Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Etelä-Suomessa yksi tarkastajaelli piti blogia animalian sivustolla. Kehui mm., miten hän pitää yötarkastuksilla luotiliiviä päällään.
Jeps, tähän olin tulossa mutta jätin sen mainitsematta,, Yleensä nämä tarkastuseläinlääkärit ovat nimenomaan tietyn "aatteen" ihmisiä ja se aate on se mikä on kaikkea tuotantoeläinten pitoa vastaan, vaikka se olisikin kaikkien pykälien mukaista - juuri ja juuri.
*Hyvä kun sellaiset joilla ei omaa kokemusta niin sanailevat robottilypsyn paremmuudesta versus asema- parsilypsy. Mitä nuo lomittajat kommentoineet niin jotkut vihaa toiset rakastaa, että se on ihmistyypistä kiinni kenelle se robottihässäkkä sopii. Samoin voi olla yrittäjilläkin. Keski- ja Etelä- Euroopassa asemalypsyt ovat pysyneet paremmin kuin täällä pohjolassa ja siihen on ihan fakta syy; palkkaerot; K-Euroopassa ja varsinkin E-Euroopassa lypsäjän palkkaaminen ja sellaisen saaminen on sekä edullisempaa että helpompaa - siellä on ammattitaitoisia lypsäjiä melkein jonoksi saakka. Sellainen ammattiryhmä täältä puuttuu melkein kokonaan, lisäksi että tilakoko on Suomessa keskimäärin maltillisempi (vielä), vaikka isompiin koko ajan mennään. Toki isommilla robottitiloilla on työntekijät, mutta Suomessa onkin helpompi saada työntekijä robottitilalle kuin lypsyasemalle "raatamaan". Tämä on selvästi yksi iso ohjaava tekijä.
On varmasti ollut sellaisia uuden pihaton tekijöitä jotka ovat halunneet asemalypsyn juuri sen takia että ei ole kiinni siinä automatiikassa. Mutta sitten kun elämään on voinut tulla muutoksia mitä ei ole voinut ennakoida niin se on voinut muuttaa sitten asioita niin että on ollut pakko hankkia se robotti. Tiedän kyllä että on käynyt toisinkin päin, rakennusvaiheessa asennettiin asemalypsy, ja suunnitelmissa oli vaihtaa se tietynajan päästä robottiin kunhan navetan saa täyteen ja toiminta lähtee käyntiin, niin ei kuitenkaan koskaan käynyt ja robottia ei koskaan tullut.
Kyllä ehdottomasti toimivaltansa ylittää. Nykyään niin naapurustolle kuin valvoville eläinlääkäreille karjanpito näyttäytyy hyvin kapeana ja yskantaisena. Ja suurin syy tähän oli ne naapurien valitukset. Niillä on aika iso painoarvo ja eläinlääkäri on mielummin mitään tietomättömän naapurin selostusta kuunnellut kuin itse karjanomistajan sillä oli pari tarkastusta tehty etukäteen ilmoittamatta niin ettei omistaja ollut edes kotona.. Yks lehti oli tehnyt tästä jutun, . Voi olla että siellä on ollut jotain rikkeitä, mutta ne on voinut olla jotain mitkä ovat tyypillisä kyyttökarjalle, sillä rotu on todella utelias ja puuhakas ja ne saa paljon aikaseksi. Lisäksi yksin hoidettavaksi 115-150 eläintä voi olla liikaa. Siis eläimiä oli lehtijutun perusteella nyt 115, mutta on ollut aiemmin 150 eli niitä on vähennetty kyllä. Voisi vaikka vieläkin vähentää sen 15 päätä, niin jäisi 100 eläimen tienoille ja tekisi jotain muutoksia niin ehkä saisi vielä pitää niitä.. Tai sitten joku muu taho joka on kiinnostunut kyyttöpankkikarjasta niin mahdollisesti tarjotakin niistä jotain.
Onhan näitä tapauksia ollut useita. Lähinnä tulkinnallisia. Yksi lampolan pitäjä oli valittanut Vaasan hovioikeuteen asti ja polisiit olivat ehtineet ampua ne lampaat kun hovista tuli päätös että mitään eläinsuojelurikettä ei ole! E-pohjanmaalla huseeraa sellainen tarkastuseläinlääkäri että tilalliset saa oikein tuta. "Uutismedia" on niitä juttuja julkaissut ja You tubessa on pari videota, yksi lypsykarjapaikka ja toinen oli lampola. karjanpitäjällä ei ole mitään oikeusturvaa sellaisen koneiston edessä. Jopa poliisi ei mahda mitään sillä tarkastuseläinlääkärin virka on poliisin viran yläpuolella eli jos hän määrää poliisit lopettamaan eläimet, poliisien ei auta muuta kuin totella. Ainoastaan oikeusasteet ovat tarkastuseläinlääkärin yläpuolella. Että tiukan paikan tulleen karjanomistajalla ei ole mitään oikeuksia puolustautua. Jos tarkastuseläinlääkäri on tehnyt omat johtopäätöksensä niin se on melkolailla menoa sitten.
Hietaselle meni viimeksi kun oli palautuslihan tarve. Muistaakseni Pirkanmaan Liha paloitteli. Ihan priimaa oli vakuumit. Jauheliha menee suoraan pakkaseen ja kokolihoja raakakypsytetään vakuumissa jääkaapissa kolmisen viikkoa ennen pakastusta.
Eikö ruhoja ollenkaan riiputeta siellä teurastamolla/leikkaamossa? Aikasemmin se on kuulunut prosessiin, ainakin niin olen luullut. Kolme viikkoa on kyllä aika reipas lukema ja jääkaappisi pitäisi olla jotain alle +4 astetta koko ajan. Pikemminkin vaihtaisin kolmeen päivään.
Ollaan aina laitettu kokolihat samaan aikaan pakastimeen, kun ei ole sellaisia kylmätiloja mihin olisi mahtunut.
Kiitos vastauksista
Säilyttääkö joku leikattua lihaa pitempia aikoja muualla kuin pakastimessa ?
Pakastimeen heti, mutta kun laatikot avataan ja ladotaan pakastimeen niin se tehdään mahdolisimman nopeasti, ettei yhtään kylmäketju katkea. Varsinkin jauhelihat heti. jotkut tekee niin että jos on jotain muita kylmätiloja niin kokolihat voi laittaa ensin jääkaappiin ja pakastaa ne myöhemmin ettei pakastin ole liian kovilla. Ei varmaan ainakaan 100 kiloa voi heti jysäyttää.
En tiedä oliko siinä yhdessä tapauksessa käynyt niin että pakastimeen siirtäminen oli jotenkin viipynyt että olisiko ollut yksi tekijä. Jauheliha on ainakin sellainen että joko nopeasti käyttöön tai pakastimeen.
HK ilmoitti että Paimiolla ei jatkossa enää teurasteta; syy toiminnan tehostaminen kilpailukyvyn varmistamiseksi ja liian vähän nautaa; jatkossa nautojen teurastusta tehdään alihankintana Liha Hietasella. Lainaus; "Nyt tehty päätös perustuu nautojen määrän vähenemiseen Suomessa viime vuosien aikana. Erityisesti maitotilojen lukumäärä ja sen kautta lypsylehmien määrä on pienentynyt merkittävästi. "
Eikö justiin tämä Liha Hietanen joutunut joskus aktivistien kynsiin?
Te jotka olette olleet Liha Hietasen tuottajia ja ottaneet palautuslihoja niin onko niiden käyttämällä leikkaamolla (Pirkanmaan Liha) vielä se ongelma että vakuumipakkaukset eivät olleet vakuumia vaan lihat olivat "löysässä" vakuumipussissa? Kiinnostaa tietää että tohtiiko sieltä ottaa nyt näin kevätlämpimille kun lihoja pakataan autosta kylmään niin ennen sitä voi muutama aste niissä nousta. Joskus näin aikaisemmin oli käynyt ainakin yhdelle tuottajalle ja kaikki lihat (noin 100 kg) pilaantui.
kiitos
Kyllä nyt uskaltais olla eri mieltä että kasvinviljelytila yhtä kannattava tai kannattavampi kuin eläintila. Justiinsa oli joulun alla maastullissa galluppi paljonko rahaa liikkuu per tuotantosuunta; maito keikkui ykkösenä alinna olivat viljatilat. Toki kaikkien tuotantosuuntien kannattavuus on heikentynyt.
Maidolla on tulevaisuutensa kunhan siitä maltetaan tuottaa vähemmän ja lisätä kuiva-ainetta. Eli vettä pois kuleksimasta. Ollaan tuotettu tällaista maitoa jo jonkin aikaa. Keskituotos on 3000 kg vähemmän kuin parhailla tiloilla, kuitenkin päivälaskelmissa päästään parhaiden tilojen joukkoon koska pitoisuudet ovat hyvät, tuotanto on kustannustehokasta.
Tuntuu hullulta että tuotospalkintoja jaetaan edelleen isojen tuotosten mukaan. Toisesta suunnasta tulee keppiä ja toisesta porkkanaa.
Ensiksi tästä Valion vastuullisuustuotannosta. Ne toimenpiteet eivät ole mitään suurempaa. Tämä ala on itsestään vaativa että yksi vuosittainen terveydenhuoltokäynti on pikkujuttu.
Lääkeluovutukseen pääsee nautatila kun th-käynnit ovat joka kuukausi. Muut tilat saavat lääkkeitä diagnoosin perusteella. Utarehoidoissa riittää usein viljelytulos ja sen perusteella tehdään päätös tarviiko lääkettä ja mitä. Lääkkeet voi hakea eläinlääkäriltä, joten ei tule käyntimaksua, mutta tämäkin varmaan edellyttää että tilan th-sopimus on voimassa.
Tuossa yks aamu mieleen että kaikki valio osuuskuntien tuottajat pitäisi mennä viideksi päiväksi lakkoon, muutama päivä ei tee mitään. Lehmät lypsetään normaalisti ja se maito myytäis samalla hinnalla eteenpäin kunkin tilan paikkakuntalaisille mitä meijeriltä saa eli noin 40 senttiä litra. Tähän pitäisi saada mukaan kuluttajat ja mtk ja kansanedustajat, että kustannusnousuja ei maksateta tuottajilla. Kukin firma täytyy omalla riskillä, omalla katteella hoitaa kustannusnousunsa. Se ei voi mennä niin että on vain yksi maksaja.
Lehmien jälkeiseen elämään ei vaikuta paljonko pohjoisessa tuotetaan maitoa ja mikä on sen tuontotuen määrä. Voivat vaikuttaa silloin, kun niitä kurmuja hoitaa ja lypsää, mutta ei sen jälkeen kun päätös lopettamisesta on tehty. Hyvä ja mielenkiitoinen aihe ja toivottavasti joskus ihan oma kohtainenkin. Mutta melko pliisua on mielestäni silti ihan asiasta keskustelu.
Sehän on selvää, että koulun penkkejä en tuu enää vuosi tolkulla kuluttamaan. Jos olisin halunnut sitä tehdä sen aika olisi ollut 32v sitten. Tai kulutinhan mä silloinkin mutta se oli unelma ammattiini johtavaa opiskelua. Olisko silloin sitten pitänyt opiskella jotain muuta alaa - jälkeenpäinkin ajateltuna EI. Hyvä niin, sillä hyviä asioita on paljon, eikä nytkään mitään valittamista. Kropan kestäminen kait eniten aiheuttaa pelkoa ja toki lehmätön aika on jo haave.
On se noin, kyllä tässä odottaa jo että kunpa loppuis. Ei tässä ole ollut enää mitään mieltä. Kaikki on tällä alalla muuttunut. Itse opiskelin 20 vuotta sitten ja vaikka uhkakuvia oli silloinkin niin paljon pienempiä. Ja ala oli hyvä, pankista oukein patistettiin tähän hommaan ja myönnettiin lainaa ekaan peruskorjaukseen ym. Nyt on takki kääntynyt, pankissa tätä ei pidetä enään toimeentulona ja yritystoimintana. Ne ei siellä ymmärrä että kustannus taso noussut 30 % ja tulot pienentyneet 30 % niin miten ihmeessä tästä voi rahaa jäädä?! Tukien varassa pysytään pinnalla, eikä ole riittänyt, on täytynyt myydä kalustoa ja ottaa lisää lainaa laskujen maksyun. Kun koko elintarvikeketjun kustannusnousu maksatetaan meillä, niin ei tästä ole ulospääsyä! Kun ne siellä ediskunnassa haluavat parantaa eluntarvikeketjun kauppatapaa tuottajan näkökulmasta, nuin yksi olisi tämä kustannusnousun jakaminen koko sektorin kesken. Tähän saakka meille tulee kirjeitä missä vedotaan kustannusnousuun ja kuinka hinnat nousee ja kuitenkin markkinoilta saava hinta laskee, tähän kukaan ei ole vielä puuttunut.
Pohjoinen aluetuki remonttiin. Ensiksi se täytyy olla edes nineänsä kantava, pohjoinen tuki: pohjoispirkanmaa, keskisuomi, pohjanmaat , savot ja karjalat eivät ole pohjoista. Tuki alue pitäisi mennä vain Lapin läänin alueella niin että pienin tuki on Keminjokilaaksossa ja nousten pohjoista kohden. Kuusamo voi olla mukana pohjois-pohjanmaalta ja mahdollisesti myös Muhos. Muut sais pärjätä tai sitten lopettaa. Kainuu ja Pohjoiskarjala on hankalia alueita, siellä ehkä maatilamatkailu tai muu vastaava olisi kannatavampaa, mutta ne vois saada jotain ertyisaluetukea. Toisaalta siis tarviiko ihan tundraa sitten korkeinta tukea? Onko se ristiriitainen etu että pohjoisella poronhoitoalueella tuetaan enemmän lehmänpitoa kuin poronpitoa? Eikö poro kuulu sinne patemmin? En kyllä tiedä porotuista, mutta onhan se pohjoisen tuen maitotuki ihan tundralla tosi korkea, mitähän jänkhämiehet siitä..?
En tästä mitenkään nauti, enkä puhunut omasta puolestani vaan siitä että perinteinen tilamuoto on edelleen kilpailukykyinen.
Ja onni tahi ei, ettei ehditty investoimaan, joten loppua lähellä..
Kai silläkin on merkitystä että raaka-aineella on markkinoilla hinta ja kysyntää eikä vaan se että saa leikkiä lehmälässä yritysjohtajaa?
Mikä siinä perinteisessä toiminnassa on niin isosti vikana? Kuitenkin vielä yli 90%tiloista on perinteisiä perheviljelmiä ja sillä on ruokittu tämä maa. Ihan omaa oksaa puret. Tuskin ite nostat vaan jalat pöydälle ja katsot kun palkolliset tekee hommat. Lomitus tulee säilymään mutta erilaisena kuin nykyään. Suomi saa perusteltua sen erityisoloina ja korkean palkkatason takia. Niin paljon varmaa hyvää työvoimaa on vaikea saada tiloille, ei se helppo ole pyörittää tilaa ja olla työnantaja.
Missähän kokoluokassa navetoista tuli liian suuria? Olisiko pitänyt jäädä 1950-luvun 4 lehmän navetoihin? Rakennemuutosta on tapahtunut koko elinikäni ja vähän kauemminkin ja liki 300 000 maitotilaa on lopettanut vuoden 1960 jälkeen. Viitisentuhatta on jäljellä, eli suurinosa lopettajista on jo lopettanut.
No jotenkin on vaikea ymmärtää yhtä aikaa Valion jakamia maidontuotannon supistamiskiintiöitä ja Maakuntaa rakennettavia 400-600 lehmän navetoita. Jos navetan vähimmäislehmä luku pitää olla tuollainen n.400 niin eipä niitä pitäjään monta mahdu / tarvita. Sikapuoli kait on tämän kohtalon jo sinetöinyt.
Aamen! Tätä tarkoitin. Kun isoon yksikköön aina liitetään iso tuotos niin yksi 600 lehmän navetta vastaa jopa 20 kpl 40 lehmän navettaa samalla alueella maitomäärässä. Eli keskikokoisia tiloja täytyy samalta maidonkeräilyalueelta lopettaa 15- 20 kpl jotta maitomäärät ei nouse yli markkinoiden. Oletko itse valmis uhrautumaan? Keskikokoiset ja pienemmät tilat joilla on jo vanhemmat seinät navetoissa ja velkaa vähemmän niin näiden tilojen ei tarvitse maksimoida tuotoksia, jolloin markkinoille ei tule liikaa raaka-ainetta. Mitä uudempi ja isompi yksikkö ja mitä useampi niitä on samalla alueella niin se heikentää elinkeinoa merkittävästi! Tämä myös siksi että pankit vaativat uudelta isolta yksiköltä nopeasti isoa volyymia ja se on tuottajalle pakkorako, rahoittajaa ei kiinnosta tuotannon rajoittaminen millään tavalla.
Sopiva kokoluokka Suomen oloihin on 50-150 välissä. Toki isommille 200-300 lehmän yksiköille voi olla alueellista tarvetta. Tämä pitäisi olla aina osuuskunnan ja tuottajan yhteinen kompromissi että mikä kokoluokka ja tuotantomäärä on sopiva.
Täällä yksi lypsyn unohtaneista. Olen toki opiskellut toisen alan, joten olen täydellisen erilaisella alalla nykyään. Lehmiä kaipaan lähinnä silloin, kun nykyiset työt ottavat syystä tai toisesta ohimoon, mutta menee ohitse melko äkkiä.
Yöllä, kun herään ja ulkona sade lyö ikkunaan, niin onpa vain niin mukava vetää peittoa niskaan ja ajatella, että enää ei tarvitse rymytä yöllä navetalle ja vaikka koira kuinka haukkuu, niin ei ole mitään suurempaa kuin korkeintaan mainosjakelu laatikolla.
Helpotus ja rauha, vaikka nykyinen työkin on aika kohtuullisen menevää, niin ei sellaista työpainetta ole kuin lehmien aikaan. Nykyään tuntuu vain enemmän, että olen oman onneni seppä kuin lehmien aikaan, kun kaikki suunnanmuutokset tulivat ylhäältä päin ja valvontojen pelossa sai koko ajan miettiä, mitä ne vielä seuraavaksi keksii.
Onhan se rytmikin aivan erilainen, kun on vapaita viikossakin kaksi päivää ja oikea kesälomakin ilman jatkuvaa päivystystä. Aika aikaa kutakin..ja niin edes päin.
Todella hyvin kirjoitettu. Tästä aiheesta on mielestäni liian vähän ammattilehdissä oikeaa juttua. Tämä on täysin vaiettu asia vaikka tuhannet suomalaiset ovat tämän joko kokeneet ja ovat läpikäymässä tai suunnittelevat tosissaan lopettamista. Tämä on seurausta siitä kun suuruuden hullujen on täytynyt saada mahtinavetta ja tuotanto sen mukainen, niin maitoa on sitten liikaa. On vaarannettu elinkeino, rahoittajien usko alaan ja tuottajahinta. Se on nähty mitä suuret yksiköt tekee muualla päin; velkasaneerausta ja osa menettää elinkeinonsa. Olen sitä mieltä että kaikenlainen kasvaminen ei ole kehittämistä, se on vain elinkeinon yliarvioimista. Nyt mekin menetämme elunkeinomme koska maitoa on liikaa, pankki ei pidä tätä enää elinkeinona mitä kannattaisi rahoittaa. Miettikääpä tätä!
