Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Aiheet - Rusina

Maitotilaneuvoja ehdotti että kun uusi pihattonavetta (robotilla) ei ole mahdollista niin sitten tämä karvalakki malli olisi kaikista halvin. En tiedä hintaa, mutta selvästi halvemmalla. Ammattilehdissä (Pellervo) ollut muutama tälläinen esittelyssä. Aikasemmin ajattelin että ei missään nimessä. Mutta nyt kun perinteiseen lypsyyn oli tullut uutuuksia. Esim. Lavalilla on uusi kevyt lypsin. Tuplavaunut ja tuplalypsimet viereisten lehmien lypsyyn on ollut saatavilla jo pidempään ja sitten ne icarin hyväksymät mittaavat koneet olisi huippu. Lypsypaikat otettaisiin toisen puolen navetasta niin että matkii ikäänkuin lypsyasemaa. Toinen puoli navettaa tarvitaan muuhun käyttöön.

Saako näihin investointitukea ihan normaalisti? Uutta tulee olemaan tietenkin lehmien makuuhalli, missä myös ruokinta, ape. Mitä pankit olisi näistä mieltä? Lehmäluku tulee olemaan pienempi kuin robotilla, noin 50+. Maitomäärän lisäys kohtuullisempi kuin robotilla, mikä voisi osuuskuntaa miellyttää..

Kunhan lehmät saisi parsinavetasta pois..
Melkein joka ikäluokassa on hiehoja joita tekis mieli laittaa lihoiksi ja jättää siementämättä. Teurastili on 50% siitä mitä olisi lehmänä ollut eli tappiota tulee noin 1000 € per hieho. Mitäs kun nämä hiehot siementäis lihasonnilla, niin saatais yksi vasikka lihantuotantoon, isompi tili  teuraasta ja enemmän lihaa lehmästä kun lypsää sitä yhden kauden loppuun. Ja vähän maitoakin.

Hiehonliha on hyvää, mutta sillä ei ole Suomessa mitään arvoa. Sillä on yleensä 0,8-1 euroa kilolta teurashinta kun lehmällä se on tuplaten. Ne kai laskee sen niin että hiehon ruhossa on suhteessa enemmän luuta ja siksi pienempi  tilitys. En tiedä miten julmasti liharotuisia hiehoja hinnoitellaan, mutta lypsyrotuisen hiehon teuraaksi laitto on pelkkää tappiota vaikka olisikin isokokoinen ikäneito.

Tästäkin näkökulmasta kasvattamoiden kannattaisi harkita liharotuisten hiehojen siementämistä liharodulla ja laittaa teuraaksi vasta lehmänä. Näin saa sitten sitä omaakin vasikkatuotantoa. Parhaat emot voi siementää uudestaan, heikommat teuraaksi vieroituksen+ kuntoutuksen jälkeen. Tilityshinta on heti parempi kun laittaa teuraaksi lehmänä ja saa vielä emopalkkion. Omaa sonnia ei välttämättä kannata hankkia, jos tilan pääpaino on kuitenkin välityssonnien kasvattaminen.
Hevoset / Mitäs hevosjuttuja...
: 20.04.20 - klo:14:40
...vois maatilan yhteydessä?
31.10.2018 Mt.ssä oli kaksi mielenkiintoista juttua joissa viitattiin laiduntavaan karjatalouteen. Se olisi kestävintä maidontuotantoa ja lihantuotantoa ympäristön kannalta. EU.ssa kaavaillaan maataloustukia joissa on vahvempi ympäristönäkökulma. Eli tulevaisuudessa maataloudella hoidetaan ympäristöä (ja jopa suojellaankin) eikä maatalous olisi enää niin ympäristöä kuormittava. Lisäksi alan kannattavuus täytyy olla nykyistä parempi. Ihanteellinen ajatus, toivotaan että tämä poikii jotain luottamusta myös kuluttajan ja tuottajan välille.

Rakennekehitysodotuksissa ennustetaan että 2022 maitotiloja olisi puolet vähemmän kuin 2018 tammikuussa. Ennustetaan myös että keskikarjakoko tulee nousemaan yli 70.een. Tämä kehitys asettaa haasteita laidunnukselle. Voi olla että yksinään iso yksikkö ei tulevaisuudessa olekaan järkevintä jos ei pysty mm. laiduntamaan karjaa.

Massiivinen laajennusbuumi muualla Euroopassa ei ole ratkaissut mitään. Se on vain laskenut tuottajahintoja. Mikäli kohtuulliset tulot voisi yhtälailla saada pienemmälläkin karjamäärällä panostamalla maidon pitoisuuksiin ja laiduntavaan karjaan. Se on nähty että mitä nestetuotoksen maksimointi on tehnyt alan kannattavuudelle. Onneksi nämä tuet on tulossa EU.lta jos sieltä tulisi sitten esim. tukien muodossa jotain ohjausta ylituotannon suitsimiseen. Jos EU uudistaisi maataloustukiansa enempi markkinoita ohjaavaksi niin että ylituotanto että ympäristönäkökohdat huomioidaan enemmän.
Eipä ole uusista lypsyrobottimalleista tullut keskustelua. Siis tarkoitan jo viime vuonna myyntiin tullutta Gea monoboxia, alkuvuodesta tullut Lely A5 ja kesän tähti VMS V300. Kaikki on hyviä varmaan. Hintaluokkakin luultavasti hyvin samoissa, perusrobotti irtoaa Vms:lla ja Gealla samaan hintaan 130-135 000. Lelyn hinnoittelusta ei tietoa, mutta luultavasti sama tai korkeampi. Kaikki koneet lupaa lypsää 70 lehmää kolmesti vuorokaudessa. Utareen esikäsittelyissä on koneiden isoin ero. Videoita löytyy kustakin koneesta kun kuuklettaa.
Pitoisuushinnoittelun muutos on oven takana ja nyt on syksy aikaa harjoitella pitoisuusruokintaa. Heinää olis vintti täynnä. Sillä voisi nostaa rasvaa helpoiten, mutta sen maittavuus on huonompaa kun säilörehun.

Raisio pläjäytti tulemaan kunnon mainospostiin heidän huippurehuistaan. Ja että oikein Maituri 14000 tarvitaan!! Ihan oikeesti! Meillä on tuotokset maltillisia, siltikin lehmistä huomaa että korkean tuotoksen aikaan niiden kävely hidastuu ja sen näkee että tuotosrasitusta alkaa ilmetä jo kun rikotaan 40 kilon päivämaitoja.

Maidontuotanto ja lihanaudat / Riistäjät
: 17.08.18 - klo:22:22
Nyt kun tuottajia on riistetty oikein olan takaa niin syntipukkeina on ollut kauppa ja etenkin teollisuuden ja kaupan väliset hintaneuvottelut joihin ei tuottajilla ole sananvaltaa. Näiden lisäksi yksi isoin riistäjäryhmä on joukkoruokailun kilpailutus. Ne kilpailuttavat hirveän määrän tavaraa ja on varmaan laskenut yleistä hintatasoa. Eli joukkoruokailufirmat syöttää kaikki kunnalliset ruokalat ja Valtion yksiköt eli lähinnä vankilat ja varuskunnat sekä isommat työpaikka lounasravintolat. Näissä ruokailee päivittäin jopa miljoonia ihmisiä ja sillä on merkitystä. Tähän on vasta vähän puututtu esim. useimmat kunnat eivät valitse aina halvinta tuontitavaraa vaan kotimainen kausituote tai muuten helposti saatavilla oleva ohittaa tuontitavaran. Kun vielä hetki sitten uutisoitiin että jopa lapsille syötetään Thaimaalaista broileria vaikka broileria olisi puhtaampi suomalainen versiokin! Ja sehän tiedetään että useilla firmoilla maito on Arlan Ruotsin tuontia mikä taas tarkoittaa ylituotantotilannetta Suomessa! Ja näin ne tuottajahinnat pidetään alhaalla.

Kun viimeaikoina lopettajat ja maataloustuotannon surkeus on ollut tapetilla mediaa myöten, jopa niin että Yle on myös heltinnyt uutisoimaan vähän parempaan sävyyn. Moni miettii varmaan lopettamista hyvänä vaihtoehtona.

Eräässä fb keskustelussa ehdotettiin maidon suoramyyntiä. Mutta se vaatisi vähintään pastöroinnin, elintarviketilat, pakkauslinjan ja tietenkin hygieniapassit ym. Mutta sitten saisi itse hinnoitella tuotteen. Meijerit kun eivät kunnon hintaa maksa niin tuottajien pitäisi kehitellä suoramyyntiä enemmän.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Ei ole vilu!
: 17.07.18 - klo:21:37
Täsä koittais jo levolle, vaan on edelleen lämmin. Jotkut kehuu lämpöä, mut ne ei joudu tekemään töitä tässä helteessä. Elukat on kovilla, mutta on ukot ja akatkin. Uusi puhallin tuli eilen joka pukkaa jo paremmin ilmaa. Vaihdettiin yölaidunnukseen takasin. Töitä olis päiväksikin, mutta ei millään pysty tällä hetkellä.
Onko kukaan lähiaikoina suunnittelemassa investointia ja miten rahoituspäätöksiä tänä vuonna voi saada? Toki aina tilakohtasia asioita , mutta miten on nuo rahottajat tietosia meiningistä? Mikä rahoittaa nyt parhaiten maataloutta?

Jotta rahoittajien luottamusta alaan saataisi nostettua niin nyt viimeistään pitää laittaa harmaat aivosolut liikkeelle että mitenkä saadaan toteutettua edullisempia investointeja esim. lypsykarjapihatoissa.  Suomessa on pitkään rakennettu kalliilla, tänne pitäisi rohkeasti tuoda eurooppalaista  edullista rakentamistapaa. Navetta pitäisi olla vain navetta, kun se tulee tiensä päähän käytössään niin sen käyttötarkoitus tuskin on varastoa kummempaa joten kovin komeita pytinkejä ei tarvi tehdä.

Taannoin oli keskustelua edullisesta rungosta ja katosta. Monet päätyi siihen että kattotuolit olisi edullisin. Entä seinien runko-osat ja kantavat osat: puuta, terästä vai betonia?
Valion tuotantotapaohjeissa on  myös jaloittelu, koskee kaikkia parsinavettoja ja uusia pihattoja. Ja muitakin jollakin siirymäajalta, tarkoittanee että tulevaisuudessa kaikki valiolaiset lehmät ulkoilee tai laiduntaa ainakin osan vuotta.. mitä nyt ulkoa muistan vanhemmasta tuottajakirjeestä lukeneeni. Tällä Valio tulee vastaan Juustoportin vapaan lehmän maito brandiä. Joku olikin ottanut kaupasta hinnan ylös millä vapaan lehmän maitoa myydään, se oli jopa 40-45 centtiä lisää normimaitoon, ja luutavasti Juustoportin vapaanlehmän tuottajat saavat tästä oman siivun. Nyt siis valiolaiset maidontuottajat joutunee (Muoks; on siis suositus) ulkoiluttaa kurmujaan melkein hyväntekeväisyyttään, uhkana on vielä että tuottajahinta putoaa tästäkin. Ja uusi navetta on oltava pihatto. ("Ympärivuotinen jaloittelu on suositeltavaa kaikille yli puolivuotiaille naudoille navettatyypistä riippumatta. Huomioi laidunnus ja jaloittelumahdollisuus aina uutta eläinrakennusta suunnitellessa.")  Kun tätä hyväntekeväisyyttä on alettu tekemään niin vastataan siihen sitten oikein urakalla.
Tuntuu vielä Pöhinää olevan kun MTssä oli juttu että konekauppa vetää lamasta huolimatta. En käsitä millä rahalla tyypit koneita kun tuottajahinnat mataa.

Navettainvestointejakin on tehty, lähinnä pohjoisessa. Nyt on pari meijerin ja Atrian konsepti navettaa tullut. Viime vuonna Pohjolan Maidon Mallipihatto ja viimesin on Atrian ja Itämaidon yhteistyönä kvr-pihatto jonka siis rakentaa Mestarifarmi. Jälkimmäinen sai parsipaikan hinnaksi vähemmän kuin Mallipihaton takana oleva Tiimipihatto. Edelleen yhden robotin pihatossa parsipaikan hinnaksi tulee keskimäärin 10 000 €, vaikka kilpailutuksen tekee ulkopuolinen. Tämä on hyvä alku että lähdetty purkaa hinnanmuodostusta että mikä siinä navetassa voi niin paljon maksaa.  Kun navetta pitäisi olla vaan navetta eikä mikään pytinki. Taannoinen tyyppinavettahanke oli hyvä avaus ja kaikki jotka suunnittelee rakentamista niin kannattaisi lukea matskut läpi. Yhtenä isona muutoksena tuli myös tilavaatimusten lievennys tuettavassa rakentamisessa. Nyt ei tarvi rakentaa hukkaneliöitä. 1 robotin navetan saat jopa 750 neliön tilaan kun valitsee visiiriruokinnan ja nuorkarja laitetaan vanhoihin rakennuksiin. Siinä säästää esim edullisemmassa runkoratkaisussa ja katossa mitkä ovat kallein osuus. Verhoseinäpihatto voisi olla hieman matalampi mitä on uusissa totuttu näkemään. Ilmanvaihto toimii silti. Luulen että säästöt löytyisi juuri rungossa ja katossa kun tehtäisiin hieman vaatimattomampi ja navetta olisi myös kapeampi. Kalustus täytyy olla riittävää, mutta ei tarvi olla kalleinta.
Taannoin syyskuun 2017 Pellervon eläin lehdessä oli juttua tilasta joka oli nakannu lypsyrobotit hittoon ja hankkineet tilalle karusellin. Vaihto tuli, kun robottien hälyihin ja rikkoontumisiin tuli mitta täyteen ja myös roboteille ikää. Vanhin robo oli 10 vuotias, kaksi muuta vähän nuorempia. Heidän mukaan robottien käyttöikä oli siinä! Ja kyseessä oli vms-robotit. He olivat kuitenkin uskollisia firmalle ja karusellin ostivat DeLavalilta.

Tänään postilaakosta kolahti sitten DELavalin mainoslehtinen ja siinä tämän samaisen tilan karusellihankintaa koitettiin kääntää jotenkin firman eduksi. Vaikkakin heidän hermoihin ei robotit sopineet. Harvemmin nämä menevät näin päin, että robotit saa lähtöpassit lypsyaseman tieltä. Trendi menee yleensä toisinpäin. Lypsytahti on hyvä; jopa 120 lehmää tunnissa, siinä saa kyllä hihat heilua.
Te jotka olette maailmaa nähneet tai tarkemmin lukeneet ammattilehdet niin mikäs se tavallisin aperesepti lypsäville on esim. Amerikan mantereella? Käsitys siitä on seuraavanlainen; maissisäilörehu+ sinimailassäilörehu..? Jarruna olkea, tarvittaessa soijarouhetta...? Käytetäänkö mitään nurmisäilörehua, kuten raiheinä? Timotei ei taida olevan yleinen lainkaan. Viljaa ei käytetä?



Vähemmän on täällä keskusteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, mutta aloitan nyt. On useita juttuja mitkä tietenkin yleisellä tasolla huolestuttaa. Mutta näiden lisäksi mikä vaikuttaa maitotalouteen on ilmastonmuutoksen aiheuttama vuodenaikojen lämpötilamuutokset. Säilörehun korjuusta on tullut hankalaa, säät on ihan mitä sattuu; voi olla kuivaa ja tuulista tai tulla lumiraekuuroja.. tai liian kosteaa hautovaa ilmaa jolloin karhot ei kuivu, mätänee vaan alapuolelta. Lämpötilat voivat olla kaikkea +5 - +30 asteen välillä. Kevät alkaa aikasiin kuumana, sitten kun pitäisi olla lämmintä niin tuleekin joku kylmä jakso ja fotosynteesiä eli sokeria ei tule. Ei mikään ihme että ampiaiset oli sekaisin viimekesänä. Ja sitten vielä ilmankosteusvaihtelut ovat isoja, lisäksi tuulet ovat voimistuneet, kesämyrskyjä on joka kuukaudelle eikä ollut edes ukkosta joka olisi selvittänyt välillä ilmaa.

Säilörehuun säät teki paljon muutoksia; sokeria ei tullut tarpeeksi  ja rehu ei maita. Välillä rehu on liian kosteaa ja taas liian kuivaa. Olihan viime heinäkuu meille ihmisille ja etenkin laiduntaville lehmille mukava kun ei ollut kuuma, mutta nyt kun koittaa toista satoa syöttää niin maitomäärät ovat nyt samat kuin lähes 15 vuotta sitten! Ollaan kuitenkin karjanjalostuksessa päästy eteenpäin iso loikka niistä ajoista, lisäksi meillä on tällä hetkellä aika pirun hyvät pellot (!!), niiden salaojitukseen ja kunnostukseen on nähty vaivaa, sen lisäksi että ollaan viljavalla seudulla. Moni nurmipelloistamme on niin hyviä että ne toimii myös vehnällä ja sokerijuurikkaalla. Siksi on jotenkin erikoista että säätekijät vaikuttavat muuten hyvään tavaraan niin paljon että rehusta on mennyt maittavuus (=sokeri) ja säilönnällinen laatu vaihtelee. Nyt ollaan otettu säilöntäaineasia uuteen tarkasteluun, koska haastavat sääolosuhteet tulevat ilmastonmuutoksen myötä varmasti jatkumaan seuraavinakin satokausina. Miten olette ajatelleet varautua ensi vuoteen, vaihtamalla jotain menetelmää? Mikä korjuu menetelmä toimii, onko tuubikäärinnässä rahtityönä ongelmia? Onko se niin että muurahaishappopohjainen säilöntäaine on tulevaisuudessa ainoa toimiva haastavissa korjuuoloissa?

 
Sivuja: [1] 2