Nyt voi jo todeta oman viljasadon jäävän niukaksi, kuuden tonnin kerholaiset ovat jossain muualla.

Nyt voi jo todeta oman viljasadon jäävän niukaksi, kuuden tonnin kerholaiset ovat jossain muualla.

Kuivuus vie Kaikki . Ei ole satanut pariin kuukauteen eikä ole vettä luvassakaan

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Ilo saattaa hiipua, kun pui pää täristen kosteaa ruisvehnäohrakauraa lämpimien syyssateiden alkaessa ja kuivuripaahtimo höyryää yösumuissa euron polttoöljyllä, sitten rahtaa viljan omaan laskuun jonnekin Naantaliin asti, ja noteeraukset jäävät sataan euroon.

MT:ssa oli ennuste, että viljojen hinnat painuvat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi melkoisen alas, ei ole mitään nousupiikkiä näkyvissä.

Jos 30000 eekkerin ja 100 bushelin vehnäammattilaisetkin kiemurtelevat kustannuskriiseissä, huolimatta double-crop-viljelystä, on suomalaisen eturiviläisen aika hankala ilman tukia selittää, että kilpailukyky jee jee, vallataan maailmanmarkkinat.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 02.07.19 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 02.07.19 - klo:08:47

Otti myös eilisaamuna korvaan tuo keskustelu tulevista tuista ja vaatimuksista,haastattelun loppua kuulin.Taisi olla tämä prof.Jyrki Niemi ja joku MTK:n jehu.Särähti kyllä korvaan kun tuo proffa sanoi että tulevaisuudessa vaaditaan enemmän tuon ympäristön suojelun suhteen vähemmällä rahalla ja että siinä on suomalaisilla viljelijöillä myös mahdollisuus kun voi vedota Suomen edelläkävijyyteen ja tuotteiden korkeampaan laatuun ja ympäristösuojelullisiin käytäntöihin sekä muita tiukempiin vaatimuksiin.MTK:n mies vähän äkelteli että onko esim.Eu:n alueella likikään samat käytännöt mutta nyökytteli osalle ajatuksista.

Käyköhän siinä kuitenkin niin että asiakas kaupassa ostaa sen halvimman vaikka tuote on tuotettu vähän löysemmillä säännöillä.Hintako ratkaisee?

Ihmetyttää ja naurattaa tuo maatalouden ympärillä pyörivien kravattikaulojen  lapsellinen usko siihen että suomalaisen maatalouden parempi ympäristöystävällisyys ja tiukemmat vaatimukset olisi  jonkinlainen etu ja myyntivaltti.
Ei ulkomainen ruuanostaja ruokahyllyn äärellä ajattele, että ostanpa tuon suomalaisen tuotteen, kun  se on tuotettu niin ympäristöystävällisesti.

Tässä on tämä kyselyjen ja hyllyjen välisen toiminnan ristiriita. Kun kyselyssä kysytään, että "vaikuttaako ilmasto", niin siihen kuuluu vastata, että vaikuttaa, koska se on hyvä asia. Joillakin se oikeasti vaikuttaakin, mutta isolla osalla hinta/laatu ratkaisee. Vaikka ei aina etsisikään sitä halvinta, mutta jos rahalle ei katsotaa saatavan vastinetta, tavara jää hyllyyn.

Kyselyistä vielä, että jos ihmiset käyttäisivät alkoholia saman verran kuin kyselyissä vastaavat käyttävänsä alkoholia, niin Suomen alkoholinkulutus olisi muistaakseni kolmanneksen pienempi siihen nähden mitä se on.

Mutta jos joku sanoo, että "valloitamme maailman, koska meillä on puhtaimmat elintarvikkeet". Niin ensinnäkin niiden puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamiseen on käytetty maailman eniten tukea. Ja vielä omasta pussista, ei EUn. Onko tässä mitään järkeä? Tuemme eniten maailmassa, jotta saisimme sen ilon, että viemme ulos ja ulkomaiset kuluttajat saavat tukisubvention? Minusta järjetöntä. Pitäisi olla Ruotsin malliin eli tuki järkeviin rajoihin ja tuotanto luokkaa 60-80% kotimaisesta kulutuksesta. Ruotsissa taitaa EU-tuettu vilja olla ainoa, jossa 100% omavaraisuus. Mm peruna. Vaikka meille tuodaan Ruotsista varhaisperunaa, niin sitä tuodaan meidän kuluttajiemme persouden (pitää saada uusia perunoita) takia kun markkinat  (kysyntä) sen mahdollistavat. Mutta Ruotsin omavaraisuus perunasta oli joku vuosi sitten 60-70% luokkaa. Mutta meillä omavaraisuus lähes kaikessa on 90+ prosenttia. Ja tuet korkeat. Meneekö Ruotsilla heikosti? Elintarvikkeet hirmuhinnoissa? Ei mene heikosta ja ei hirmuhintoja. Miksi emme tässä ota mallia?

Mutta aina kun aletaan puhua puhtaimmista elintarvikkeista, niin poistan varmistimen. Ihan kiva se on. Mutta kyselyissä lähes kaikkien maiden kansalaiset pitävät oman maan elintarvikkeita puhtaimpina ja parhaimpina. Siinä on vaikea millään mainoskampanjalla tms ottaa merkittävää siivua markkinoista. Ainakaan jos hinta on niin korkea, kuin joidenkin mielestä tällaisella puhtaimmalla tuotteella pitäisi olla.

Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.07.19 - klo:21:06

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa  niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.

Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 16.07.19 - klo:09:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.07.19 - klo:21:06

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa  niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.

Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.

Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..

 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 19.07.19 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 16.07.19 - klo:09:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.07.19 - klo:21:06

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa  niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.

Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.

Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..

Oli mikä oli, mutta varmasti paras kesä vuodesta 1994 lähtien !

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 15.07.19 - klo:23:03

Ruottalaisilla menee niin kauan hyvin, kun ruokamarkkina pelaa, mutta rajojen sulkeutuessa loppuu ruoka ja alkaa anarkia viikossa. Näin on ruottalaiset asiantuntijat itse kertoneet. Näistä ei hirveästi puhuta. Sivulauseessa saatetaan mainita. Ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta. Sähköstäkin on pari varoittavaa esimerkkiä viime ajoilta sekä kansainvälisesti että ihan paikallisesti. Fingridillä kun tuli pari kertaa jakeluhäiriö jostakin syystä, niin muutama Kuopion maalaisesikaupunki oli pimeänä. Taisi yltää naapurimaakunnan puolelle asti.

Uhkakuvia voidaan maalailla aina. Mikä on uhkakuvan toteutumisen todennäköisyys? Toisena puolena vaakakupissa on aina uhkakuvaan varautumisen hinta? Ja aikajänne. Jos nyt ei totaalista katastrofia tule tyylin iso meteoriitti iskeytyy maahan, niin vaikkapa sodan merkit ovat yleensä sen verran etukäteen näkyvissä, että on aikaa varautua. Aika hätäiseen se ruokapula täälläkin yllättää, jos öljyhanat menee kiinni. Kun merkittävä osa maataloudesta on siirretty kauas asutuksesta. Vaikkapa Tanska niin selviää paljon helpommalla, kun kaikki sekä asutus että tuotanto noin Helsinki - Hanko - Pori - Tampere alueella. Mutta olennaista on todennäköisyys ja varautumisen hinta. Siinä sitten tehdään riskianalyysi.

Näitä uhkakuvien totetumisien riskejä kai nämä huoltovarmuuskeskuksen tyypit just laskee ja arvioi. En osaa arvioida, miten nopeasti ja milloin tällainen rajat sulkeva kriisi tulisi, mutta ei se välttämättä suoraan sotaan välttämättä liity. Pakolaistulva afrikasta on varmaan yksi iso uhka ja se voi pullahtaa aika nopeastikin sitten, kun sen aika on. Putin tolskaa omalla ja vähän toistenkin tontillaan. Britit kinaavat brexitistään ja eu kipuilee äärioikean ja -vasemman välissä. Sitten on vielä idän pikkuvaltio Kiina. En tiedä. Nämä jos sopivasti yhtä aikaa kohtaavat.

Mutta oma viljasato jää niukaksi kuivuuden takia ja voi olla joutuu senkin vähän ajamaan säilörehuksi.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.07.19 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 19.07.19 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 16.07.19 - klo:09:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.07.19 - klo:21:06

Yli 5 tonnin satoa on ilo puida, varsinkin jos on pystyviljaa.

Se on kun tuon sianp..skan kanssa pelaa  niin aina vähän kysymysmerkki että onko pystyviljaa eli ei.

Viime vuonna kun ohra oli polveen asti ja sato ihan normaali, niin nyt se sama Aukusti on vähintään napaan. No mitä tästä vois päätellä … pirusti luulis tulevan pahanoja.

Ei ole voinut olla normaali, kun oli niin kuiva kesä. Etkö ole vielä oppinut ettei viljasatoa silloin tule..

Oli mikä oli, mutta varmasti paras kesä vuodesta 1994 lähtien !

Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.

https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/07/19/luvassa-keskinkertainen-viljasato-36-miljardia-kiloa

Enää sitten keskinkertainen. Kauraa taitaa tulla niin paljon, että mahtaako hinta alkaa edes ykkösellä?

Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.

Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.


Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.

-SS-

Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.07.19 - klo:09:03

Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.

Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.


Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.

-SS-

Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin 

Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista.

Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.

Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.

Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.

Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.07.19 - klo:14:04

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.07.19 - klo:09:03

Juu kyllä mä sen uskon. Ei se meilläkään huono ollut, joskaan ei paraskaan. Mä en vain ymmärrä sen 2017 vuoden ihanointia. Vettä kyllä riitti, mutta aurinko ja lämpö puuttui eikä se vilja pelkällä vedellä kasva. En vaan ilmeisesti osaa pelkällä vedellä kasvattaa... Kesä on tietysti erilainen ympäri suomea, mutta en muista kenenkään muun muistelevan 2017 vuotta lämmöllä kuin muutaman nimimerkin täällä.

Olisiko ymmärryksessä kuitenkin ? Kaksi kuivaa vuotta, 2010 ja 2018 näkyy selvästi ja 2009, 2017, märät vuodet myös.


Kuva: 18 vuoden keskisadot viljalajien viljelyalan mukaan painotettuna. Mukana rypsi ja rapsi.

-SS-

Tuollaisen käppyrän jos tekisi meidän tilalta niin näyttäisi kovin erilaiselta. Ehkä mä en sitten vaan osaa viljellä noina märkinä vuosina. Sinänsä hyvä kun noita kuivia on yleisemmin 

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 20.07.19 - klo:16:20

Nyt kyllä lopetat tuollaset virallisiin tietoihin perustuvat informaatiopläjäykset, pillaavat agron paikalliset yleistykset koko Suomen säistä ja sadoista.

Ja SS:kö ei yleistä? Vaikka hänelle ja muutamalle muulle 2017 on ollut huippuvuosi niin kaikille se ei ole ollut... ehkä siellä ss:n kumpuilevassa maastossa ne kummut kuivuu sellaisiksi että hommasta ei tule mitään, jos taivaalta ei tule vettä. Täällä tasamaalla pärjätään kai sitten paremmin.

Täällä sitten taas esim. Tuolloin 2017 kasvukausi loppui auttamatta kesken. Lämpösummaa ei vain kertynyt tarpeeksi. Täällä varmaan kylvettiin kuukautta myöhemmin, että tuollaisena vähä lämpöisenä vuonna keväältäkin annetaan heti tasoitusta.

Tänä vuonnahan on jo keretty hehkutella varsinais-suomen suurta satoa. Vettä tuli sopivasti kylvöjen jälkeen ja kesäkään ei ihan kuiva ole ollut, ehkä kesäkuun kuivuus leikkasi kirkkaimman kärjen veke. Toista se on täällä kymenlaaksossa. Täällä yleisesti piti alkaa kylvämään silloin kun ne toukokuun sateet alkoi. Ne joiden maalajit salli kylvön ennen sitä saivat kyllä aikaan hienot viljat, muut sitten heikompaa. Kesäkuun kuivuus kruunasi homman.

Ymmärrän kyllä, että eri vuodet näyttävät eri puolilla suomea erilaisilta. Ei pitäisi kenenkään yleistää mitään vuotta... Meillä esim. Lähi historian paras vuosi oli 2016..

Varsinais-Suomi ei kyllä mitään ennätyksiä tee. Pienellä alalla on sateita tullut, mutta suurin osa on saanut jopa viimevuotta vähemmän. Kesäkuussa 5mm ja siihen tyyliin. Savimaat toki kestää liian kuivaa paremmin kuin liikamärkyyttä. Harvassa on hyvät kevätviljat vaikka Turku Loimaa välillä.