Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.
Oma ruismaa on perustettu ohramaahan joka on lautasella ajettu muutamaan kertaan. Ongelma on, että tuo ohraa puskee melkoisesti... Tuleekohan tuosta ongelma? Ei taida olla mitään keinoa millä tuon ohran saisi kuolemaan rukin joukosta ennen pakkasia? Lumihomeruiskutuksen tuota voisi yrittää pelastaa ennen pakkasia.
On ollut muutaman kerran ohraa reilusti rukiin seassa. Eipä siitä isompia ongelmia ole tullut, kun se kuolee pakkasilla. Lumihometta se kyllä varmasti edesauttaa, mutta jos siihen meinaat muutenkin aineen ajaa, niin en olisi huolissani. Viime kesänä polkivat elokuussa ohramaata, kun korjasivat sähkölinjaa, mutta hienosti ruis kasvoi siinäkin kohta tänä kesänä, vaikka oli aikamoinen turkki ohraa syksyllä. Toki jotkut on noita valikoivia aineita ajanu, vaikkei niille taida olla syyskäyttöön lupaa...
...samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03.
Oliko tietoa, oliko torajyvää missä osassa populaatiolohkoa ? Torajyvä nimittäin leviää erilaisten kärvästen välityksellä myös. Eli jos on torajyväinen nurmi vieressä, ainakin reunalla on suurempi torajyväpaine. Toinen on tämä venäläinen tutkimus (Shchekleina, Sheshegova 2022) jossa havaittiin populaatiolajikkeilla olevan torajyväherkkyydessä merkittäviä eroja.
Parikymmentä vuotta meni Annalla, Elvillä, Riihellä, Matadorilla, Reetalla, jopa Amilolla, eikä torajyviä näkynyt viljakasassa eikä tähkissä. Sitten torajyviä joka vuosi, vaikka palstojen viljelyväliä oli vähintään 3 vuotta, Evolot ja SU Allawi, SU Performer, Brandie (joka sisälsi mustanaan torajyvää) antoivat jonkinlaisen aavistuksen, että torajyvä on ehkä ongelma. Hensingin mylly rokotti vain hinnassa, mutta kelpasi kuitenkin. Kunnes sitten ruis ei kelvannut terveenäkään, saati sitten mustapilkullіsena. Oli Reettaakin useimpina vuosina siemenen jatkoa varten, siinä ei ollut niinä hybridivuosina torajyvää. Ja yhdellä palstalla kymmenen (10 !) vuotta populaatioruista peräjälkeen, ilman torajyviä.
-SS-
Toraa oli reunoissa lohkon ympäri ja samoin ruiskutusurissa. Tänä vuonna sateli ennen kukintaa ja kukinnan aikoihin, niin oli otolliset olosuhteet.
Jaaha. Ovatko Isot isännät palaamassa populaatirukiisiin?
Hybridirukiilla olisi monta kilpailukykytekijää, joita ei populaatiorukiilla hevin voi saavuttaa.
- korkea satotaso, jopa kymppitonnari, jolloin sille markkinoiden määrittelemä 200 euron hintataso riittää mainioon kannattavuuteen.
- ulkomainen siemen, joka on aina varmasti lajikkeellista, eikä mitään vuosikymmeniä tuulisekoittunutta populaatiosekulia.
- joka vuosi tulee jalostustuutista uusi sisäsiittoinen superlajike, jolloin vanhat itämättömäksi muuttuneet hybridisäkit voi heivata hyvällä omallatunnolla kuoppaan
- lyhyt ja luja korsi, monet ohrat lakoutuvat herkemmin. Hybridinpuinti onnistuu 50-jalkaisella rumpupuimurillakin hyvin.
- kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kahukärväs, etana- ja hivenbiosidikäsittelyt, tuottavat näkyvää hyötyä, populaatirukiilla on yhtä valju satotaso, muistaa sitten käydä ruiskulla tahi ei
- sakolukuvarmuus, voi jättää kypsymään huoletta, mylläri palvoo näitä 350 sakoisia huippurukiita.
-Niin iso jyväkoko, että samoilla seulasäädöillä pääsee herneen kimppuun.
Tai jotain.
-SS-
Mulla oli tänä vuonna samalla lohkolla rinnakkain Dankowskien populaatiota ja KWS hybridiä samoilla panoksilla. Molemmat onnistui hyvin, mutta myös populaatiossa oli tänä vuonna toraa 0,03. Populaatiossa oli enemmän pahnaa ja raskaampi puida. Satotasossa vain 10-20% ero hybridin hyväksi, eli arviolta sellainen reilu tonni hehtaarilla. En uskonut, että populaatiostakin voi saada sen k***tonnarin.
Eiköhän se kysyntäpiikki tule nyt, kun Venäjän raja menee oikeasti kiinni ja ammoniakin tuonti loppuu... Heti hyvä syy nostaa hintaa.
Itsekin noita just tavailin, että pitäiskö jo lopettaa. Ohjeissa sanotaan, että voi ilmoittaa kolmena vuotena viherlannoitusnurmena. Eli neljäntenä vuotena se pitää olla joku muu nurmi, jos ei lopeta. Ja saman tulkinnan mukaan se voi olla kylvetty jo edellisenä vuotena esim toisen kasvin alle, ja sitä ei vielä lasketa viherlannoitusnurmivuodeksi. Mulla on parilla lohkolla ollut riistapelto ja samalla kylvöllä mennyt viherlannoitusnurmi ns suojaviljaan. Eli yhdellä kylvöllä menee nuo huonot lohkot neljä vuotta edes vähän paremmilla tuilla ja kolmannen viherlannoitusvuoden loppukesästä glyfo ja sitten ruista perään ilman lannoitusta...
Tällä kasvukaudella on vuoden 2017 kanssa yhteistä ainakin se, että
1) säätyyppi jatkuu alinomaa sateisena ja viileänä; pitempää kuivaa ja kuumaa jaksoa ei ole näköpiirissä
2) keväällä sängestä muokatut tuottavat vain noin puolet siitä sadosta, minkä syksyllä kynnetyt ja kevytmuokatut; ja suorakylvökset voivat olla vielä huonompia.
Ja jatkuva tuuleminen...
Yksi ruiskuttaja tuossa valitteli et sopivia rakoja ei ole. Sanoi et samanlaista kuin 2017. Jos ei satanut niin tuuli.
En muista mut jotenkin sellainen fiilis et 2017 ei satanut näin paljon. Ei silloin näkynyt tällä seudulla keltaisia kasvustoja. Sen vuoden pilasi vasta syyssateet jotka alkoi joskus elokuun lopulla eivätkä ne loppuneet ennenkuin talvi tuli.. 
Just aamulla selasin arkistoa ja 2017 satoi tässä 90mm kesäkuussa.
2004 satoi enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa eli 170mm.
2017 kunnon sateet alkoi heinäkuun loppu puolella ja niistä ei sitten loppua tullut ollenkaan. Rukiin puinti alkoi syyskuun puolessa välissä. Rukiit ei meinannu tulla kärrystä kuivuriin ilman avustusta. Jotenkin vain kaikki tuli puitua sateiden välissä. Ja rypsitkin vielä just ennen ekaa lumisadetta. Karsea syksy oli se.
Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.
Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..
Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.
Olisko aineessa jotain vikaa ollut? Onko päässyt jäätymään tai jotain muuta. Mä en huomannut tuollaista, mutta en koko purkkia vielä käyttänyt. Alaselkä tosin venähti, kun purkkia heiluttelin, että saa nähdä pääseekö huomenna sängystä ylös
Semmonen havainto kun moni on tuskaillut Vipu-mobiilin paikannuksen kanssa.
Kävin ottamassa viikonloppuna kuvat syysvehnästä ja kummallakin lohkolla oli paikannus aluksi useamman sata metriä pielessä, siis ihan jossain muualla kuin ko. lohkolla eikä tuntunut hakevan itseään kohdalleen.
Poistuin sitten Vipusta ja menin Mapsiin missä olikin sama juttu, sijainti oli ihan samalla tavalla aluksi pielessä mutta haki itsensä todella nopeasti kohdalleen.
Tämän jälkeen Vipuun palatessa oli sielläkin sijaintipiste kohdallaan ja kuvat kohdistui oikeaan paikkaan
Kävin kans viikonloppuna ruislohkolla. Sijainti oli monta kilometriä pielessä. Mapsissa näytti heti ihan oikein. Kirjauduin takaisin vipu-mobiiliin, mutta edelleen näytti ihan pieleen. Laitoin netissä palautetta, kun siellä oli linkki ongelmien raportointiin omalla tilatunnuksella. Kuviin laitoin lisätietoihin sijainnin, kun sen näkee heti kartasta, ettei kuvat oo keskeltä asutuskeskusta
Onhan noita korkeita pyöreitä siiloja meilläkin kaatunut. Tai siis niin, että se ratkeaa ja lommahtaa ja sitten kaatuu. Ei onneksi kovin yleinen tapahtuma oo täällä. Tuolla amerikan puolella on nuo siilotkin vähän isompia, ja sitten kun se jostain ratkeaa, niin se on täystuho välittömästi. Näistä on tullut videoitakin vastaan.
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
15.9 asti voi hyvin kylvää ainakin lounais suomessa.
Tänä vuonna (siis viime vuonna kylvetyistä) kaikki syyskuun puolella kylvetyt jäivät liian harvaksi. Nämä kokemukset ovat Pohjanmaalta.
Ei kyllä ole ohravuosi. Fennicassa kasvaa kaikki mahdollinen lävitse, jälkiversontaa myös paljon. Sato varmaan jossain 2000kg/ha paikkeilla.
Muutenkin tämä satovuosi ihan hanurista. Ruis oli harvaa ja torajyvää paljon. Mahtaakohan kelvata myllylle ilman laijittelua. Tuli sitä ~15ha ajettua kesantomurskalla kun jäi niin harvaksi.
Jotain positiivista sentään, rypsi näyttää hyvältä, jos se toisi vähän helpotusta tähän kurimukseen.
Ruis oli kyllä huonoa. Puolet alasta onnistui jotenkin, mutta harvaa oli sekin. 4-5t/ha kuitenkin. Toinen puoli parempi ajaa murskaimella
Toukokuun alkupuolella tuli yhdessä sateessa muutama milli ja viime torstaina 8 milliä. Muuten on aurinko paistanut Kyrönmaalla. Vaasan ympäristössä ei tosin tullut edes tuota viime viikon sadetta. No ei parane valittaa, ikävämpi se olis, jos joka päivä sataisi
Ei oo ollut Yarassa taaskaan kokkareen kokkaretta. Mutta y-20 ja seleeni saltun ero kiertokokeessa on järisyttävä. Sitä en edes tiedä mitä niitä on mennyt. Mielestäni selvästi vähemmän kuin kiertokoe osoittaa. Tämä siis peltikantisella jyräkompilla. Oon lannoitepuolen arvonta laitteistoa kyllä kommentoinut ennenkin. Siemen puoli on ollut kokeessa hyvinkin tasainen koko kevään ( sama sampo puhdas tavara). Naapuri soitteli, että lannoitteen kiertokoe heittää julmetusti (y-20) ja käytännössä on mennyt reilusti enemmän kuin koe osoittaa (Junkkari-Simulta).
Sama juttu y20:lla, kiertokokeen mukaan piti pienentää syöttöä rajusti y3 jälkeen mutta sitten käytännössä meni peltoon reilusti enemmän kuin kiertokoe näytti. Y3:lla kiertokoe piti tosi hyvin paikkansa.
Y20 meni yli 20 vuotta vanhalla Simultalla lähes se mitä pitikin. Reilu kymmenen hehtaaria kylvin ja olisiko viidestä säkistä jäänyt reilu 100 kiloa. Sen huomion tein, että lähes samalla asetuksella sai ajaa, mitä Beloria on mennyt melkein 50kg enemmän, että kyllä noissa laaduissa on eroja. Kai te muuten kierrätte kireämmälle päin tyhjät pois säädöstä ja hetken pyöritätte ennen virallista kiertokoetta? Nämä kun tekee, niin ainakin mulla on suht tarkka. Toki aina vähän vähemmän todellisuudessa menee kuin kokeessa, mutta sehän sanotaan ohjekirjassakin.
