Eiköhän se kysyntäpiikki tule nyt, kun Venäjän raja menee oikeasti kiinni ja ammoniakin tuonti loppuu... Heti hyvä syy nostaa hintaa.

Itsekin noita just tavailin, että pitäiskö jo lopettaa. Ohjeissa sanotaan, että voi ilmoittaa kolmena vuotena viherlannoitusnurmena. Eli neljäntenä vuotena se pitää olla joku muu nurmi, jos ei lopeta. Ja saman tulkinnan mukaan se voi olla kylvetty jo edellisenä vuotena esim toisen kasvin alle, ja sitä ei vielä lasketa viherlannoitusnurmivuodeksi. Mulla on parilla lohkolla ollut riistapelto ja samalla kylvöllä mennyt viherlannoitusnurmi ns suojaviljaan. Eli yhdellä kylvöllä menee nuo huonot lohkot neljä vuotta edes vähän paremmilla tuilla ja kolmannen viherlannoitusvuoden loppukesästä glyfo ja sitten ruista perään ilman lannoitusta...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.07.25 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 06.07.25 - klo:22:50

Tällä kasvukaudella on vuoden 2017 kanssa yhteistä ainakin se, että
1) säätyyppi jatkuu alinomaa sateisena ja viileänä; pitempää kuivaa ja kuumaa jaksoa ei ole näköpiirissä
2) keväällä sängestä muokatut tuottavat vain noin puolet siitä sadosta, minkä syksyllä kynnetyt ja kevytmuokatut; ja suorakylvökset voivat olla vielä huonompia.

Ja jatkuva tuuleminen...
Yksi ruiskuttaja tuossa valitteli et sopivia rakoja ei ole. Sanoi et samanlaista kuin 2017. Jos ei satanut niin tuuli.

En muista mut jotenkin sellainen fiilis et 2017 ei satanut näin paljon. Ei silloin näkynyt tällä seudulla keltaisia kasvustoja. Sen vuoden pilasi vasta syyssateet jotka alkoi joskus elokuun lopulla eivätkä ne loppuneet ennenkuin talvi tuli.. 

Just aamulla selasin arkistoa ja 2017 satoi tässä 90mm kesäkuussa.
2004 satoi enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa eli 170mm.

2017 kunnon sateet alkoi heinäkuun loppu puolella ja niistä ei sitten loppua tullut ollenkaan. Rukiin puinti alkoi syyskuun puolessa välissä. Rukiit ei meinannu tulla kärrystä kuivuriin ilman avustusta. Jotenkin vain kaikki tuli puitua sateiden välissä. Ja rypsitkin vielä just ennen ekaa lumisadetta. Karsea syksy oli se.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 09.06.25 - klo:22:30

Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.

Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..

Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.

Olisko aineessa jotain vikaa ollut? Onko päässyt jäätymään tai jotain muuta. Mä en huomannut tuollaista, mutta en koko purkkia vielä käyttänyt. Alaselkä tosin venähti, kun purkkia heiluttelin, että saa nähdä pääseekö huomenna sängystä ylös 

Semmonen havainto kun moni on tuskaillut Vipu-mobiilin paikannuksen kanssa.
Kävin ottamassa viikonloppuna kuvat syysvehnästä ja kummallakin lohkolla oli paikannus aluksi useamman sata metriä pielessä, siis ihan jossain muualla kuin ko. lohkolla eikä tuntunut hakevan itseään kohdalleen.
Poistuin sitten Vipusta ja menin Mapsiin missä olikin sama juttu, sijainti oli ihan samalla tavalla aluksi pielessä mutta haki itsensä todella nopeasti kohdalleen.
Tämän jälkeen Vipuun palatessa oli sielläkin sijaintipiste kohdallaan ja kuvat kohdistui oikeaan paikkaan

Kävin kans viikonloppuna ruislohkolla. Sijainti oli monta kilometriä pielessä. Mapsissa näytti heti ihan oikein. Kirjauduin takaisin vipu-mobiiliin, mutta edelleen näytti ihan pieleen. Laitoin netissä palautetta, kun siellä oli linkki ongelmien raportointiin omalla tilatunnuksella. Kuviin laitoin lisätietoihin sijainnin, kun sen näkee heti kartasta, ettei kuvat oo keskeltä asutuskeskusta 

Onhan noita korkeita pyöreitä siiloja meilläkin kaatunut. Tai siis niin, että se ratkeaa ja lommahtaa ja sitten kaatuu. Ei onneksi kovin yleinen tapahtuma oo täällä. Tuolla amerikan puolella on nuo siilotkin vähän isompia, ja sitten kun se jostain ratkeaa, niin se on täystuho välittömästi. Näistä on tullut videoitakin vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 08.09.24 - klo:21:25

Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä

15.9 asti voi hyvin kylvää ainakin lounais suomessa.

Tänä vuonna (siis viime vuonna kylvetyistä) kaikki syyskuun puolella kylvetyt jäivät liian harvaksi. Nämä kokemukset ovat Pohjanmaalta.

Ei kyllä ole ohravuosi. Fennicassa kasvaa kaikki mahdollinen lävitse, jälkiversontaa myös paljon. Sato varmaan jossain 2000kg/ha paikkeilla.

Muutenkin tämä satovuosi ihan hanurista. Ruis oli harvaa ja torajyvää paljon. Mahtaakohan kelvata myllylle ilman laijittelua. Tuli sitä ~15ha ajettua kesantomurskalla kun jäi niin harvaksi.

Jotain positiivista sentään, rypsi näyttää hyvältä, jos se toisi vähän helpotusta tähän kurimukseen.

Ruis oli kyllä huonoa. Puolet alasta onnistui jotenkin, mutta harvaa oli sekin. 4-5t/ha kuitenkin. Toinen puoli parempi ajaa murskaimella 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 14.08.24 - klo:21:37

No joo ei mulla montaa kuormaa puitavaa ole. Ihan paska keli oli tänään kun puoli kahdelta aloitin. Parani lypsyaikaa kohden ja sen jälkeenkin sain vielä jotain pois. Sato on ihan paska, mutta onneksi muut saa ennätys satoja 

Kerran muistan kun taidettiin kevätvehniä puida hieman heikoissa oloissa. Kosteuskin yli 20 taisi olla 25. Kalenterista kun katsoi niin ei tehnyt mieli odotella. Mut kun saatiin puiduksi niin tulikin kahden viikon kuiva ja kohtuu lämmin jakso. Mitä silloin muiden vielä kesken olevista puinneista kuulin niin kosteuden laski kuin lehmän häntä. Itse tuli poltettua löpöä ihan riittävästi.. 
Silloin hieman otti päähän mut tuo ainut kerta ainakin mikä mieleen jäänyt.

Herneet puitu sato huono. Alta 2t taitaa hehtaarilta kertyä. Paskaruohot valtasi ja vettäkin saivat liikaa.. tuleekin hyvään saumaan välivuosi palkokasveista ens vuonna sen verran ottaa päähän.. 

Aina on helppo olla jälkiviisas. Viime vuonna keskeytin rukiin  puinnin, kun kosteus oli reilusti päälle kahdenkymmenen. Säät oli hyviä ja aurinko paistoi. No sitten satoikin pari-kolme viikkoa. Ruis alkoi itää tähkässä, vaikka pystyssä olivat. Ja niitähän sitten kuivattiin 20 tuntia satsi   
Tuosta oppineena nyt ajetaan aina, kun aurinko paistaa ja valmista on...

Toukokuun alkupuolella tuli yhdessä sateessa muutama milli ja viime torstaina 8 milliä. Muuten on aurinko paistanut Kyrönmaalla. Vaasan ympäristössä ei tosin tullut edes tuota viime viikon sadetta. No ei parane valittaa, ikävämpi se olis, jos joka päivä sataisi 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 15.05.24 - klo:22:33

Ei oo ollut Yarassa taaskaan kokkareen kokkaretta. Mutta y-20 ja seleeni saltun ero kiertokokeessa on järisyttävä. Sitä en edes tiedä mitä niitä on mennyt. Mielestäni selvästi vähemmän kuin kiertokoe osoittaa. Tämä siis peltikantisella jyräkompilla. Oon lannoitepuolen arvonta laitteistoa kyllä kommentoinut ennenkin. Siemen puoli on ollut kokeessa hyvinkin tasainen koko kevään ( sama sampo puhdas tavara). Naapuri soitteli, että lannoitteen kiertokoe heittää julmetusti (y-20) ja käytännössä on mennyt reilusti enemmän kuin koe osoittaa (Junkkari-Simulta).

Sama juttu y20:lla, kiertokokeen mukaan piti pienentää syöttöä rajusti y3 jälkeen mutta sitten käytännössä meni peltoon reilusti enemmän kuin kiertokoe näytti. Y3:lla kiertokoe piti tosi hyvin paikkansa.

Y20 meni yli 20 vuotta vanhalla Simultalla lähes se mitä pitikin. Reilu kymmenen hehtaaria kylvin ja olisiko viidestä säkistä jäänyt reilu 100 kiloa. Sen huomion tein, että lähes samalla asetuksella sai ajaa, mitä Beloria on mennyt melkein 50kg enemmän, että kyllä noissa laaduissa on eroja. Kai te muuten kierrätte kireämmälle päin tyhjät pois säädöstä ja hetken pyöritätte ennen virallista kiertokoetta? Nämä kun tekee, niin ainakin mulla on suht tarkka. Toki aina vähän vähemmän todellisuudessa menee kuin kokeessa, mutta sehän sanotaan ohjekirjassakin.

Kyrönmaalla näkyi tänään muokkaajia ja pari kylvökonettakin jo liikkeellä.

Mulla ainakin menee putket sinne siemenpuolen syöttölaitteisiin, rullan takapuolelle. Eli menee sitä kautta samaan vantaaseen siemenen kanssa. Putket on kyllä pitänyt loveta säiliössä olevan pokkauksen kohdalta tai muuten ovat liian loivassa. Toimii ihan hyvin startilla. Jotkut kevyet heinän siemenet pakkaa jumittaa, mutta jos on jotain painavampaa seassa, niin sitten välttyy tukoksilta niidenkin kanssa. Kevyillä siemenillä olen monesti nypännyt nuo putket irtisyöttölaitteista ja jättänyt roikkumaan vapaasti.

eilen korjasin valumöntin sivurajoitinta ja siinä naapuri ihmetteli kuinka paljon hyötyä olisi hyd.sivurajoittimesta.   kun katottiin kuin punavanteen sivunuo oli kulunu..    toinen on semmonen ruuvattava ( alkuperäinen ) ja toinen on teleskooppitarvike..   jossa on yksi reikä joka hieman soikea jo.   siis koneet on kytkettävissä vain yhtellä säätöllä..  ja nuita värkkejä on aikas monta erilaista mutta vetopisteet on näköjään aika stantartia..    leveys on senttien sisällä..                      piippolaisesta oli puhetta.             kuinka paljon joututte säätämään yleensä noita kun konetta vaihtatte?

Ei noita paljo tule vaihdeltua, kun vetovarret on pikalukoilla. Perään ottaessa peruutetaan kone kohdalleen ja nostetaan varret ylös, pois otettaessa avataan lukot ja lasketaan. Kyntöaurat on ainut, missä on leveämmällä, mutta niissä muutenkin käytän pitkää reikää. Kaikki muut koneet menee samalla asetuksella pois lukien vanha klapisirkkeli. En näe oikein mitään syytä investoida noihin omalla kohdallani.