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..
Sen olen vuosien varrella huomannut kun pinta ala on kasvanut ja lannoite ja kasvinsuojeluaineisen tarve lisääntyy. On hintoja pystynyt paremmin tinkaamaan.
Näin se on, pitkällinen hommahan tuo on saada koolla-on-väliä - jalansijaa, on sillä hintansakin, viimeisessä Salon kaupungin vuokrakilpailussa hintataso nousi 676 €/ha .
-SS-
Siinäpä sitä saakin taas maajussimatikkaa käyttää, kun tuon vuokran tinkii kannattavaksi 50€/ha kasvinsuojelukustannuksesta.
Kylvin viime vuonna pysyvän nurmen lohkon viljalle ja nyt siltä on vipussa hävinnyt merkintä, mutta ilmeisesti tuo toinenkin vuosi on siis odotettava lopullista vapautumista. Toisaalta säkki vuoti toisesta päästä ja uusi lohko meni pysyväksi nurmeksi. Pitänee koittaa vähentää noita pikku hiljaa pois. Yksi typerimmistä asioista eu-aikana ja siinä mielessä hankala, kun jo nyt joitakin rajoitteita ja tulevaisuudesta kun ei sit tiedä sitäkään vähää. Joutuu vaikka metsittämään tässä hiilikiimassa.
Metsitysrahaa täälläkin jo odotellaan. Taimet tonttiin ja Espanjaan.
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
En todellakaan tiedä, milloin tämän myyntikasvin korjuuvelvoite tai myyntikuittien ja varaston tarkastus, että on oikeasti myyty, olisi tullut luomuun. Vai onko vielä tullut ?
Luomuihmiset aina korostavat tuon 30% myyntikasvin pakollisuutta. Itse asiassa se ei ole mikään hankaloittava tekijä, eipä hömppäviljelykään kannata tavanomaisella puolella, jos kokotilan nurmea ajattelee, osa ympäristökorvauksista jää saamatta, ja koska perustaso muutenkin on alempi, tuottaa 20% näennäisruis hyvän tuoton tavanomaisessakin viljelyssä. Ja siis voi kylvää 15.8 - 15.09 välillä hyvin talvehtivaa ruista, ei paljon muuta kuin siementä tarvitsee käyttää, ja se 2 tonnia tulee yrittämättäkin. Voihan se puida vaikka rahtipuimurilla ja lähettää puintituoreena, kyllä se 2 t sato riittää ainakin puinti- ja kuivauskustannuksiin. Pikkutilalla kärrykuivurilla voi kuivata sen 100 hehtoa.
-SS-
Tälläinen käsitys se itselläkin oli, mutta tuosta myyntipakosta on kuulunut niin kaamea ruikutus, että ihan pisti epäilemään muutoksen tuulia tapahtuneen. Ja olisihan se nyt kohtuuton vaade pystyä tuottamaan jotain korkeamman tuen vastineeksi.
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
Eihän tavanomaisessakaan käsketä nuita käyttämään. Luomussa JOPA on pakko tuottaa myytävää.
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
Ehkä nopeus olisi saanut olla se 45-50kmh mutta muuten tuo muutos on todella hyvä.
Onko kellään onnistunutta kokemusta apilan siemenviljelystä omiin tarkoituksiin ja onko vaivan väärtti? Esimerkiksi nuo valko- ja puna-apilan siemenet maksavat Suomessa ihan syntisen paljon jos kaupasta hakee. Punaisella apilalla ainakin pitkä kasvukausi ja pölytys ovat ongelmia, mutta valkoisella kasvukausi pitäisi olla sen verran lyhyt että pitäisi riittää. Puintikin toki voi olla haastava, mutta ilmeisesti reglonella pitäisi onnistua. Jos olette kokeilleet niin onko ollut (keinotekoista) pölytystä vai ei ja itävätkö siemenet?
Helposti tuo onnistuu. Suurin ongelma on ratkaista missä siemenet kuivaa. Puimurilla ei mitään suurempia ongelmia ole kun malttaa odottaa tavaran valmiiksi. Puinti on aikaisin ja yleensä mahdollista katsella hyväkeli.
Pohja se on miukiin säkissäin, Eroan MTK:sta. Kyseinen tuottajajärjestö ei ainakaan aja minun etua.
No mehän voidaan jokainen perustaa itselle ihan ikioma edunvalvontajärjestö, joka ajaa vain MINUN etuani.
Jos etujärjestö ajaisi kokoalan etua niin juuri näitä pärstätukia vastustettaisiin. Kaikki investointi, neuvo, kriisituet ovat vääristäviä ja pitkällä aikavälillä toimivat alaa vastaan. Mutta kun piiri on pieni ja naapurin maat nyt vaan kuuluu itselle.
Neuvo tuet ovat ainoastaan työllistämispolitiikkaa, ei mitään tekemistä viljelijän auttamisessa.
Joka karsastaa neuvotukia, uskoo olevansa kaikkitietävä. Jokaisella meistä on opittavaa. Minulla ainakin tosi paljon. Neuvoraha tarkoittaa ilmaista oppia kaikille. Jos sitä ei käytä, käyttämättömät rahat käytetään johonkin muuhun. Ei sitä ylijäänyttä osaa enää maaseudulle palauteta. Ulkopuolinen näkemys kannattaa aina. Erityisesti kriittinen näkemys. Jos neuvoja on joojoo tyyppi, ei hänellä ole meille asiaa toista kertaa. Palkansaajapuolella työnantaja kustantaa usein koulutukset. Niin on nyt tavallaan meilläkin. Yhteiskunta, jolle me teemme tavallaan töitä tarjoaa myös koulutusta. Kannattaa ottaa se vastaan. Meillä on kohta tämän kauden neuvotuet käytetty. Luultavasti tämän vuoden kuluessa tulee potti täyteen. On sekaan mahtunut turhaakin koulutusta, mutta mistäs sitä olisi etukäteen tiennyt. Ja selvisihän tuossa parin asian osalta, että kannattaa keskittää kehitystoimia toisaalle, tietyt asiat ovat varsin hyvällä tolalla.
Huhu kertoo, että ensi kaudella neuvorahaa on taas tarjolla jopa entistä enemmän.
Pointti on siinä, että jo olemassa olevista sopimuksista leikataan samalla kun rahaa rittää näihin kolmansille osapuolille meneviin tukiin niin jossain on mätää.
Pohja se on miukiin säkissäin, Eroan MTK:sta. Kyseinen tuottajajärjestö ei ainakaan aja minun etua.
No mehän voidaan jokainen perustaa itselle ihan ikioma edunvalvontajärjestö, joka ajaa vain MINUN etuani.
Jos etujärjestö ajaisi kokoalan etua niin juuri näitä pärstätukia vastustettaisiin. Kaikki investointi, neuvo, kriisituet ovat vääristäviä ja pitkällä aikavälillä toimivat alaa vastaan. Mutta kun piiri on pieni ja naapurin maat nyt vaan kuuluu itselle.
>Mutta kyllä se reilua on että syväjuuriset rehunurmet saavat tuplakorvauksen, koska lehmät ovat juoneet vesijohtovettä navetassa. Kuivuus koitteli vain niitä joilla eläinyksiköitä taakkanaan. Kasvintuottajien nyt pitää olla varautuneita säänvaihteluun, koska navetassa tarvitaan agrekaatti. Kyllä tämä on mietitty tasapuoliseksi ja tosi mahtavaa että näitä tukia jaetaan niille osaajille. Nyt pysyy taas kenttä kunnossa.
Melko sekavaa horinaa,mikä ei tietenkään yllätä ketään
Iskällä taisi olla ivailun ajatus kirjoituksessaan.
-SS-
Kenen isään viittaat?
(hohohoo, sano se!)
>Mutta kyllä se reilua on että syväjuuriset rehunurmet saavat tuplakorvauksen, koska lehmät ovat juoneet vesijohtovettä navetassa. Kuivuus koitteli vain niitä joilla eläinyksiköitä taakkanaan. Kasvintuottajien nyt pitää olla varautuneita säänvaihteluun, koska navetassa tarvitaan agrekaatti. Kyllä tämä on mietitty tasapuoliseksi ja tosi mahtavaa että näitä tukia jaetaan niille osaajille. Nyt pysyy taas kenttä kunnossa.
Melko sekavaa horinaa,mikä ei tietenkään yllätä ketään
Ei yllätä edes jakoperuste. Aiheelle arvoisensa teksti.
Miksi ylipäätänsä pitää tukihakrmukseen merkitä että mallasohra? Mitä siinä voittaa? Eikös se ole ihan sama mitä sinne merkitsee, koska mallasohralle ei mitään erityistukea makseta. Jos tekee ostajan kanssa mallassopimuksen, se ei tukien hakemiseen liity millään lailla. Eli vaikka merkkaa rehuohraksi, voi silti viljellä mallasohraa ja myydä maltaana, jos onnistuu saamaan mallaslaatua, jos on sopimus.
Kysymys kuuluu ennemminkin miksi tuollaista asiaa edes tarvitsee miettiä, että pistääkö tukihakemukseen mallasohra vaiko ei. Lähtökohtaisesti kuivuus koetteli samalla alueella yhtälailla molempia ohria, ja muitakin kasveja, riippumatta siitä mitä tukipaperiin on merkattu. Nyt vain meikäläisen mielestä potkaistiin päähän jälleen kerran viljaporukkaa ja vielä ihmetellään miksi alan sisälläkin on eripuraa eri tuotantosuuntien kesken.
Mutta kyllä se reilua on että syväjuuriset rehunurmet saavat tuplakorvauksen, koska lehmät ovat juoneet vesijohtovettä navetassa. Kuivuus koitteli vain niitä joilla eläinyksiköitä taakkanaan. Kasvintuottajien nyt pitää olla varautuneita säänvaihteluun, koska navetassa tarvitaan agrekaatti. Kyllä tämä on mietitty tasapuoliseksi ja tosi mahtavaa että näitä tukia jaetaan niille osaajille. Nyt pysyy taas kenttä kunnossa.
Suurien tukien elukkatiloille nämäkin rahat menevät. Mitä joku säilöheinä tekee tuossa. Heinähän kasvaa, vaikka viljelijä olisi kuinka neekeri.
Nurmet pahimman kadon kokivat. Viljalla taas tilanne ihan eri. Pienillä kuluilla hyvä sato. Aikansa kun itkee niin saadaan päättäjätkin uskomaan satuihin ja palkkiona tästä turhasta rutinasta lisää rahaa.
Nurmet syväjuurisena tietysti pärjäsi paremmin kuin pystyyn kuivuvat viljat, erikoiskasveista puhumattakaan. Jos vaan jaksoi kolmossadon tehdä niin suurempaa pulaa ei ole rehuista. Viljat nimenomaan on loppu.
Tästä tulee sellainen hyvä joulufiilis. Epäilykset siitä että etujärjestö ei ajaisikaan koko kentän etua vaan keskittyisi yhden tuotantosuunnan poskettomien etujen ajamiseen karisivat täysin.
