Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
tuostapa tuli mieleen; onko piipon hydesivurajoittimia käytössä? ite nuita katellu mut aika arvokkaita ja sitää hyin ulosottoja.. ja olen tässä huomannu vuosien saatossa että nuo vetovarsien väli on pysyny samana monessa koneessa. ainakin punavanteen mekaniset rajottimet jo vuosia samoissa reijissään.. liekö enää tapit etes irti lähtis, hakkautuneet kii...
Uudemmissa koneissa aika monessa on 90cm pallojen keskipisteestä väli, vanhemmissa on kyllä lähes kaikissa eri mitta mikä on kyllä ärsyttävää..
Itse laitan varret kohdilleen aina rullamitalla ennenkun lähemmäs alan peruuttelemaan.
Kyllä näin on, että nykykoneilla saa varret olla aina samassa asennossa ja myös työntövarsi samassa pituudessa. Kärryjen edessä tapaan varret laittaa leveälle, mutta normaaliasento on muistissa ja näkyy myös, mistä kohtaa maali on kulunut. Olen luopunut hydraulisen työntövarren käytöstä, koska tuntui hankalalta käydä aina hytistä sitä säätämässä, kun konetta laittoi perään ja toisekseen siihen olisi pitänyt tehdä kunnollinen lukitus, kun ei ole käytössä. Letkut myös tiellä ja varaa yhden lohkon. Mieluummin käytän ylimääräisen hydelohkon kaltevuuden säätimessä. Käytössä lana, äes, kylvökone, ruisku ja renki 500. Kyntöauroihin pitää vähän säätää ja niissä tapaan laittaa uivaan asentoon.
Mikä kauhia on syyskuus puida. Mulle iha normi setti.
On sellaisia lajikkeita, mitkä ei kestä syyskuuhun odotella. Vaikka vihreää pukkaa, niin pääsato ränsistyy nopeasti. Toiset tarvitsee maata vapaaksi myös syysviljoille. Tämä on toki tilakohtainen kysymys, mikä kannattaa ja mikä ei, mutta on hyvä muistaa, että kaikilla ei ole sama näkökulma asioihin.
Itselle kans kävi niin, että vuosi sitten onnistui ongelmitta olla osittaisella hoitovapaalla (maks 30h/viikko töissä) ja Kela maksoi osittaista hoitorahaa. Viime syksynä, kun aloitin sen uudelleen, niin eipä enää tuota hoitorahaa maksaneetkaan. Monta selvitystä pyysivät ja lopulta vastaus oli lyhyesti se, että vaikka teen maks 30h/viikko päivätöissä, niin työaikani on yli 30h/viikko, koska minulla on sivutoimista maataloutta. Eipä se nyt iso raha ollutkaan, mutta tuo periaate on kyllä hanurista. Eipä sitä talviaikaan tarvitse pienen viljatilan töitä läheskään joka viikko tehdä ja pointti muutenkin oli minulla siinä, että ehtii lapsia kuskata kouluun ja päivätöiden jälkeen kotiin. Maatalouden töille riittää hyvin tuo sunnuntai, mikä yllä mainitaan
Vielä nyt mitenkään ajankohtaista, tiedä selviääkö talvestakaan. Mutta kuitenkin jo mielessä. Ei ole koskaan ennen ruista ollut viljelyksessä. Niimpä kysymys kuuluu mitenkä olette korren säätelyn toteuttaneet? Rikkaaineena tulee olemaan brodway, jos siihen lisää ccc:tä, onko huono yhdistelmä? Vaiko sitten erikseen myöhemmin, jollakin muulla aineella?
Useampana vuonna ollut nyt käytössä hybridirukiilla Broadway + 0,5 - 0,75l CCC ja hyvin on toiminut. Toiseen ruiskutukseen sitten joku edullinen tautiaine ja vielä vähän jotain korrensäädettä. Vuodesta toiseen 6-8t/ha, eikä ole lakoon mennyt.
300m päästä naapuri pitää oikein kirjaa sademääristä. 65mm oli satanut 4.6 mennessä kylvöjen jälkeen eli vajaassa kahdes viikos.
Eläkeläisenä pidän myös kirjaa sateista yms. Viime torstai-perjantain vastainen yö, niin vettä tuli 39mm, vapun jälkeen kaikki sateet 71mm, joten alkaa riittää vähäksi aikaa ja kasvustot näyttää hyviltä.. Ei vielä tullut lätäköitä pellolle ja tänä aamuna vuokramies ruiskutteli ohran oraat. Paikka n. 35 km Vaasasta kaakkoon.
Paikallista on... Tässä noin 5 km lähempänä Vaasaa tuli viime to-pe yhteensä 22 mm ja vapun jälkeen tullut noin 35 mm yhteensä.
Eikös Tooleria kans suositella myöhäisiin ruiskutuksiin...
On se Suomi myös levee maa. Tääläpäin näkynyt yksittäisiä paskanlevittäjiä ja kyntäjiä. Tästä alta 100km länteen moommalan sydämmeen niin täys tärinä päällä ja osa jo varmaan toukonsa tehnyt. Sade-ennusteet näyttää, et ehkä ens viikolla joskus pääsis tasailemaan.
Täällä Kyrönmaalla akselilla Vaasa-Isokyrö on kylvetty jo ennen Vappua, ennustetut sateet olleet n. 4-6 mm luokkaa per sade. Näin se keväällä yleensä menee, että tässä rannikon tuntumassa sade jää vähiin , mutta voimistuu sisämaahan mennessä, Paljon on kylvettynä ja pintamaat tosi kuivia, tiistaina kun oli kova tuuli, oli maisema harmaana. Rypsit/rapsit kylvämättä, ja syysviljat hyvässä iskussa. Ainakin vielä näyttää hyvältä vaikka viileää ollutkin.
Keskiviikon sade oli 6mm ja eilen 2mm. Isokyrön puolella saattoi tosin eilen vähän enemmän tulla. Ei tosiaan oo paljoa satanut ja kylvöt loppusuoralla monella, jos ei jo tehtynä, jos ojitukset vaan ollu kunnossa. Rukiille saa lähteä rikat ajamaan lähipäivinä.
Peltotuki ohjeistaa merkkaamaan syksyllä tehdyn kylvön ja lannoituksen seuraavan vuoden puolelle. Päivämäärät saa olla ihan oikein ja kaikki ravinteet tulee oikein. Merkkaa vaan sitten uusinta kylvön, jos sellainen tarvitaan ja vaihtaa kasvin.
Tämähän ei vielä ole katastrofi.
Sitten vasta kun tuottosuhde muuttuu.
Ennen lannoite maksoi 160e/ha ja sadosta sai 600e/ha. Erotus 440e
Nyt lannoite maksaa 360e/ha ja sadosta saa 1500e/ha. Erotus 1140e.
Tilannehan on nyt helkatan hyvä edelleen, vaikka sääriski suuri
Joo jos panokset on edes suht ajoissa hankkinut. Mutta laskeppa vaikka tuolla 1200€/t lannoitteella ja vuoden päähän olevalla viljan futuuri hinnalla. Ens syksy on mielenkiintoista aikaa, että miten tuo suhde kehittyy ja riittääkö lannoitteita edes kaikille 🤔
Se on vehnän hintakin puhkaissut 400€/t Euroopassa. Että kyllä sillä polttoöljyäkin makselee ens syksynä...
En tiedä kuuluisiko surkutella muiden huonoja satoja, lajikkeiden välisiä eroja tai alueellisia eroja, mutta itselle tämä oli hyvä vuosi. Kuivaa oli toukokuun sateiden jälkeen, mikä verotti satoa jonkun verran, mutta vastaavasti kaikki sai puida elokuun alussa kuivana. Kasvussa oli monitahoista ohraa ja ruista. Kummastakaan ei tullut ennätyssatoa, mutta keskiarvoja paremmin. Taloudellisesti paras vuosi minun historiassa. Ja on tälläkin seudulla huonoja kasvustoja näkynyt, mutta ne kylvettiin mitä ilmeisimmin joko juuri ennen toukokuun sateita, tai niiden jälkeen. Vappuna kylvetyt onnistui hyvin.
Ps. parhaiten ohraa antoi kevätkynnetyt lohkot
Millaisia vaihtoehtoja olette miettineet kun olette hankkineet lämmitysjärjestelmän? Itsellä olisi tarkoitus maatilan päärakennukseen, jossa tällä hetkellä patterit ikkunoiden alla, sekä joka huoneessa takka/pönttöuuni.
Meillä on paljon metsää, niin olen miettinyt haketta, tai ilmalämpöpumppua. Koska talo on suuri ja paljon huoneita, voi olla että pumppuja tarvitaan 2. Alas toinen ja ylös toinen. Taloa ei tarvitse saada paahtavaksi, vaan hieman karsia sähkökustannuksia...
Pumput hyviä, jos nykyisin on käytössä vain suora sähkö. Jos on vesipatterit, niin pelletti on täysin automaattinen ja varmatoiminen ratkaisu. Sopivalla kattilalla pystyy polttaa myös klapeja esim kesäaikaan, kun lämmitystä ei paljoa tarvitse. Maalämpöpumppujen nimeen jotkut vannoo, mutta ilmeisesti toimivin lattialämmityksen kanssa, koska sinne ei tarvitse niin kuumaksi vettä lämmittää. Yksiselitteistä vastausta ei siis oo, vaan paljon riippuu kohteesta ja mitä itse arvostaa.
Toimitilafirmat on nyt jonkinasteinen huutomerkki. Korona on aiheuttanut sen, että ihmiset on hajautettu toimistoista koteihinsa ja näyttää siltä, että homma jopa toimii. Kaveri on ollut puoli vuotta kotona ja sanoi, että hommat onnistuu kyllä näinkin aivan täysin. Teams-palavereja luonnollisesti pukkaa joka päivälle, mutta mitään ylivoimaista ei ole tullut eteen. Firmat todennäköisesti miettivät tosissaan, tarvitaanko toimitiloja missä määrin tästä eteenpäin.
Sama on tullut huomattua. Toimistoissa ei paljoa väkeä istu. Kaikki sujuu kotoa ja lisäksi työaika on nykyään paljon joustavampaa. Teams palaveriin voi osallistua vaikka traktorin kopista, kunhan on puhelin ja handsfree. Tietokoneen ääressä voi istua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei ole enää paluuta täysipäiväiseen toimistotyöhön oikein millään alalla.
Lämpöisten kennojen määrä ei vaikuta harjojen vääntymiseen, mutta ymmärtääkseni kun kylmiä kennoja on ollut 5 tai yli, niin viljapatsaan paino kasvaa liian suureksi. Se vääntää sitten ylimmät harjat mutkalle.
Viime vuosi suurimmassa osaa huippu sato, ennusteen mukaan yllettäisiin vähintäin normiin.
Jokainen ymmärtää mistä on kyse.
Ainut anteeksi annettava tekijä, jotta viitattiin pro agrian ammatitaitoon perustuvaan tietoon ja ennusteeseen.
ProAgria päivitti just näkemyksiään... Lainaus MTstä:
"Useilla alueilla ohran viljelyalasta jopa 75–95 prosenttia on selvästi keskimääräistä heikompisatoista, ja sato jääkin näillä alueilla puoleen keskimääräisestä tai jopa selvästi sen alle. Ohrasato arvioidaan huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja osalla Savon tiloista, ja välttäväksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla."
