Lainaus käyttäjältä: kulta - 30.01.26 - klo:18:48

Tässä kun niitä tukioikeuksia jaellaan myös sen mukaan että kuinka kauan on ollut "jonossa" niin kuinka pitkään olette hakeneet/odottaneet?
Minulla vuokralohko viljelyssä ollut edellisellä koko EU:n ajan mutta tukia ei hakenut jostain syystä .
Itse hakenut vuodesta 2011 asti.

Nyt se onni suosi.
Tuli korvauskelpoisuus kyseiselle lohkolle.

Hetki täytyy siis vielä omaa odottaa. Tuossa kun on 2013 ilmoitettu muutaman hehtaarin ala keskellä isompaa peltoa, niin helpottaisi kummasti kun siitä saisi paperillakin yhtenäisen.

Näitähän oli alun alkaen tarkoitus jaella kiintiöistä ELY-keskuksittain, joten onkohan ne kiintiöt nyt sitten Elinvoimakeskuksittain?

Donit ei periydy siemenestä ja siksi siemenviljalla ei ole don-rajoja. Itsellä vehnän donit 1,8, hlp 80, roskatonta ja isojyväistä. Itävyys vielä tutkimatta.

Ja kyllä muuten varmasti periytyy, tästä on tehty empiirinen tutkimus. Velipojan kanssa 2024 samalla kauransiemenellä samaan aikaan kylvettiin ja kun oli vähän nirkosesti siementä, niin omaani jatkoin sertisiemenellä. Myös puinti samaan aikaan, lopputulos velipojan sato puhdas, omani rimaa hipoen hylkyyn myllylaadusta.

Ja vielä jatkotestausta: ne DONit kun kuulemma pesii niissä pienissä siemenissä, niin ei muuta kuin kunnon lajittelu ja kylvö tuolla siemenellä. Lopputuloksena 2025 sato täyttä donipaskaa, vaikka 2025 oli kaiketi donien osalta matalan riskin vuosi.

Johtopäätös: DONit periytyy kylvösiemenestä erittäin vahvasti, pilasin oman hyvän tos-siemenen jatkamalla sitä testaamattomalla sertisiemenellä, ja nyt kokonaan lajikkeen vaihto edessä. Toivon sertisiemenen DON-pitoisuuksiin välittömästi raja-arvoja ja testauksen aloittamista.

Lainaus käyttäjältä: psymbiote - 06.09.25 - klo:10:30

Kovaa tektiä brysselistä

"Nyt komissio esittää, että vuodesta 2028 lähtien mikään tila ei voisi saada suoraa hehtaariperusteista tulotukea yli 100 000 euroa vuodessa. Tiloilta, jotka saavat vuodessa yli 20 000 euroa, leikattaisiin suoraa tukea porrastetusti 25–50 prosenttia."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7befbf9c-0040-468b-9fe0-0a579839126d

Ymmärrän, että nuo summat on Eu:n maksuosuuksia, eli kun Suomessa  tila saa tukia yhteensä esim. 100 000 €, siitä osa on Suomen  maksuosuuksia, eli pitää laskea sen mukaan, mikä osa kunkin tuista on suoraa eu:n maksamia tukia.

Minä taas ymmärrän, että tässä puhutaan nimenomaan CAP-tuesta, mikä nykyään kulkee nimellä perustulotuki. 100 000 euron pottiin perustulotukea tarvitaan noin 850 ha peltoa, joten eipä se rajoitus tulisi kovin montaa tilaa koskemaan. Toki mikäli leikkaus alkaisi 20 000 eurosta ylöspäin, niin silloin se koskisi jo kaikkia 170 ha suurempia tiloja. Se, mikä tämän merkitys tulisi millekin tilalle olemaan, onkin sitten taas toinen juttu. Perustulotuki kun ei välttämättä ole tilan kokonaistukipotista kuin vähän toistakymmentä prosenttia.

Se onkin sitten jo täysin eri juttu, mikäli tässä tarkoitetaan kaikkia EU-rahoitteisia tukia. Ne kun ovat 70-75 % kaikista maataloustuista ja kansallisesti rahoitettu osuus on se loput 25-30 %. Mutta näin minä itse en ainakaan tuota uutista osaa tulkita. 

Lainaus käyttäjältä: SJJ - 16.08.25 - klo:10:32

Kyllähän pellon raivaaminen tilusrakenteen parantamiseksi tulisi edelleen olla sallittua (= ei nurmivelvoitetta, mahdollisuus saattaa kaikkien tukien piiriin).
.....
Ihan uutta peltoraiviota keskelle metsää en missään nimessä kannata, mutta pitäisihän edelleen olla mahdollisuus parantaa tilusrakennetta esim. yhdistämällä vanhoja peltoja raivaamalla jonkin metsäkannaksen välistä pois.

Aito pyrkimys tilusrakenteen parantamiseen saattaa olla toissijainen. Raivauksen ensisijainen tavoite EU-aikana on ollut tilan tukirakenteen parantaminen, ja kun siihen on tullut vastuksia, katkeroittaa se raivaajien mieltä, kun "tilusrakenne estää kannattavan maatalouden harjoittamisen". Koska peltoa kuitenkaan ei ole Suomessa liian vähän, metsän hävittäminen teollisen rakentamisen ja myös maatalouden tieltä on metsälain ja metsäkatoasetuksen mukaista metsän hävittämistä, ei kriittistä maatalouden huoltovarmuutta.

Tosiasiassa suurimmat teolliset tilat ovat suurimpia raivaajia, ja nautatilat niiden joukossa suurimpia. Jos toimintaa ei olisi rajoitettu millään tavalla, se ei koskaan olisi rajoittunut,  koska kasvuhalulle ei ollut selvää tukikattoa.

Suomen olosuhteissa regressiiviset pinta-alatuet saattaisivat yllättävästi muuttaa olemassa olevan tilusrakenteen puutteita siedettävämmiksi. Kymmenen aarin kiviröykkiöitä tai liittymän esteitä tai peltotien kapeikkoja voinee yksi kerrallaan parannella nytkin.

-SS-

No onhan se nyt pikkuisen eri päästellä vaikka ajosilppurilla jotain vähän isompaa nelisnurkkaista peltoa, kuin että jos sen samaisen pellon tilalla olisi vaikka muutama kappale muutaman hehtaarin kokoisia satelliittikuvioisia lohkoja metsän kainalossa.  Eli tuollaisessa tilanteessa ainakin itse tekisin tilusrakenteen parantamisen, vaikka tukirakenne paranisi 0€.

Kyllähän pellon raivaaminen tilusrakenteen parantamiseksi tulisi edelleen olla sallittua (= ei nurmivelvoitetta, mahdollisuus saattaa kaikkien tukien piiriin). Eikös siellä Itä-Suomessa ainakin ole jo monin paikoin sellainen tilanne, että pellolle ei ottajia ole ja täytyy sitten taimet tökkiä peltoon? Niin että eikö sieltä sitä korvauskelpoisuutta sitten irtoa ilman, että tarvitsee yhteistä pottia pienentää?

Ihan uutta peltoraiviota keskelle metsää en missään nimessä kannata, mutta pitäisihän edelleen olla mahdollisuus parantaa tilusrakennetta esim. yhdistämällä vanhoja peltoja raivaamalla jonkin metsäkannaksen välistä pois.

Niin ja kaikennäköisiä "raivioita" on kyllä tullut nähtyä, osa jäänyt kesken ja tökitty uudelleen taimille, osa sitten sinnikkäästi tehty valmiiksi. Vähän kannattaisi sitä metsänpohjaakin tutkailla ennen kuin parturoi raivaus mielessä.

Ei, ei ja vielä kerran ei. Kyllä se on näemmä perustettava oma puolue, jonka ainoa tavoite on Suomen EU-ero. Eli Fixit. Jo se yksinään tulee korjaamaan monta Suomen maatalouden ongelmaa. Ja muiden hoitamiseen tulee sitten valtuudet hoitaa asia kansallisesti, kun ei tarvitse kaikkea kysellä eeuusta lakki kourassa.

Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".

Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.

Niin siis Suomessahan on _liian vähän_ peltoa, tai ainakin meikäläisen seudulla. Muuten minullakin olisi tuplasti isompi hehtaarimäärä, eli sellainen jolla nykypäivänä tässä hommassa pärjäilee, kun pelaa kortit oikein. Sinänsä oikein hyvä listaus sinulla, nimittäin kannatettavia ajatuksia jok'ikinen.

Mitä emopuolta seuraillut niin väittävät et jos tuet edelleen alenee niin homma loppuu. Toki niinhän kaikki tuottajat sanovat, vaikka tilanne olisikin toinen. 

Niin loppuu. Ja sama koskee kyllä myös luomupuolta.

Mitähän tuosta luomupuhdaskaurasta mahtaa tonnilta saada? 

Koskas tulee onnellistamisasetus?

Ainakin täällä päin pelkkiä lypsykarjatalouden investointeja ollut vuosikaudet. Muut puhelee, että pankista ei saa rahaa.

Heppaihmiset ostavat pientiloja. Joku jättää lehmät taloon ja ilmoittaa ne emolehmiksi. Hiehonkasvatuksesta maksettiin joku v sitten 2,5 € (alv0) per pv. Kissanhoidosta pitää maksaa etelämpänä 45 €/pv. Pitäiskö toisten hiehoja vai kissoja ?

Niinkö että täyden ylläpidon hinta 2,50€/pv? Sis. rehut kuivikkeet ym.? Eikö tässä maataloudessa ole enää mitään muuta kannattavaa kuin lypsykarjatalous? Eikä sekään enää entisessä loistossaan. Toki ainoa tuotantomuoto, mitä pankit tällä hetkellä suostuu rahoittamaan.

Jokohan tämän vuoden osalta kuivuriehtokampanjat pyörii?

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 01.04.16 - klo:12:59

Ei määritelmä ole kiini ojan leveydestä, vaan vaauma-alueen koosta.

No näin selitettiin viime vuonna, mutta tänään melkein heti tukihakemuksen sähköisen jättämisen jälkeen
minulle selvitettiin puhelimitse, että 2 suojavyöhykettäni eivät kelpaa suojavyöhykenurmeksi, ja eivätkä ole kelvanneet viime vuonnakaan.
Syynä on se, että valtaojaksi kelpaavat vain ojat, joiden virtaussuunta on merkitty peruskarttaan nuolella.
Eikä suojavyöhykkeitä saa siirtää toiselle lohkollekaan, joten ne täytyy muuttaa esim. LHP-nurmeksi ja tappio virheellisten
ohjeiden takia vajaasta kahdesta hehtaarista on useita tuhansia viiden vuoden aikana.
Tietenkin valitan asiasta kunhan saan tukipäätöksen, mutta valitus ei kuulemma mene läpi.

edit: Lakitekstissäkään ei ole mitään mainintaa kartoista ja niiden nuolista, joten taidan katsoa asian loppuun asti, eli en vaihda edes tälle vuodelle LHP-nurmeksi.

Lainaus

6) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004

Kuinka tämän kanssa lopulta mahtoi käydä? Onko valtaojan tulkinta tuosta virtausnuolesta riippuvainen?

Luultavasti lisää pudotusta tukiin luvassa lfa-kotieläinkorotuksen ja eläinyksikkökohtaisten tukien (nautapalkkio, apr, ym.) kautta, joten tätä tuskin monen tilan talous kestää. Jos toteutuu, niin varmaankin nuo luomunaudat lähtee ja jää vain kasviluomutuotanto. No voipahan haalia peltoa mielin määrin kun ei tartte ey riittävyyksiä laskea.